Mengistu Haile Mariam
Mengistu Haile Mariam vuonna 1978.
Dergin puhemies ja Etiopian valtion paamies
3. helmikuuta 1977 ? 10. syyskuuta 1987
Edeltaja	Tafari Benti
Etiopian presidentti
10. syyskuuta 1987 ? 21. toukokuuta 1991
Edeltaja	Tesfaye Gebre Kidan
Henkilotiedot
Syntynyt	21. toukokuuta 1937 (ika 87) Addis Abeba , Etiopia
Tiedot
Puolue	Etiopian tyovaenpuolue
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Mengistu Haile Mariam , myos Marx Mengistu Haile Mariam ^[1] (s. 21. toukokuuta 1937 ) oli Etiopiaa johtaneen marxilaisen sotilasjuntan Dergin huomattavimpia upseereita ja Etiopian demokraattisen kansantasavallan presidentti 1977?1991. Hanet todettiin vuonna 2007 syylliseksi kansanmurhaan ja tuomittiin poissaolevana elinkautiseen vankeusrangaistukseen, jonka Etiopian korkein oikeus muutti vuonna 2008 kuolemantuomioksi. ^[2] Mengistu on valttanyt oikeuden asumalla Zimbabwessa , jonne han pakeni Etiopiasta 1991.

Mengistun varhaisvaiheista tiedetaan varsin vahan. Han syntyi 1937 Addis Abebassa, Etiopiassa. Hanen aitinsa oli palvelijatar alhaiseen aatelistoon kuuluneen Dejazmach Kebbede Tesseman kotitaloudessa ja isansa entinen orja, joka kuului shewalaiselle maanomistajalle Afenegus Eshete Gedalle. Mengistu sai lapsena karsia tummasta ihonvaristaan ja negridisista piirteistaan, koska tumma oli konsoheimon ihonvari. Etiopian luokkayhteiskunnassa vaalea ihonvari oli eliitin ominaisuus.

Mengistu sai sotilaskoulutuksen lahella Addis Abebaa sijaitsevassa Holettan sotilaskoulussa, josta valmistui 1966, ja jatkokoulutuksen Yhdysvalloissa . Yhdysvalloissa ollessaan Mengistu opiskeli myos Marylandin yliopistossa . Siella ollessaan han laheni maan mustien kansalaisoikeusliiketta. Han palasi Etiopiaan 1971. Ennen liittymistaan sotilasjunttaan han oli arvoltaan majuri . ^[3]

Vuodesta 1930 Etiopiaa hallinnut keisari Haile Selassie kukistui vuonna 1974 sotilaskaappauksessa, jonka toteutti keisarin itsensa perustama sotilasneuvosto Derg . Dergin alkuperainen tehtava oli ollut rauhoittaa nalanhadan vuoksi sekasortoon joutunut maa. Mengistu oli yksi kaappaukseen osallistuneen Dergin sotilaista. Han nousi maan johtoon juntan sisaisessa valtataistelussa vuonna 1977 ja keskitti lopulta lahes kaiken vallan itselleen. Matkalla huipulle Mengistu raivasi tieltaan useita puoluetovereitaan. ^[3] Mengistun johdolla maa siirtyi nopeasti feodalismista sosialismiin ja hakeutui laheisiin suhteisiin Neuvostoliiton ja Kuuban kanssa. Mengistu valittiin myos maan presidentiksi 1987.

Mengistu organisoi kaupunkien ja maaseudun vaeston puolustuskomiteoiksi (Kebele), jotka taistelivat vastavallankumouksellisuutta vastaan. Kebelen avulla Mengistu toteutti vuosina 1977?1978 Etiopiassa laajamittaisia puhdistuksia, jotka tunnettiin "punaisena terrorina". Etiopian ihmisoikeustilanne oli kuitenkin huono koko Mengistun hallinnon ajan. Terrorin todellisten uhrien maaran arvioiminen on vaikeata, silla maassa kaytiin sotaa ja kuivuus aiheutti vakavia ongelmia maataloudelle . Aliravitsemus vaati paljon kuolonuhreja. Mengistu poikkesi useimmista despooteista siten, etta han riisti hengen omin kasin useilta vastustajiltaan, mita han perusteli valttamattomyydella ”ruokkia vallankumousta verella” ^[4] ja ”johtamisena esimerkkia nayttaen”. ^[5]

Mengistun valtakaudella Etiopiaa johti periaatteessa Etiopian tyovaenpuolue, mutta todellisuudessa valta oli Mengistun johtamalla juntalla.

Etiopiaan aiemmin liitetyt somalien asuttama Ogaden ja Eritrea kapinoivat ja pyrkivat itsenaistymaan . Ogadenin kansanvapautusliiketta avustivat Somalian joukot. Neuvostoliiton ja Kuuban aseavulla Mengistu pysyi kuitenkin vallassa. Maahan virtasi Neuvostoliitosta 10?18 miljardin Yhdysvaltojen dollarin arvosta aseapua, jolla Mengistu loi mustan Afrikan suurimman armeijan.

Vuonna 1984 maan bruttokansantuotteesta sotilasmenojen osuus ylitti 60 prosenttia. Etiopiassa koettiin satojatuhansia uhreja vaatinut nalanhata vuosina 1984?1985. 1980-luvun runsaan kehitysavun Mengistu kanavoi suurelta osin sotilas- ja ylellisyysmenoihin. Riippumattomien avustusjarjestojen toimintaa hankaloitettiin Etiopiassa. Laakarit ilman rajoja -jarjesto karkotettiin maasta 1985, mutta sen sallittiin palata, kun Yhdysvallat uhkasi lopettavansa humanitaarisen avun. ^[6] Kuivuudella perusteltiin myos pohjoisesta hedelmallisempaan etelaan tehtyja vaeston pakkosiirtoja, joilla heikennettiin vastarintaliikkeiden tukipohjaa.

Etiopiasta tuli uuden perustuslain myota 1987 sosialistinen kansantasavalta ja Mengistusta siviilipresidentti.

1980-luvun lopulla kapinointi Mengistun hallintoa vastaan voimistui erityisesti Eritreassa ja Tigressa . Eritrean kansanvapautusrintama ja Tigren kansanvapaustusrintama valtasivat Tigren helmikuussa 1989, mika oli hallituksen ensimmainen merkittava tappio. Sen jalkeen Mengistua vastaan tehtiin vallankaappausyritys, joka johti armeijan johdon puhdistuksiin.

Viimeisetkin Neuvostoliiton neuvonantajat vetaytyivat maasta maaliskuussa 1990. Sen jalkeen Mengistu yritti viela pysya vallassa julistamalla yleisen asevelvollisuuden ja vahvistamalla taloutta aiempaa vapaamielisemmilla uudistuksilla. Eri kapinallisjarjestojen muodostaman ja Meles Zenawin johtaman Etiopian kansojen vallankumouksellisen demokraattisen rintaman joukkojen lahestyessa Addis Abebaa Mengistu paastettiin Yhdysvaltojen myotavaikutuksella lahtemaan 21. toukokuuta 1991 maanpakoon Zimbabween , missa presidentti Robert Mugabe myonsi hanelle turvapaikan. Tarkoituksena oli saastaa paakaupunki verenvuodatukselta. ^[7]

Mengistu oli vuodesta 1991 Zimbabwessa . Zimbabwesta kerrotaan hanelle myonnetyn turvapaikka ”humanitaarisista syista”. Han asettui asumaan vartioituun huvilaan Hararen vauraaseen Gunhillin kaupunginosaan. ^[8] Mengistun elamasta Zimbabwessa tiedetaan vain vahan ja hanet nahdaan harvoin julkisuudessa. Vuonna 1995 hanen henkivartijansa ja poliisin turvamiehet estivat etiopialaisen miehen tekeman murhayrityksen. ^[9] Han on poistunut maasta vain kerran ? vuonna 1999 Etela-Afrikkaan , jossa han kavi hoidattamassa terveyttaan Johannesburgissa . Han palasi Zimbabween ennen kuin Etiopian vaatima palautusprosessi oli ehtinyt kaynnistya. ^[10] Heinakuussa 2006 hanen kerrottiin muuttaneen Karibaan Sambian rajalle syrjaiseen paikkaan turvallisuussyista. ^[11]

Etiopialainen oikeusistuin tuomitsi joulukuussa 2006 Mengistun poissaolevana syylliseksi kansanmurhaan. ^[12] Mengistu on kiistanyt hanet tuominneen oikeusistuimen tuomiovallan vaittaen sita "palkkasoturien ja siirtomaavalloittajien johtamaksi". ^[13] Tammikuussa 2007 etiopialainen oikeusistuin langetti Mengistulle elinkautisen vankeustuomion. ^[14] Zimbabwe on kieltaytynyt luovuttamasta hanta takaisin Etiopiaan.

• Vuonna 1978 Maailman rauhanneuvosto myonsi Mengistulle Joliot-Curie-rauhanmitalin kultaisena versiona.

• Etiopian nalanhata 1983?1985
• Etiopian sisallissota
• Live Aid

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mengistu Haile Mariam .

• Ethiopian Dictator Mengistu Haile Mariam (HRW)
• Profile: Mengistu Haile Mariam (BBC)
• Mengistu found guilty of genocide (BBC 12.12.2006)
• Guilty of genocide: the leader who unleashed a 'Red Terror' on Africa (Times)
• Mengistu defends 'Red Terror' (BBC 28.12.1999)
• Russian & East German Documents on Ethiopia and the Horn of Africa, 1977-78
• A U.S. Strategy to Foster Human Rights in Ethiopia (1989) ( Arkistoitu ? Internet Archive)

n k m Etiopian presidentit Derg (1974?1987) Aman Andom (1974) Tafari Benti (1974?1977) Mengistu Haile Mariam (1977?1987) Etiopian demokraattinen kansantasavalta (1987?1991) Mengistu Haile Mariam (1987?1991) Meles Zenawi (1991?1995) Etiopian demokraattinen liittotasavalta (1995?) Negasso Gidada (1995?2001) Girma Wolde-Giorgis (2001?2013) Mulatu Teshome (2013?2018) Sahle-Work Zewde (2018?)

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Saksa Israel Yhdysvallat Alankomaat Puola Muut SNAC IdRef