Marsipaani

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaksi marsipaaniporsasta.
Marsipaanista muotoiltuja hedelmia.

Marsipaani on manteleista ja tomusokerista tehty makeismassa.

Perusreseptiin tarvitaan yhta paljon manteleita ja tomusokeria (mitattuna painossa). Mantelit kuoritaan ja jauhetaan, lisataan tomusokeria seka tilkka vetta ja mahdollisesti karvasmantelioljya tai muita makuaineita. 1950-luvun lopun Emannan tietokirjassa mainitaan valmistusaineina lisaksi munanvalkuainen ja appelsiininkukkavesi. [1]

Marsipaania on helppo seka muotoilla etta varjata. Yleisia kaupan olevia kuvioita ovat muun muassa marsipaanipossut ja -hedelmat. Marsipaania kaytetaan myos paljon suklaamakeisissa.

Mantelijauheen ja sokerin muodostamaa massaa tiedetaan kaytetyn jo vuoden 1000 paikkeilla Kaukoidassa . Reseptin arvellaan kulkeutuneen Eurooppaan arabien mukana, aluksi Espanjaan. Siita tuli Euroopassa suosittu jalkiruoka, mutta sokerin kalleuden vuoksi muiden makeiden ruokien tavoin vain ylaluokalle. Sokeri halpeni nopeasti 1800-luvulle tultaessa, ja marsipaanin kaupallinen valmistus Euroopassa alkoi Niedereggerin leipomossa Saksan Lyypekissa 1806. Kaupunki on yha tunnettu marsipaaninvalmistuksestaan. [2]

Karkeaa marsipaania kutsutaan mantelimassaksi. [1]

  1. a b Maija Suova (toim.):  Emannan tietokirja I?II, 4. uudistettu laitos , s. 840. WSOY, 1958.
  2. Marzipan German Food Guide . Viitattu 20.12.2019.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tama ruokaan , juomiin , ravintoon tai ruoanlaittoon liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.