Masjid al-Nabawi
(
arab.
?????? ??????
) eli
Profeetan moskeija
[1]
on maailman toiseksi suurin ja
islamin
toiseksi pyhin
moskeija
Mekan
Masjid al-Haramin
jalkeen.
Se sijaitsee
Saudi-Arabian
Medinassa
, johon
Muhammed
islamilaisen perimatiedon
mukaan pakeni vuonna
622
. Perimatieto kertoo, etta alkuperainen moskeija oli Muhammedin perustama ja keskeisessa asemassa profeetan toimiessa Medinassa. Pyhakon vaitetaan toimineen esikuvana myohemmalle islamilaiselle arkkitehtuurille.
[2]
Muhammedin hauta sijaitsee Masjid al-Nabawissa. Tieteellisia tutkimuksia sen sisallosta ei ole tehty.
Islamilainen perimatieto sisaltaa rikkaan kuvauksen Muhammedin moskeijasta, vaikka varsinaiset tieteelliset lahteet puuttuvat. Tarinan mukaan pyhakko rakennettiin silloiseen Jathribin kaupunkiin paikalle, mihin profeetan kameli asettautui levolle. Maa-alue pyhakolle ostettiin senaikaisilta omistajiltaan. Rakentaminen katsotaan alkaneeksi Rabi’ul-awwalin aikaan (syyskuussa 622 jaa.), jolloin Muhammad asetti noin kolme jalkaa syvan perustuksen ensimmaisen kiven paikalleen. Moskeijan rakentaminen kesti noin kahdeksan kuukautta ja valmistui Shawwal-kuukauden aikana (huhtikuu 623 jaa.). Paarakennuksen perusta tehtiin kivesta ja seinat saivat yhden savikerroksen. Kattoa ei ollut. Rukoussuunnaksi (
qibla
) valittiin aluksi
Jerusalem
. Rakennus oli pinta-alaltaan noin 1 022 neliometria (60x70 zir),
[2]
toisen lahteen mukaan noin 805 neliometria. Vuoteen 629 jaa. mennessa pyhakkoa oli laajennettu suuruusluokkaa 2 475 neliometrin laajuiseksi.
[3]
Profeetan vaimot Aisha ja Sawda saivat omat huoneet; lisaksi rakennettiin seitseman muuta huonetta.
[2]
Tarina kertoo, etta profeetan kuoltua hanet haudattiin Aisha-vaimolle rakennettuun huoneeseen. Tata ryhdyttiin kutsumaan nimella
Hujra al-Saadah
ja sita pidetaan moskeijan pyhimpana osana. Pyhakkoa onkin laajennettu ja uudistettu myohemmin useaan otteeseen.
Mihrab
vaitetaan rakennetun kalifi
Omar ibn Abd al-Azizin
aikana 700-luvun alussa, mutta taman syvennyksen ulkomuotoa koristeluineen on muutettu vuosien saatossa; nykyasu on vuodelta 1984. Lisaksi rakennuksessa on useita muita rukoussuuntaa osoittavia apusyvennyksia, joiden yhteyteen liitetaan sana mirhab. Ensimmaiset nelja 26 metria korkeaa
minareettia
katsotaan rakennetun Omar ibn Abd al-Azizin aikana 700-luvun alussa. Tieto on virheellinen, silla
minareetteja
alettiin todellisuudessa rakentaa vasta 800-luvulla.
[4]
Raju ukonilma tuhosi suuren osan silloista Masjid al-Nabawia 5. marraskuuta 886 (13. Ramadan 886). Esimerkiksi kaikki minareetit jouduttiin rakentamaan uudelleen. Talta ajalta on sailynyt kaakkoiskulman koristeellinen Raisiyya-minareetti, jota johtava muadhdhin kaytti rukouskutsuun.
[2]
Nykyinen moskeija (koordinaatit
24.4686°N
,
39.6110°E
) on yli sata kertaa alkuperaista moskeijaa suurempi ja kattaa tuonaikaista kaupunkia suuremman pinta-alan. Moskeijan merkitysta kuvastaa, etta se oli
Arabian niemimaan
ensimmainen paikka, jonne asennettiin sahkot
Osmanien valtakunnan
aikana; jopa ennen kuin osmanisultaani itse sai sahkot palatsiinsa Istanbulissa.
[1]
Vuonna 1994 valmistuneissa kuningas Fahdin rahoittamissa laajennuksessa esimerkiksi
minareettien
maaraa kasvatettiin kymmeneen nelja uutta 104 metrin korkuista minareettia.
[2]
