Mariner 9
oli amerikkalainen
avaruusluotain
, joka kartoitti kuvaamalla
Marsin
pinnan, ja paljasti pinnalta aavikoita, kraattereita, kuivuneita joen uomia ja suuria tulivuoria. Loytyi myos syva, 4 000 kilometrin pituinen rotko,
Valles Marineris
, Marinerin laakso.
Mariner 9:n rakenne.
Atlas-Centaurin
laukaisu 30. toukokuuta 1971, hyotykuormana Mariner 9.
Mariner 9 laukaistiin kohti Marsia 30. toukokuuta 1971 ja se saavutti planeetan 14. marraskuuta samana vuonna, jolloin siita tuli ensimmainen ihmisen tekema toista
planeettaa
kiertava avaruuslaite.
[2]
Kun Mariner 9 saapui Marsin kiertoradalle 167 paivan lennon jalkeen se poltti jarrurakettiaan 15 minuuttia 23 sekuntia. Se asettui ensin radalle, jonka kiertoaika oli 12 tuntia, 34 minuuttia, ja lahin piste 1 398 kilometria.
[2]
Mariner 9:n nimi oli oikeammin Mariner-I. Se oli yhdessa
Mariner 8
:n kanssa osa
Mariner Mars 71
-
projektia
. Mariner 9 laukaistiin
Atlas-Centaur
SLV-3C-raketilla. Mariner 9 oli venalaisiin Mars-luotaimiin verrattuna kevyt, se painoi vain 588,8 kg.
[2]
Se muistutti aikaisempia
Mariner 6 ja 7
-luotaimia, mutta oli painavampi kuin nama yhteensa, koska tarvitsi enemman polttoainetta jarrutukseen Marsin kiertoradalle ja siella tapahtuviin radan muutoksiin.
Luotaimen tarkoituksena oli muun muassa kartoittaa 70 % Marsin pinnasta noin 100 metrin ? kilometrin tarkkuudella, ja toimia 90 vuorokautta. 22. syyskuuta Noachisin alueella Marsin pinnalla alkoi polymyrsky, joka pian laajeni koko planeetan peittavaksi. Niinpa amerikkalaiset ohjelmoivat Marinerin viivyttamaan kuvausta kuuden viikon ajan polyn laskeutumiseen asti. Marras-joulukuussa myrsky laantui hiljalleen. Talloin pinnalta erottui vain kirkas etelanavan jaatikko, ja nelja korkeaa vuorta.
[2]
349 vuorokauden jalkeen Mariner oli lahettanyt Maahan 7 329 kuvaa, jotka kattoivat 80 % Marsin pinnasta. Se oli ylittanyt tutkijoiden odotukset. Marinerin kuvissa nakyi hiekkadyynien peittamia kraattereita.
[2]
Suurin kraatteri Marsissa on 2 000 kilometrin lapimittainen
Hellas Planitia
. Niista loytyi myos suuria pinnanmuotoja, muun muassa valtava kanjoni nimelta
Valles Marineris
. Lisaksi samalta seudulta loytyi nelja suurta sammunutta tulivuorta. Niista suurin on valtava
Olympus Mons
, joka on 25 kilometria korkea ja lapimitaltaan 600 kilometria. Kuvista paljastui myos muinaisten jokien uomia.
Napa-alueilta loytyi monia kerrostumia ja merkkeja
tuulieroosiosta
ja tuulen siirtelemasta hiekasta ja polysta, saarintamia ja sumuja. Pienempia polymyrskyja tuli ison jalkeen. Varsinkin pohjoisella pallonpuoliskolla nakyi vaihtelevia pilvimuodostelmia.
Kun Mariner 9:n ohjaussuihkujen polttoainekaasu loppui, se kaannettiin pois paalta ja sen myohemmista vaiheista ei ole tietoa. NASA arveli vuonna 2018 etta Mariner 9 kiertaisi Marsia arviolta vuoteen 2020 asti.
[3]
Toisaalta luotain jatettiin radalle, joka pitaisi sen pois Marsin kaasukehasta ainakin lokakuuhun 2022 asti.
[4]
Toukokuussa 2024 on erittain todennakoista, etta luotain on suistunut Marsin kaasukehaan ja joko palanut siella tai tormannyt Marsin pintaan.
[2]