Luodilla tarkoitetaan yleensa pieni kaliiperisen , yleensa alle 20 mm:n, aseen ei-rajahtavaa ammusta eli patruunan osaa, joka ammutaan maaliin ^lahde? . Metsastysaseiden luodit koostuvat yleensa messinkiseoksisesta vaipasta ja lyijysydamesta . Vaippa voi olla myos pehmeaa terasta ja sydan jotain muuta metallia kuin lyijya. Luodit voivat olla myos kokonaan lyijysta tai muusta metallista valmistettuja. Nykyaan ison riistan metsastyksessa kaytetaan myos kokokuparisia luoteja materiaalin sopivan pehmeyden (ei vaurioita aseen piippua) ja sitkeyden (muuttaa osuessaan muotoaan mutta ei sirpaloidu) vuoksi.

Luodin on oltava halkaisijaltaan aseen piippuun sopiva. Jos luoti on liian pieni, ruutikaasuista suuri osa purkautuu luodin ohitse piippuun ja jos luoti on liian paksu, se voi kuluttaa piippua merkittavasti (luodin materiaalista riippuen). On olemassa myos niin sanottuja alikaliiperiluoteja joissa patruunan normaalin luodin paikalla on vastaavan kokoinen muoviholkki/luoti -yhdistelma. Yhdistelman keveyden (verrattuna normaaliin luotiin) vuoksi sen lahtonopeutta on usein kasvatettu huomattavasti tavanomaisesta. Muoviholkissa on hammastuksen varassa kiinni halkaisijaltaan pienempi luoti. Laukaisun jalkeen piipun ulkopuolella muoviholkki irtoaa hidastuen ilmanvastuksen vuoksi luodista ja putoaa muutaman kymmenen metrin paahan. Luoti jatkaa normaalilla lentoradallaan eteenpain. Alikaliiperiluotiin ei jaa rihloista jalkia toisin kuin normaaliin luotiin.

Luodeissa voidaan kayttaa lisaksi myos esimerkiksi fosforia , jota voidaan kayttaa sytytysluotien sytytysaineena. Valojuovaluodissa palava, yleensa magnesiumpohjainen massa on luodin perapaassa ja se syttyy laukaisun aikana palavista ruutikaasuista. Luodin lentonopeuden (esimerkiksi 450–800 m/s) vuoksi ihmissilma ei havaitse valojuovaluotia yksittaisena lentavana valopisteena vaan luodin perassa palava massa nayttaa piirtavan valojuovan lentoradalleen. Valojuovaluoteja kaytetaan yleensa konetuliaseissa tahtaamisen apuna.

Panssariluodin sydan on valmistettu erikoisteraksesta tai volframikarbidista. Niita kaytetaan niiden lapaisykyvyn vuoksi esimerkiksi kevyesti panssaroituja ajoneuvoja vastaan. Kumiluoti on kumista valmistettu luoti, joka on suunniteltu muun muassa poliisien kaytettavaksi lamaannuttavassa, mutta ei tappavassa tarkoituksessa.

Luoteja myos pinnoitetaan eri materiaaleilla kitkan vahentamiseksi. Urheiluampujat kayttavat joskus molybdeenisulfidi-pulverilla kasiteltyja luoteja vahentaakseen luodin kitkaa aseen piipussa. Tama vahentaa piipun kulumista ja mahdollistaa pienemman vaihtelun luodin lahtonopeuksissa. Piipun kulumisen minimoimiseksi jotkut panssariluodit on paallystetty teflonilla . Teflon ei sinallaan lisaa luodin lapaisytehoa. Tallaiset luodit on tarkoitettu esimerkiksi poliisin erikoisryhmien kayttoon. ^lahde?

• Kokovaippaluoti tekee osuessaan iskukohtaan siistin reian ja tyontaa kudoksessa edetessaan kudoksen tieltaan, niita suuresti vahingoittamatta. Se ei myoskaan laajene eika tuo paljonkaan pinnalta mukanaan, mika parantaa parantumisen mahdollisuutta. Jos luoti kuitenkin on osunut johonkin matkallaan tai saanut kimmokkeen ja menettanyt muotoaan, se iskee kudokseen paljon suuremmalla pinnalla aiheuttaen suurempaa tuhoa. Talloin se voi myos kuljettaa mukanaan vierasaineita kudokseen. ^[1]

• Pehmeakarkinen luoti (puolivaippaluoti) laajenee osuessaan kudokseen aiheuttaen suurta tuhoa luodin koko energialla.

• Hollow-point -luoti eli reikapaaluoti (paastaan kovera tai ontto luoti) laajenee sienimaiseksi ja enemman kuin pehmeakarkinen luoti.

• Dumdum -luoti on erittain paljon laajenevaksi suunniteltu luoti, joka voi myos hajota pirstaleiksi. Nimitys johtuu britti-imperiumin Intian Dumdumissa (lahella Kalkuttaa) sijainneesta asevarikosta.

• Rajahtava luoti on suunniteltu rajahtamaan kohteen sisalla tai pinnassa (maalinosoitusluoti).

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Luoti (ampumatarvike) Wikimedia Commonsissa