Luulajansaame
on
uralilainen
kieli. Se kuuluu
saamelaiskielten
lansisaamelaiseen
haaraan. Sen lahimpia sukukielia ovat
pohjoissaame
,
piitimensaame
,
uumajansaame
ja
etelasaame
.
Luulajansaamen kielialue: 4.
Jokimukan opastusmerkki Ruotsissa kolmella kielella (ylimpana ruotsiksi, keskella luulajansaameksi ja alimpana pohjoissaameksi).
Luulajansaame on vakavasti
uhanalainen
kieli, ja sita puhuvat paaosin
luulajansaamelaiset
. Silla on eraan arvion mukaan noin 2 000 puhujaa.
[1]
Heista suurin osa asuu
Ruotsissa
lahinna
Jallivaaran
ja
Jokimukan
alueilla, loput
Norjassa
,
[1]
jossa esimerkiksi
Hamarøyssa
luulajansaamella on virallinen asema.
[2]
Toisen lahteen mukaan Ruotsissa asuisi vain noin 500 luulajansaamen puhujaa.
[3]
Vuonna 2015 luulajansaamen puhujien kokonaismaaraksi arvioitiin 650.
[4]
Kieli on 1800-luvulta saakka ollut jatkuvasti myos kirjallisessa kaytossa, jonka pani alulle
Lars Levi Laestadius
[5]
, itsekin luulajansaamen puhuja. Ruotsin
Jokimukassa
voi kouluopetusta saada paivakodista lukioon saakka luulajansaameksi.
[3]
Ruotsin yliopistoista luulajansaamea voi opiskella
Uumajan yliopistossa
, saamen kielen aineenopettajakoulutuksessa.
[6]
Myos
Nord-yliopistossa
Norjan
Bodøssa
voi opiskella luulajansaamea.
[7]
Norjan yleisradioyhtio
Norsk Rikskringkasting
NRK lahettaa uutisia luulajansaameksi
[8]
.