Martti Juho Miettinen
(
14. lokakuuta
1903
Muuruvesi
?
3. toukokuuta
1976
Espoo
) oli suomalainen sotilas,
kenraaliluutnantti
ja
Mannerheim-ristin
ritari.
[1]
Miettinen kavi reserviupseerikurssi 6:n 1923-1924 ja jatkoi sen jalkeen kadettikurssi 7:lla 1924-1926. Han tyoskenteli rannikkotykistossa nuorempana upseerina 1926-1929 ja patterinpaallikkona 1929-1931. Samalla han edelleen kouluttautui rannikkotykiston ampumakurssilla, viestikurssilla ja tiedustelu-upseerikurssilla. Vuosina 1931-1935 han tyoskenteli toimistoupseerina MPE:ssa ja yleisesikunnan ulkomaanosastolla 1935-1936. Suomen Moskovan sotilasasiamiehen apulaisena Miettinen toimi 1936-1937 ja palasi taas yleisesikunnan ulkomaanostolle 1937-1938. Samalla han kavi Taistelukoulun kapteenikurssin 1937-1938. Taman jalkeen han toimi linnakkeenpaallikkona ja toimistoupseerina Rannikkotykistorykmentti 2:ssa 1938-1939.
Talvisodassa
Miettinen toimi
Saarenpaan
linnakkeen komentajana ja Vilajoen lohkon komentajana. Valirauhan aikana han johti
Merisotakoulun
kadettiosastoa.
Jatkosodassa
Miettinen oli alkuvaiheessa
Rannikkopataljoona 2:n
komentaja. Hanen johdollaan pataljoona valtasi
Virolahden
saaret, joihin kuului myos
Pukkion
linnake. Taman jalkeen
everstiluutnantti
Miettinen toimi
Rannikkoprikaatin
esikuntapaallikkona ja oli suunnittelemassa
Suursaaren valtausta
. Itse hyokkayksessa han komensi saaren itapuolelle hyokannytta taisteluosastoa. Valtauksen jalkeen hanet nimettiin
Rannikkotykistorykmentti 12:n
komentajaksi. Tassa tehtavassa han johti
Tytarsaaren
valtauksen ja toimi Suursaaren komentajana. Mannerheim-risti everstiluutnantti Miettiselle myonnettiin hanen johdettuaan Suursaaren puolustusta saksalaisten 14.?15. syyskuuta 1944 suorittaman
valtausyrityksen
aikana. Nimityspaiva oli 2. lokakuuta 1944 ja ristin jarjestysnumero 152.
Jatkosodan jalkeen Miettinen toimi rannikkolaivaston komentajan apulaisena 1944-1946 ja opetti Merisotakoulussa 1947. Merivoimien esikunnassa han oli osastopaallikkona 1947-1948. Suomen
sotilasasiamiehena
Moskovassa han palveli 1948-1952. Sotakorkeakoulussa han opetti 1952-1955.
Rannikkotykistorykmentti 2:ta
Miettinen komensi 1955-1956. Meripuolustuksen tarkastajana paaesikunnassa han tyoskenteli 1956-1960. Uudenmaan sotilaslaanin komentajana han oli 1960-1963.
Tykiston tarkastajana
Miettinen toimi uransa paatteeksi vuonna 1963.
Miettinen toimi muun muassa
Sotaylioikeuden
jasenena
asekatkentajutussa
vuosina 1947?1948.
[2]
Reservivanrikki 19.11.1924, vanrikki 19.5.1926, luutnantti 12.5.1928, kapteeni 27.1.1933, majuri 11.5.1940, everstiluutnantti 4.7.1942, eversti 13.2.1948, kenraalimajuri 8.2.1956, kenraaliluutnantti 3.5.1963.
Martti Miettisen puoliso vuodesta 1936 oli Marina Sventorzetski, ministeri
Reinhold Sventon
tytar.
[3]
Heidan tyttarestaan Irmeli Maria Tallilasta (s. 1937) tuli laakari.
[4]
- ↑
Brantberg, Robert:
Sotaupseerit
, s. 184, 195. Tampere: Revontuli, 1999.
ISBN 952-5170-08-X
.
- ↑
Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka:
Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941-1945
. Ajatus, 1994.
ISBN 951-9440-28-3
.
- ↑
Matti Klinge ja Yrjo Blomstedt (toim.)
Paasikiven paivakirjat
, osa 2, s. 628. Porvoo: WSOY, 1986.
- ↑
Juhani Kirpila, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.):
Suomen laakarit 1962
, s. 649. Helsinki: Suomen Laakariliitto, 1963.