Martti Miettinen (sotilas)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Martti Miettinen

Martti Juho Miettinen ( 14. lokakuuta 1903 Muuruvesi ? 3. toukokuuta 1976 Espoo ) oli suomalainen sotilas, kenraaliluutnantti ja Mannerheim-ristin ritari. [1]

Sotia edeltanyt aika

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Miettinen kavi reserviupseerikurssi 6:n 1923-1924 ja jatkoi sen jalkeen kadettikurssi 7:lla 1924-1926. Han tyoskenteli rannikkotykistossa nuorempana upseerina 1926-1929 ja patterinpaallikkona 1929-1931. Samalla han edelleen kouluttautui rannikkotykiston ampumakurssilla, viestikurssilla ja tiedustelu-upseerikurssilla. Vuosina 1931-1935 han tyoskenteli toimistoupseerina MPE:ssa ja yleisesikunnan ulkomaanosastolla 1935-1936. Suomen Moskovan sotilasasiamiehen apulaisena Miettinen toimi 1936-1937 ja palasi taas yleisesikunnan ulkomaanostolle 1937-1938. Samalla han kavi Taistelukoulun kapteenikurssin 1937-1938. Taman jalkeen han toimi linnakkeenpaallikkona ja toimistoupseerina Rannikkotykistorykmentti 2:ssa 1938-1939.

Talvi- ja jatkosota

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Talvisodassa Miettinen toimi Saarenpaan linnakkeen komentajana ja Vilajoen lohkon komentajana. Valirauhan aikana han johti Merisotakoulun kadettiosastoa.

Jatkosodassa Miettinen oli alkuvaiheessa Rannikkopataljoona 2:n komentaja. Hanen johdollaan pataljoona valtasi Virolahden saaret, joihin kuului myos Pukkion linnake. Taman jalkeen everstiluutnantti Miettinen toimi Rannikkoprikaatin esikuntapaallikkona ja oli suunnittelemassa Suursaaren valtausta . Itse hyokkayksessa han komensi saaren itapuolelle hyokannytta taisteluosastoa. Valtauksen jalkeen hanet nimettiin Rannikkotykistorykmentti 12:n komentajaksi. Tassa tehtavassa han johti Tytarsaaren valtauksen ja toimi Suursaaren komentajana. Mannerheim-risti everstiluutnantti Miettiselle myonnettiin hanen johdettuaan Suursaaren puolustusta saksalaisten 14.?15. syyskuuta 1944 suorittaman valtausyrityksen aikana. Nimityspaiva oli 2. lokakuuta 1944 ja ristin jarjestysnumero 152.

Sotien jalkeen

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jatkosodan jalkeen Miettinen toimi rannikkolaivaston komentajan apulaisena 1944-1946 ja opetti Merisotakoulussa 1947. Merivoimien esikunnassa han oli osastopaallikkona 1947-1948. Suomen sotilasasiamiehena Moskovassa han palveli 1948-1952. Sotakorkeakoulussa han opetti 1952-1955. Rannikkotykistorykmentti 2:ta Miettinen komensi 1955-1956. Meripuolustuksen tarkastajana paaesikunnassa han tyoskenteli 1956-1960. Uudenmaan sotilaslaanin komentajana han oli 1960-1963. Tykiston tarkastajana Miettinen toimi uransa paatteeksi vuonna 1963.

Miettinen toimi muun muassa Sotaylioikeuden jasenena asekatkentajutussa vuosina 1947?1948. [2]

Reservivanrikki 19.11.1924, vanrikki 19.5.1926, luutnantti 12.5.1928, kapteeni 27.1.1933, majuri 11.5.1940, everstiluutnantti 4.7.1942, eversti 13.2.1948, kenraalimajuri 8.2.1956, kenraaliluutnantti 3.5.1963.

Martti Miettisen puoliso vuodesta 1936 oli Marina Sventorzetski, ministeri Reinhold Sventon tytar. [3] Heidan tyttarestaan Irmeli Maria Tallilasta (s. 1937) tuli laakari. [4]

  1. Brantberg, Robert:  Sotaupseerit , s. 184, 195. Tampere: Revontuli, 1999. ISBN 952-5170-08-X .
  2. Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka:  Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945 . Ajatus, 1994. ISBN 951-9440-28-3 .
  3. Matti Klinge ja Yrjo Blomstedt (toim.) Paasikiven paivakirjat , osa 2, s. 628. Porvoo: WSOY, 1986.
  4. Juhani Kirpila, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.):  Suomen laakarit 1962 , s. 649. Helsinki: Suomen Laakariliitto, 1963.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]