Majakka on merenkulun turvaksi tarkoitettu yleensa tornimainen rakennus. ^[1] Ne ovat joko valottomia tunnusmajakoita eli pookeja tai valolla varustettuja loistomajakoita.

Tunnusmajakat on rakennettu paivanvalossa tapahtuvan navigoinnin ja saarten tunnistamisen helpottamiseksi. Valomajakat varoittavat karikoista ja ohjaavat aluksia esimerkiksi kaupunkien sisaanmenovaylien alkuun pimealla.

Nykyisin majakoiden merkitys turvalaitteina on vahainen johtuen uusista navigointitekniikoista, ja osa majakoista onkin siirtynyt matkailukayttoon.

Aiemmin majakoiden toiminnassa pitamiseen tarvittiin henkilokuntaa, majakanvartijoita. Nykyaikaiset automaattiset majakat eivat vaadi miehitysta.

Eraanlaisia majakan esiasteita olivat luodoille ja rannoille sytytetyt tulet, joiden tarkoitus oli kertoa laivoille rannikon tai saaren laheisyydesta. Valottomien tunnusmajakoiden esiasteina taas voidaan pitaa esimerkiksi pohjolassa esiintynytta tapaa merkita omia alueita tai sopivia kauppapaikkoja isoilla kivikasoilla kallion paalla. Ensimmaisia varsinaisia majakoita olivat tornit, joiden huipulla paloi tuli. Tata tulta saatettiin heijastaa johonkin suuntaan esimerkiksi peilin avulla.

Historian kuuluisin majakka on Faroksen majakka Aleksandriassa . Se rakennettiin 300-luvulla eaa. ja tuhoutui maanjaristyksissa 1300-luvulla.

Ruotsalainen keksija Gustaf Dalen (1869?1937) kehitti 1900-luvun alussa kaasulyhtyihin aurinkoventtiilin , eraanlaisen hamarakytkimen, jonka avulla kaasumajakat ja loistot pystyttiin automatisoimaan.

Suomen ensimmainen valomajakka rakennettiin vuonna 1753 Uton luodolle. Majakanhoitajia oli aluksi kaksi. Myohemmin lukumaara nousi neljaan. Ensimmaiset automatisoidut majakat rakennettiin Suomeen 1920-luvulla. ^[2]

Paaartikkeli: Loisto

Loisto on navigoinnin avuksi tarkoitetulla valolaitteella varustetun, kiintean merenkulun turvalaitteen yleisnimitys.

Paaartikkeli: Majakkalaiva

Majakkalaiva on navigoinnin avuksi tarkoitetulla valolaitteella varustettu kelluva merenkulun turvalaite, joka on ankkuroitu paikkaan, jonne kiintean turvalaitteen pystyttaminen ei ole ollut mahdollista.

^selvenna

Pohjamajakka on suoraan merenpohjaan perustettu majakka. Niita alettiin rakentaa 1950-luvun alussa ja ne syrjayttivat vedenalaisten matalien merkkeina siihen asti toimineet majakkalaivat. ^[3]

Paaartikkeli: Tunnusmajakka

Tunnusmajakka eli pooki on merenkulun optinen apuvaline. Tunnusmajakassa ei ole valolaitetta eli sektoriloistoa, vaan kyseessa on valaisematon, vain valoisana aikana selkeasti havaittava rakennelma.

Bengtsk.

Flotjan

Gustaf_Dalen

Gustavsv.

Harmaja

Helsinki

Isokari

Jussaro

Kaijakari

Kalbadag.

Kallan

Kallo

Kemi I

Kemi II

Keminkraaseli

Kokkola

Kotka

Kristiina

Kylmapihlaja

Kokarsoren

Lagskar

Langden

Marjaniemi

Merikarvia

Market

Nahkiainen

Norrskar

Nyhamn

Oulu 1

Oulu 2

Oulu 3

Pietarsaari

Pori

Porkkala

Porvoo

Raahe

Rauma

Ritgrund

Russaro

Ronnsk.

Sandback

Strommingsbadan

Stubben

Suomenl.

Salgrund

Salskar

Sappi

Sodersk.

Tainio

Tankar

Tauvo

Tiiskeri

Ulkokalla

Utgrynnan

Uto

Vaasa

Valassaaret

Yttergrund

Kartta-alueen ulkopuolella: Suomen leijona, Bogskar

• Bengtskarin majakka , Pohjoismaiden korkein majakka.
• Bogskarin majakka, Pohjois-Itamerella Suomen etelaisimmalla luodolla.
• Flotjan
• Gustaf Dalen
• Gustavsvarn
• Harmajan majakka Helsingin edustalla.
• Helsingin majakka
• Isokarin majakka ohjaa laivoja Uuteenkaupunkiin Selkamerelta .
• Jussaron majakka
• Kaijakarin majakka
• Kalbadagrund
• Kallan
• Kallo
• Kemi I
• Kemi II
• Keminkraaseli
• Kokkolan majakka
• Kotkan majakka
• Kristiinan majakka
• Kylmapihlajan majakka
• Kokarsoren
• Lagskar
• Langdenin majakka
• Marjaniemen majakka Hailuodossa Peramerella
• Merikarvian majakka
• Marketin majakka Ahvenanmaan lansipuolella Ahvenanmerella .
• Nahkiainen
• Norrskar
• Nyhamnin majakka Ahvenanmaan lounaiskulmassa.
• Oulu 1 , Oulu 2 ja Oulu 3 , Hiidenniemen vaylan uloimmat loistot
• Pietarsaari
• Pori
• Porkkala
• Porvoo
• Raahe
• Rauma
• Ritgrund
• Russaron majakka Hangon edustalla, missa Suomenlahti vaihtuu Pohjois-Itamereksi
• Ronnskar
• Sandback
• Strommingsbadan
• Stubben
• Suomen leijona , avomerella 46 kilometria Utosta lounaaseen.
• Suomenlinnan majakka Suomenlinnan kirkossa
• Salgrund
• Salskar
• Sappi
• Soderskar
• Tainio
• Tankar
• Tauvo
• Tiiskeri
• Ulkokalla
• Utgrynnan
• Uton majakka , Suomen vanhin valomajakan paikka Uton saarella.
• Vaasa
• Valassaaret
• Yttergrund

• kasuuni
• Kummeli
• Majakkalaiva
• Tunnusmajakka
• RACON Tutkamajakka
• Loisto

• Laurell, S. 1999. Suomen majakat. Finska fyrar. Finnish light houses. (6. painos). Julkaisija: Kustannusosakeyhtio Nemo, Helsinki. Painopaikka: Gummerus, Jyvaskyla. 351 s. ISBN 952-5180-21-2
• Laurell, Seppo (paakirjoittaja):  Valo merella ? Suomen majakat 1753?1906 . Toimituskunta: Petri Porkola ym. Helsinki: John Nurmisen saatio, 2009. ISBN 978-952-9745-28-9 .
• Nyman, Harri, Merivaylien rakennusperinto, Helsinki: Museovirasto, 2009. 76 s. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja, ISSN 1236-6447 ; 21. Verkkojulkaisuna ^{[ vanhentunut linkki ]} , ISBN 978-951-616-200-6 (pdf)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta majakat alueittain Wikimedia Commonsissa

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta majakat Wikimedia Commonsissa

• Veneily.fi: Majakat ( Arkistoitu ? Internet Archive) ? kaikki Suomen majakat
• Vaylien varsilta Suomen historialliset merimerkit ja luotsipaikat, Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
• Nyman, Harri, Uloimmalla rannalla: Luotsi- ja majakkamiesperheet asemayhdyskunnissaan (vaitos) , (pdf)
• Harri Nyman kertoo videolla tutkimuksestaan, majakoista ja niiden ajankohtaisuudesta
• Sostratoksen ihmetornista Dalenin ihmevaloon. Majakat kautta aikojen , Seura, 05.07.1939, nro 27, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot