Maatalousministerion asutusasiainosasto (lyhenne ASO ) oli vuosina 1938?1959 asutustoimintaa Suomessa johtanut virasto. Sen edeltajana ja seuraajana oli Asutushallitus . ASO muistetaan erityisesti siita, etta se hoiti maanhankintaa ja rahoitusta talvi- , jatko- ja Lapin sodassa kodittomaksi jaaneen vaeston asuttamiseen.

Taustaa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Eduskunta hyvaksyi vuonna 1918 lain vuokra-alueiden lunastamisesta, jonka perusteella torpparit ja makitupalaiset saattoivat lunastaa vuokra-alueensa omikseen. Tama laki ei kuitenkaan ratkaissut maaseudun runsaslukuisen tilattoman vaeston ongelmaa. Varsinainen asutustoiminta alkoi vuonna 1922, jolloin annettiin laki valtion metsamaiden asuttamisesta ja asutuslaki (ns. lex Kallio ). Edellinen mahdollisti uudistilojen muodostamisen valtion ja jalkimmainen yksityisten maista tietyin ehdoin. Maatalousministerion asutusasiainosasto perustettiin vuonna 1936 hyvaksytyn ja vuoden 1938 alussa voimaan tulleen uuden asutuslain nojalla. Kuitenkaan vuoden 1938 asutuslakia ei ehditty soveltaa kaytantoon juuri lainkaan sodan syttymisen vuoksi. ^[1]

Talvisodan jalkeinen pika-asutustoiminta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Talvisodassa 1939?1940 menetettiin alueluovutusten ja tuhoutumisen kautta noin 100 000 rakennusta. Kodittomaksi jai 400 000 henkea. Aluksi Maatalousministerion asutusasiainosaston tehtavana oli sijoittaa ja asuttaa menetettyjen alueiden vaesto, siirtovaki . Eduskunnan kesakuussa 1940 hyvaksyman pika-asutuslain perusteella osastolla oli valta maarittaa yksityisia maita pakkolunastettavaksi ja jaettavaksi siirtovaelle. Noin puoli miljoonaa henkiloa kasittaneen siirtovaen arvioitiin tarvitsevan noin 330 000 hehtaaria valmista peltoa paaasiassa Etela-Suomesta. Tyo keskeytyi jatkosodan alkaessa kesakuussa 1941, johon mennessa kyseisesta maarasta oli ehditty jakaa vajaa neljannes. ^[2]

Jalleenrakentaminen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jatkosodan hyokkaysvaiheen aikana menetetyt alueet vallattiin takaisin ja noin puolet evakkotaipaleelle lahteneesta vaestosta palasi takaisin kotitiloilleen. Jalleenrakennustoiminta keskitettiin naiden paluumuuttajien asuttamiseen ja muu Suomi julistettiin rakennuskieltoon: rakentaminen oli sallittua ainoastaan poikkeusluvalla. ^[3]

Vuonna 1944 varatuomari Veikko Vennamo nimitettiin Ason jalleenrakennustoimiston paallikoksi. Vennamo ei tuolloin enaa uskonut sodan voittoon ja valmisteli kaikessa hiljaisuudessa myos suunnitelman uuden siirtovaen asuttamisesta. ^[4]

Jatkosodan ja myohemmin Lapin sodan paatyttya Maatalousministerion asutusasiainosasto jarjesti vuoden 1945 maanhankintalain perusteella kaikkiaan yli 400 000 evakolle , rintamamiehelle ja kaatuneiden omaisille uudet maatilat tai rakennustontit. Osaston johtaja Vennamo naki valttamattomaksi myos pakkolunastaa yksityisia maita uusille tiloille, mita MTK ja eduskunnan oikeisto vastustivat. ^[4]

Siirtovaen ja rintamamiesten asuttamisen lisaksi kyseessa oli suuri maatalouden rakennemuutos: ennen sotia maaseudulla oli ollut noin 200 000?250 000 makitupalaista , maatalouden kausityolaista. Tama vaestonosa sai nyt maata muuttuen pienviljelijoiksi. Samalla tavalla integroitiin sodasta veteraanina tai pakolaisena palaava tyovaesto muuhun yhteiskuntaan. Kaytannossa Aso organisoi maaomistuksen uusjaon, joka oli ja on yha Suomen historian suurin maareformi. ^[5]

Aso lakkautettiin vuonna 1959. ^[5]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kummala, Petri:  Jalleenrakennuskauden pientalosuunnittelu . Suomen rakennustaiteen museo, 2004. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 6.1.2009). ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Antti Tuuri:  Linnuille pesansa, ketuille kolonsa . Suomen Rakennuslehti Oy, 1998. ISBN 951-664-020-6 .
• Juhani Mylly: Vennamo, Veikko (1913 - 1997)  (maksullinen) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu . 30.7.2007. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 2.4.2008.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

n k m Suomen maa- ja metsatalousministerio Ministerit Maa- ja metsatalousministeri Virkamiehet Kansliapaallikko Osastot Ruokaosasto Luonnonvaraosasto Hallinto Virastot Ruokavirasto Luonnonvarakeskus Luke Maanmittauslaitos Paikkatietokeskus Suomen ymparistokeskus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Yhtiot ja liikelaitokset Metsahallitus Toimielimet Valtion ravitsemusneuvottelukunta Toimitilat Hallituskatu 3 Historia Maa- ja metsatalousministerion tietopalvelukeskus Maaseutuvirasto Maatalousministerion asutusasiainosasto Suomalaisen ruokakulttuurin edistamisohjelma