Tassa artikkelissa tai sen osassa aihetta kasitellaan lahinna Suomen tai suomalaisten nakokulmasta . Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin nakokulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Maisteri ( lat. magister, magistra , 'suurempi', 'ohjaaja', 'opastaja'; lyhenne maist. ^[1] ) on tavallisin ylemman korkeakoulututkinnon nimike Suomen yliopistoissa . Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta tutkinnon laajuus on 120 opintopistetta , ja tutkinnon ohjeellinen suoritusaika on kaksi vuotta. Maisterintutkintoon sisaltyy pro gradu -tutkielma, jota voidaan nimittaa myos maisterintutkielmaksi ^[2] . Maisterin tutkintoa edeltaa pakollinen kandidaatin tutkinto, jonka laajuus on 180 opintopistetta. Myos ammattikorkeakoulun tutkinnolla voi edeta suoraan maisteriopintoihin paasykokeen kautta.

Kansainvalisesti tunnettuja maisterin tutkinnon nimityksia ovat mm. M.Sc. (Master of Science) ja M.A. (Master of Arts) ^[1] .

Poikkeuksellisesti ylemman korkeakoulututkinnon nimi on

• laaketieteen lisensiaatti (laaketieteellinen koulutusala)
• hammaslaaketieteen lisensiaatti (hammaslaaketieteellinen koulutusala)
• elainlaaketieteen lisensiaatti (elainlaaketieteellinen koulutusala)
• proviisori (farmasian koulutusala)
• diplomi-insinoori (teknistieteellinen koulutusala)
• arkkitehti tai maisema-arkkitehti (teknistieteellinen koulutusala)

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Yhteiskuntatieteellisten ja humanististen tieteiden tutkinnonuudistustoimikunnan (YHTT) asettamien suuntalinjojen mukaan 1970-luvulla yhtenaistettiin kaikkien nykyisten maisterintutkintojen nimike kandidaatiksi ja useimmat alemmat korkeakoulututkinnot poistettiin. Hieman alasta riippuen vuosien 1972?1994 valisena aikana maisteri oli ylemman korkeakoulututkinnon suorittaneille kandidaateille anomuksesta myonnetty arvonimi. Selkeimmin tama nakyy humanistisella ja luonnontieteellisella alalla, jossa alempana tutkintona on humanististen tieteiden tai luonnontieteiden kandidaatti (HuK, LuK) ja ylemman tutkinnon nimike on vaihdellut filosofian kandidaatista maisteriin. Filosofian ja oikeustieteen kandidaatintutkinnot ovat siis aina olleet ylempia korkeakoulututkintoja.

Suomalaiset maisterin tutkinnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomessa on mahdollista suorittaa seuraavat maisterin tutkinnot:

• Filosofian maisteri (FM ^[1] ), joka on humanistisen ja luonnontieteellisen alan tutkintonimike. Tutkinto on mahdollista suorittaa Helsingin , Ita-Suomen , Jyvaskylan , Oulun , Tampereen , Turun ja Vaasan yliopistoissa seka Abo Akademissa . Huomionarvoinen seikka on, etta filosofian maisterit eivat yleensa ole opiskelleet lainkaan filosofiaa , ja suuri osa filosofian paaaineopiskelijoista valmistuu yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteen maisteriksi. Filosofian maisterin oppiarvo juontaa juurensa Turun akatemian filosofisesta tiedekunnasta . Tasta ovat myohemmin eriytyneet matemaattis-luonnontieteellinen, humanistinen, kayttaytymistieteellinen, farmaseuttinen ja biotieteellinen tiedekunta. Taman historiallisen syyn vuoksi naista tiedekunnista valmistuu filosofian maistereita.

• Kasvatustieteen maisteri (KM) (Helsingin, Ita-Suomen, Jyvaskylan , Lapin , Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot seka Abo Akademi).
• Kauppatieteiden maisteri (KTM) ( Aalto-yliopisto , Lappeenrannan?Lahden teknillinen yliopisto , Ita-Suomen, Jyvaskylan , Oulun, Tampereen, Turun (Turku ja Pori) ja Vaasan yliopistot, Svenska Handelshogskolan seka Abo Akademi). Tutkinnon suorittaneet saavat kayttaa ekonomin tittelia.
• Kuvataiteen maisteri (KuM) ( Taideyliopisto ).
• Liikuntatieteiden maisteri (LitM) (Jyvaskylan yliopisto).
• Elintarviketieteiden maisteri (ETM) (Helsingin yliopisto).
• Maatalous - ja metsatieteiden maisteri (MMM) (Helsingin ja Ita-Suomen yliopistot). Tutkinnon suorittaneet voivat kayttaa koulutusalastaan riippuen joko agronomin tai metsanhoitajan arvonimea.
• Musiikin maisteri (MuM) ( Sibelius-Akatemiassa ).
• Oikeustieteen maisteri (OTM) (Helsingin, Ita-Suomen, Lapin ja Turun yliopistot). Tutkinnon nimi oli oikeustieteen kandidaatti (OTK) vuoteen 2005 asti.
• Psykologian maisteri (PsM) ( Helsingin , Ita-Suomen , Jyvaskylan , Tampereen ja Turun yliopistot, Abo Akademi ). Psykologin koulutuksen kokonaislaajuus on 330 opintopistetta (180 op + 150 op).
• Sotatieteiden maisteri (SM), ( Maanpuolustuskorkeakoulu ). Tutkinnon suorittaneet ylennetaan automaattisesti kapteeneiksi ja he ovat allekirjoittaneet sitoumuksen palvella tietyn vahimmaisajan Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa.
• Taiteen maisteri (TaM) ( Aalto-yliopisto ja Lapin yliopisto ). Nimikkeestaan huolimatta tutkinto on nimenomaan taideteollisen alan ylempi korkeakoulututkinto.
• Tanssitaiteen maisteri ( Taideyliopisto ).
• Teatteritaiteen maisteri (TeM) (Taideyliopisto ja Tampereen yliopisto).
• Teologian maisteri (TM) (Helsingin ja Ita-Suomen yliopistot seka Abo Akademi).
• Terveystieteiden maisteri (TtM) (Ita-Suomen, Jyvaskylan , Oulun, Tampereen ja Turun yliopistot seka Abo Akademi).
• Yhteiskuntatieteellisen alan maisterintutkinnot: Hallintotieteiden maisteri (HM tai HTM), Valtiotieteiden maisteri (VTM) ja yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM). Tutkinnonanto-oikeus on Helsingin, Ita-Suomen, Jyvaskylan , Lapin, Tampereen, Turun ja Vaasan yliopistoilla seka Abo Akademilla.

Riemumaisteri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Riemumaisteriksi voidaan kutsua maisteria, jonka valmistumisesta ja promootiosta on kulunut aikaa 50 vuotta ja joka osallistuu promootioon uudelleen. Vasta promootion jalkeen henkilo on riemumaisteri. Osallistumisvaiheessa han on riemumaisteripromovendi.

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]