Lyhytelokuvaksi luokitellaan elokuva , jonka pituus on alle sovitun rajan. Esimerkiksi Yhdysvaltain elokuva-akatemia maarittelee lyhytelokuvien ylarajaksi 40 minuuttia. Suomen Elokuvaohjaajaliitto katsoo lyhytelokuviksi alle 74 minuutin elokuvat. Lyhytelokuvaa voidaan pitaa myos lajityyppina .

Elokuvanaytannoissa lyhytelokuvia esitetaan usein ennen varsinaista koko illan elokuvaa. ^[1]

Sisallollisesti lyhytelokuva on hyvin monimuotoinen kasite. Se on itsenainen elokuvalaji, jolla on omat erikoispiirteensa ja ilmaisukeinonsa. Se ei missaan tapauksessa ole vain lyhyt pitka elokuva vaan paljon muuta. Ennen kaikkea se on ilmaisumahdollisuuksiensa ja laajemman keinovalikoimansa ansiosta tekijalleen hyvin vaativa elokuvan laji, jota ei pida verrata pitkan elokuvan tekemiseen.

Lyhytelokuva voi perustua runoon , vitsiin , aforismiin tai argumenttiin , joka halutaan joko todistaa tai kumota. Siina, missa pitkassa elokuvassa draama rakentuu selkean ja katsojalle mahdollisimman ymmarrettavaan rakenteeseen, usein aristotelisen draaman rakenteen varaan, voivat lyhytelokuvat peria rakenteensa ja muotonsa vaikkapa musiikista , runoudesta tai esseista .

Lyhytelokuvat eivat valttamatta ole niin henkilokeskeisia kuin pitkat elokuvat. Niissa voidaan esitella myos pinnallisempia ja stereotyyppisempia hahmoja kokonaisuuden karsimatta. Siina, missa pitka elokuva luo kokonaisen henkilokuvan paahenkilostaan ja esittaa katsojalle kaikki hahmon ominaisuudet, voi lyhytelokuva esittaa vain yhden puolen henkilosta ja kertoa sen kautta yhden tapahtuman, yhden muutoksen elamassa, ajankulussa tai ymparistossa. Talloin elokuva keskittyy paljolti ilmion kuvaamiseen ja kayttaa siina hyvakseen hahmon tiettya ominaisuutta.

Tyylillisesti lyhytelokuvat voivat olla toisistaan hyvin erilaisia. Tarinalliset musiikkivideot ovat eraanlaisia lyhytelokuvia, kuten myos voivat olla kokeelliset videotaideteokset seka erilaiset improvisaatioon perustuvat naytelmataltioinnit. Lyhytelokuvilla on paljon vahemman ilmaisullisia rajoitteita kuin pitkilla elokuvilla, joiden tekemista varjostaa aina taloudellinen paine ja muut resurssoinnin asettamat ehdot. Lyhytelokuvat voivat olla kokeellisia tai kokeilevia, ja ne voivat kayttaa hyvin paljon erilaisia ilmaisukeinoja, kasitella aiheita vapaammin tai jattaa kasittelematta.

• Helsingin lyhytelokuvafestivaali
• Tampereen elokuvajuhlat
• Clermont-Ferrandin lyhytelokuvajuhlat
• Suomen elokuvakontakti
• Parhaan lyhytelokuvan Oscar-palkinto

• Jari Sedergren ja Ilkka Kippola: Dokumentin ytimessa. Suomalaisen dokumentti- ja lyhytelokuvan historia 1909-1944. SKS, 2009. ISBN 978-952-222-106-3 .
• Jari Sedergren ja Ilkka Kippola: Dokumentin utopiat. Suomalaisen dokumentti- ja lyhytelokuvan historia 1944-1989. SKS, 2015. ISBN 978-952-222-400-2 .
• Saara Cantell: Timantiksi tiivistetty. Kerronnalliset strategiat fiktiivisessa lyhytelokuvassa. Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu, 2011. ISBN 978-952-60-0047-3 .

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lyhytelokuva .

• Short Film Granary ? ammattilaisten ja amatoorien lyhytelokuvia eri puolilta maailmaa ( Arkistoitu ? Internet Archive)