Mel Torme vuonna
1979
.
Melvin Howard Torme
(
13. syyskuuta
1925
?
5. kesakuuta
1999
) oli
yhdysvaltalainen
muusikko
,
nayttelija
ja
kirjailija
, joka tunnetaan erityisesti pehmea-aanisena
jazzlaulajana
. Han kirjoitti klassisen joululaulun
The Christmas Song
(”Chestnuts roasting on an open fire...”) yhdessa
Bob Wellsin
kanssa.
Monipuolinen muusikko ja kirjailijanakin toiminut Mel Torme tunnettiin erityisesti pehmeasta
crooner
-tyylin lauluaanestaan, jonka ansiosta han sai lempinimen ”The Velvet Fog” (
suom.
samettisumu
). Sen lisaksi han oli saveltaja ja sovittaja, rumpali ja nayttelija monissa elokuvissa ja televisio-ohjelmissa. 67 vuoden uran jalkeen vuonna 1996 han rikkoi ennatyksia esiinnyttyaan seka New Yorkin
Carnegie Hallissa
etta Los Angelesin
Hollywood Bowlissa
20 perakkaisena vuonna.
[1]
Torme aloitti uransa chicagolaisilla radioasemilla jo nelivuotiaana 1929 Coon-Sanders Nighthawk Bandin viikoittaisena solistina. Kuusivuotiaana han oli mukana
vaudevillenaytoksissa
eri puolilla kaupunkia, ja 9-vuotiaana hanet valittiin lehdenmyyjapojan rooliin
NBC:n
radiokuunnelmasarjaan
Song of the City
vuosiksi 1934?40. Samaan aikaan Torme opiskeli rumpujensoittoa ja laulujen kirjoittamista ja sai 15-vuotiaana aikaan ensimmaisen hittinsa,
Harry Jamesin
vuonna 1941 levyttaman ”Lament to Love”.
Pian sen jalkeen han muutti Kaliforniaan ja ryhtyi
Chico Marxin
yhtyeen rumpaliksi, sovittajaksi ja laulajaksi.
[1]
Vuodesta 1943 alkoi Mel Tormen soolo- ja elokuvaura nopeasti nousta. Hanen esikoisroolinsa oli elokuvassa
Sano se iskusavelin
, joka oli myos
Frank Sinatran
elokuvadebyytti. Sita seurasivat
Pardon My Rhythm
(1944) ja
Let's Go Steady
(1945), kaksi kouluaiheista musiikkielokuvaa. Elokuvissa Tormen taustalla lauloi Los Angeles City Collegen oppilaista koottu Mel-Tones-niminen yhtye, jonka sovitukset teki Torme.
[1]
Palveltuaan toisessa maailmansodassa Mel Torme kiinnitettiin
MGM
-yhtioon, jossa han naytteli elokuvissa
Good News
(1947) ja
Words and Music
(Laulan ja nauran, 1948) 1950-luvulla han sarjan hitteja ja esiintyi konserttisaleissa ympari Yhdysvaltoja uuden ”cool school” -tyylin jazzsolistina.
Han aloitti televisioesiintymiset vuonna 1951
Peggy Leen
kanssa ohjelmassa Top Tunes, isannoi sitten paivittaista talk showta
CBS
-verkossa ja vieraili monissa muissakin tv-ohjelmissa. Vuonna 1957 han oli Emmy-palkintoehdokkaana sivuosastaan televisionaytelmassa
The Comedian
.
[1]
Vuonna 1963 Mel Torme paasi yhdeksi kasikirjoittajaksi CBS:n
Judy Garland
Show’hun ja kirjoitti sitten menestyskirjan
The Other Side of the Rainbow
(1970), jossa han hyodynsi kokemuksiaan arvaamattoman tahden kanssa toimimisesta.
[1]
Hanen muita kirjojaan ovat omaelamakerta
It Wasn’t All Velvet
(1988), romaani
Wynner
(1978), laulajamuistelmat
My Singing Teachers: Reflections on Singing Popular Music
(1994) seka rumpalielamakerta
Traps ? The Drum Wonder: The Life of Buddy Rich
(1987).
Mel Torme konsertoi useimpien Yhdysvaltojen tunnetuimpien sinfoniaorkestereiden kanssa. Hanet palkittiin
Grammylla
1980-luvun albumeista
An Evening with George Shearing and Mel Torme
ja
Top Drawer
.
[1]
Torme kuoli
aivoinfarktiin
kesakuussa 1999.
[1]
|
|---|
| | Kansainvaliset
| |
|---|
| | Kansalliset
| |
|---|
| | Tieteilijat
| |
|---|
| | Taiteenala
| |
|---|
| | Henkilot
| |
|---|
| | Muut
| |
|---|
|
Kaannos suomeksi
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli:
en:Mel Torme