Merikarhut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo nisakasryhmasta, suomalaisesta venejarjestosta katso Merikarhut (jarjesto) .
Merikarhut
Pohjanmerikarhukoiras (Callorhinus ursinus)
Pohjanmerikarhukoiras ( Callorhinus ursinus )
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Elainkunta Animalia
Paajakso: Selkajanteiset Chordata
Alajakso: Selkarankaiset Vertebrata
Luokka: Nisakkaat Mammalia
Lahko: Petoelaimet Carnivora
Alalahko: Caniformia
Heimo: Korvahylkeet Otariidae
(luokittelematon): Turkishylkeet
Arctocephalinae
Gray , 1837
Suvut
  • Arctocephalus
  • Callorhinus
Katso myos

  Merikarhut Wikispeciesissa
  Merikarhut Commonsissa

Merikarhut [1] [2] eli turkishylkeet (Arctocephalinae) on korvahylkeisiin kuuluva lajiryhma, joka on perinteisesti luokiteltu korvahylkeiden heimon (Otariidae) alaheimoksi. Korvahylkeiden jako kahteen alaheimoon, so. merikarhuihin ja merileijoniin (Otarinae), on kuitenkin osoittautunut epaluonnolliseksi, eika sita nyttemmin yleensa kayteta. Turkishylkeet erottaa merileijonista selvimmin niille tyypillinen tiivis pohjaturkki.

Merikarhuja on kahdessa suvussa: pohjanmerikarhu suvussa Callorhinus , seka kahdeksan lahinna etelaisten merten lajia suvussa Arctocephalus . DNA-tutkimuksen mukaan nama eivat ole yhtenainen ryhma, vaan pohjanmerikarhun laheisimmat sukulaiset ovat merileijonien ryhmassa. Nisakasnimistotoimikunta on ehdottanut merikarhu-termin hylkaamista myos lajinimista. [3]

  1. Nurminen, Matti (toim.):  Maailman elaimet: Nisakkaat 1 . (Englanninkielinen alkuperaisteos The Encyclopedia of Mammals 1 , sarjassa World of animals). Helsinki: Tammi, 1986. ISBN 951-30-6530-8 .
  2. Koivisto, I., & Sarvala, M. & Liukko, U-M.:  Maailman uhanalaiset elaimet - Osa 2: Nisakkaat , s. 249. Weilin + Goos, 1991. ISBN 951-35-4687-X .
  3. Nisakasnimistotoimikunta (2008): Maailman nisakkaiden suomenkieliset nimet  (Toimikunnan vahvistamaton ehdotus) Luonnontieteellinen keskusmuseo. Arkistoitu 6.2.2012. Viitattu 20.11.2010.