Mars
(
Mavors
,
Mamers
,
etruskiksi
Maris
) oli
Juppiterin
ohella muinaisten
roomalaisten
paajumala, sodan
jumala
, seka viljelysten suojelija. Mars oli roomalaisten vastine
kreikkalaisten
Ares
-jumalalle, mutta oli esikuvaansa jalompi ja ystavallisempi. Roomalaiset uskoivat Rooman perustajien,
Romuluksen ja Remuksen
, olleen Marsin poikia.
Rooman armeijan
sotilaat uskoivat Marsin suojelevan heita ja johdattavan heidat taisteluissa voittoon.
Augustuksen
aikana Marsiin liitettiin uusi lisanimi,
Ultor
('kostaja'), kunnioittamaan
Caesarin
muistoa ja voittoa hanen murhaajistaan.
[1]
Mars oli alun perin vanha itaalinen jumala, joka vasta kreikkalaisten vaikutuksesta samaistettiin kreikkalaisten sodanjumala Arekseen. Kreikkalaisvaikutuksen vuoksi roomalaiset kehittivat oman versionsa Areksen ja
Afroditen
suhteelle, Marsin ja
Venuksen
rakkaustarinan.
[2]
Mars yhdistettiin alkujaan paimenjumala
Silvanukseen
, ja naita piirteita sailyi Marsin roolissa maanviljelyn jumalana.
[3]
Myyttien mukaan Marsin synnytti
Juno
ilman puolisoaan Juppiteria. Juno oli suuttunut siita, etta Juppiter oli synnyttanyt
Minervan
suoraan paastaan ilman Junon apua. Juno varvasi avukseen kukkivien kasvien jumalattaren
Floran
, joka kosketti Junoa taikayrtilla ja auttoi hanta siten saattamaan Marsin alkuun.
[3]
Koska Marsia pidettiin Romuluksen ja Remuksen isana, katsoivat roomalaiset jumalan kantaisakseen ja kutsuivat itseaan Marsin pojiksi.
Pontifex maximuksen
virkahuoneistossa
Forum Romanumilla
sailytettiin Marsin pyhaa kilpea, joka oli legendojen mukaan pudonnut taivaasta. Kilpea pidettiin Rooman valtakunnan pysyvyyden takeena. Marsin symbolina oli keihas, ja hanen pyhia elaimiaan olivat palokarki, susi ja harka. Joka viides vuosi valtio jarjesti pyhan uhritoimituksen (dei suovetaurilia) Marsin kunniaksi. Marsin pappeja kutsuttiin nimella
Salii
"hyppaajat" heidan rituaalissa esittamansa sotatanssin vuoksi. Tassa tanssissa punaisiin sotaviittoihin pukeutuneet papit heiluttivat pyhia kahdeksikon muotoisia kilpia ja keihaita. Tanssin lomassa he huusivat
Mars, vigila!
(Mars, heraa!). Augustus myos rakennutti Roomaan Mars Ultorille omistetun temppelin, jossa sailytettiin pyhainjaannoksena Caesarin miekkaa. Lisaksi Tiberin rannalla, kaupunginmuurin ulkopuolella, sijaitsi
Campus Martius
eli Marskentta alttareineen. Armeija piti siella harjoituksia, ja lokakuun puolivalissa kentalla uhrattiin kolmivaljakkokilpailun voittaneen valjakon uloin hevonen jumalan kunniaksi ja sotakauden loppumisen merkiksi.
[4]
[2]
Mars hallitsi sodan lisaksi myos maaseutua ja maanviljelysta. Jumalan kunniaksi suoritettiin erilaisia riitteja, joiden tarkoituksen oli torjua hallan, rajuilmojen ja villielainten aiheuttamia tuhoja. Marsille pyhitetyt juhlat osuivat seka sodan etta maanviljelyksen kannalta tarkeisiin ajankohtiin. Lokakuussa paattyi sadonkorjuu ja sodankaynti, maaliskuussa puolestaan aloitettiin toukotyot ja vuotuinen sodankaynti. Sotaretkelle lahtevat sotapaallikot kavivat Mars Ultorin temppelissa vannomassa valansa.
[2]
Marsin mukaan on nimetty
Mars-planeetta
ja
maaliskuu
, kuukausi, jolloin Italian kansat saattoivat kelirikon jalkeen lahtea sotaan.
[2]
- Castren, Paavo ja Pietila-Castren, Leena: Antiikin kasikirja. Otava, 2000.
ISBN 951-1-12387-4
.
- Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut. WSOY 1996.
ISBN 951-0-17102-6
- Lurker, Manfred: A Dictionary of Gods and Goddesses, Devils and Demons. Routledge & Kegan Paul, 1987.
ISBN 0-203-67189-9
- ↑
(Toimittanut) N. G. L. Hammond, H. H. Scullard:
The Oxford Classical Dictionary (sivu 651), 2. painos
. Oxford University Press, 1979.
ISBN 0-19-869117-3
.
- ↑
a
b
c
d
Castren ja Pietila-Castren 2000, s. 328
- ↑
a
b
Cotterell 1996, s. 125
- ↑
Lurker 1987, s. 120?121