Matias Corvinus
Matias Corvinus kuvassa Bibliotheca Corvinianaan kuuluneesta teoksesta.
Unkarin kuningas
Valtakausi	24. tammikuuta 1458 ? 6. huhtikuuta 1490
Kruunajaiset	29. huhtikuuta 1464
Edeltaja	Ladislaus V
Seuraaja	Vladislav II
Syntynyt	24. helmikuuta 1443 Cluj-Napoca , Unkarin kuningaskunta
Kuollut	6. huhtikuuta 1490  (47 vuotta) Wien , Itavallan arkkiherttuakunta
Puoliso	Celjen Elisabet Pod?bradyn Katariina Napolin Beatrice
Lapset	Juhana Corvinus
Suku	Hunyadi
Isa	Janos Hunyadi
Aiti	Elisabet Szilagyi
Uskonto	roomalaiskatolilaisuus

Matias Corvinus ( unk. Matyas Hunyadi , s. 24. helmikuuta 1443 ? k. 6. huhtikuuta 1490 ) oli Unkarin kuningas eli Matias I vuosina 1458 ? 1490 . Matias oli mainetta saavuttaneen sotapaallikko Janos Hunyadin poika ja nousi Unkarin ensimmaiseksi unkarilaissyntyiseksi kuninkaaksi sitten Arpadien hallitsijasuvun sammumisen. Hallitsijana Matias saavutti suuren jalkimaineen puolustaen maataan ulkopuolisia uhkia vastaan ja rajoittaen perinteisesti valtaa pidelleiden paronien ja magnaattien valtaa. Hanen kaudellaan toteutettiin myos monia hallinnollisia ja taloudellisia uudistuksia, minka lisaksi Budasta muodostui merkittava taiteiden ja oppineisuuden keskus. Matiaksen jalkimaineeseen on toisaalta vaikuttanut hanen kuolemaansa seurannut Unkarin alennustila, joka teki tyhjaksi Matiaksen uudistukset ja visiot.

Elamakerta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nuoruus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Matias eli unkarilaisittain Matyas syntyi Transilvanian Kolozsvarissa eli Cluj-Napocassa nykyisessa Romaniassa 24. helmikuuta 1443. Hanen isansa Janos Hunyadi oli mainetta saavuttanut unkarilainen sotapaallikko, ja Matias oli isansa kahdesta pojasta nuorempi. ^[1] Janos Hunyadi oli tullut tunnetuksi etenkin sodissa Osmanien valtakuntaa vastaan, mutta han kuoli ruttoon vuonna 1456 otettuaan yhden huomattavimmistaan voitoista Belgradin piirityksessa . Janoksen kuoltua hanen poliittiset vastustajansa ja etenkin Cillein suku alkoivat toimia Hunyadeja vastaan. Ulrich Cillei yritti ottaa haltuunsa Matiaksen isoveljen Lazlo Hunyadin omistaman Nandorfehervarin linnan. Tuloksena oli kahakka Hunaydien kannattajien kanssa, ja Ulrich sai surmansa. Kahakan jalkeen kuningas Lazlo V antoi mestauttaa Lazlon ja Matias vangittiin. Etenkin alempi aateli suosi Hunyadeita, ja kuninkaan toiminta oli johtaa kapinaan Unkarissa. Kuningas pakeni vangitun Matiaksen kanssa Prahaan , jossa Lazlo V kuoli vuonna 1457. Edellisen kuninkaan kuoltua uusia ehdokkaita kuninkaaksi oli useita. Unkarilaiset magnaatit kannattivat Puolan kuningas Kasimir IV :ta, Saksin herttua Wilhelmia, keisari Fredrik III :ta seka joitakin unkarilaisia magnaatteja . Alempi aatelisto halusi kuitenkin Unkarille unkarilaisen kuninkaan, ja Matiasta kannatettiin hanen kuuluisan isansa ja veljensa kohtalon takia. Valtiopaivien viela valitessa kuningasta vuonna 1458 tuhannet aateliset kokoontuivat Tonavan jaalle, jolla Matias huudettiin kuninkaaksi. ^[2]

Unkarin kuninkaana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Valtaistuimelle vuonna 1458 noussut Matias otti nimekseen Corvinus eli korppi sukunsa vaakunan mukaan. ^[2] Matias oli Unkarin kuninkaista ensimmainen, joka oli noussut asemaansa aatelistosta hallitsijasuvun ulkopuolelta. ^[1] Han oli myos Unkarin ensimmainen unkarilaissyntyinen kuningas sitten Arpadien hallitsijasuvun sammumisen. Alaikaisella kuninkaalla oli aluksi holhoojahallitus, joka teki suunnitelmia esimerkiksi naimakaupoista Boomin Podierbrad-hallitsijasuvun kanssa. Tultuaan taysi-ikaiseksi han kuitenkin siirsi holhoojansa syrjaan ja torjui ajatuksen naimakaupoista. Neuvonantajakseen Matias otti aiemmin opettajanaan toimineen humanististen aatteiden kannattajan Janos Vitezin , joka nimitettiin Esztergomin arkkipiispaksi ja kansleriksi. Virkamiehiksi otettiin tyypillisten magnaattisukujen jasenten lisaksi alemman aatelin ja jopa porvariston jasenia, jotka olivat nain riippuvaisia asemassaan kuninkaasta ja noudattivat taman tahtoa. Vitezin neuvojen mukaisesti Matias alkoi myos kasvattaa kuninkaan valtaa Unkarin paroneihin nahden.

Kuninkaan toiminta heratti luonnollisesti myos vastustusta. Osa unkarilaisista alkoi tukea keisari Fredrik III:ta vastakuninkaana, ja kruununperimyksesta syttyi sota. Paavi Pius II valitti lopulta vuonna 1463 solmitun rauhan, jonka mukaan Matias tunnustettiin Unkarin kuninkaaksi mutta perimysoikeus siirtyisi keisarin Habsburgien suvulle, jos Matias ei saisi omia perillisia. Matias sai lunnaita vastaan myos takaisin Unkarin Pyhan Tapanin kruunun , jota han kaytti kruunajaisissaan vuonna 1464. Rauha keisarin kanssa merkitsi kuninkaalle taman vallan vakiintumista Unkarissa. ^[2]

Sotaretket [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Unkari kavi Matiaksen valtakaudella useita sotia. Han jatkoi esimerkiksi isansa sotia Osmanien valtakuntaa vastaan. Paavi Pius II oli valmistellut ristiretkea turkkilaisia vastaan, mutta naiden suunnitelmien rauettua Unkari oli sodassa yksin. Sodassa saavutettiin kuitenkin voittoja tasta huolimatta. Strategisesti tarkea Jaican linna valloitettiin ja osa Bosniaa liitettiin Unkariin. Pal Kinizsin saavutettua huomattavan voiton Kenyermez?n taistelussa Transilvaniassa vuonna 1479 Moldavia ja Valakia uudistivat uskollisuudenvalansa Unkarin kuninkaalle. Enempiin voittoihin Unkarin voimavarat eivat riittaneet, vaan Matias kaantyi puolustuskannalle. Adrianmerelta Szatmariin saakka rakennettiin kaksinkertainen linnoitusten ketju, joka riitti pysayttamaan turkkilaisten etenemisen Eurooppaan seuraavan puolen vuosisadan ajaksi. Raja-alueella tehtiin jatkuvia ryosto- ja havitysretkia puolin ja toisin, mutta turkkilaisten huomio kaantyi Vahaan Aasiaan ja Krimille .

Matias kavi sotia myos lannessa, jossa han tavoitteli Boomia , Itavallan perintomaita ja jopa Saksan keisarin kruunua. Unkarilla oli tallakin suunnalla vastustajansa, ja yritettyaan vallata Boomin han ajautui sotaan keisaria ja Puolan Jagelloja vastaan. Vuonna 1478 solmitussa Olmutzin rauhassa Maari , Sleesia ja Lausitz liitettiin Unkariin kuninkaan elinajaksi, mutta Jagellojen hallitseman Boomin valtaaminen ei onnistunut. Jonkin verran menestysta saavutettiin myos keisaria vastaan. Wien vallattiin vuonna 1485, ja unkarilaiset hallitsivat paria vuotta myohemmin koko Ala-Itavaltaa . ^[2]

Uudistukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Matias oli luonut sotiaan varten liittolaiset mukaan lukien yli 100 000 miehen armeijan, joka koostui kurinalaisista ja hyvin koulutetuista palkkasotureista. Armeijan yllapito oli kuitenkin erittain kallista. Unkari sai jonkin verran taloudellista tukea Venetsialta ja paavilta, mutta rahoituksen turvaamiseksi unkarilaisten talonpoikien verotusta kiristettiin aarimmilleen. ^[2] Verotuksen kiristamisen ohella tehtiin verotukseen ja talouteen liittyvia uudistuksia. Taloudellisia muutoksia vastustettiin, ja kapinat uhkasivat ajoittain hallinnon ohella jopa kuninkaan valtaistuinta. ^[1] Talousuudistusten lisaksi uudistettiin lainsaadantoa ja tuomioistuimia. Mahtimiesten valtaa rajattiin ja korruptiota pyrittiin kitkemaan hallinnosta. Hallinnolliset tehtavat paatyivat usein Italiassa humanistisen koulutuksen saaneille ammattivirkamiehille siina, missa vastaavat tehtavat oli aiemmin annettu usein paroneille ja prelaateille. Renessanssin kulttuuri kukoisti myos tieteita ja taiteita tukeneen Matiaksen hovissa. Kuninkaalla ei ollut kuitenkaan varaa luopua kokonaan magnaateista, jotka eivat koskaan siirtyneet taysin kuninkaan puolelle. Heidan kannatuksensa takaamiseksi magnaateille jaettiin maaomaisuuksia ja piispanvirkoja. ^[2]

Kuoleman jalkeen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Matias kuoli Wienissa 6. huhtikuuta 1490. ^[1] Han sai jalkimaineen rakastettuna hallitsijana, joka turvasi kansan herrojen mielivaltaa vastaan. Myos Unkarin ulkoinen mahti oli hanen kaudellaan suurimmillaan, ja Matiasta on pidetty Unkarin viimeisena kansallisena kuninkaana. Maata painoi suuri verotaakka, mutta toisaalta Unkari oli saastynyt ulkoisten uhkien havitykselta. Matiaksen maineeseen suurena hallitsijana vaikutti myos hanen kuolemansa jalkeinen alennustilan kausi Unkarissa. Matias oli toivonut seuraajakseen poikaansa Janos Corvinusta , mutta kruunua tavoittelivat myos Habsburgien keisari Fredrik III:n poika Maksimilian ja Jagellonien Boomin kuningas Vladislav . Magnaatit saivat nyt valittua helposti ohjailtavana pitamansa Vladislauksen kuninkaan seuraajaksi valtiopaivilla. Matiaksen perustama vahvaan kuninkaanvaltaan perustunut jarjestelma romahti, kuten romahti Matiaksen visioima suuri Keski-Euroopan liittouma turkkilaisia vastaan. ^[2]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Matias Corvinus .

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF 2 WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Saksa Italia Israel Yhdysvallat Ruotsi Latvia T?ekki Kroatia Alankomaat Puola Vatikaani Tieteilijat CiNii Henkilot Deutsche Biographie Muut SNAC IdRef