Lumijoki
vaakuna	sijainti
Vuonna 1938 valmistunut Lumijoen kunnantalo edustaa harvinaista puu funktionalismia .
Sijainti	64°50′15″N , 025°11′15″E
Maakunta	Pohjois-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Oulun seutukunta
Kuntanumero	436
Hallinnollinen keskus	Lumijoen kirkonkyla
Perustettu	1867
Pinta-ala ilman merialueita	214,36 km² 257:nneksi suurin 2022
Kokonaispinta-ala	290,29 km² 263:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	214,12 km²
? sisavesi	0,24 km²
? meri	75,93 km²
Vakiluku	2 033 257:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	9,49 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	27,0 %
? 15–64-v.	54,4 %
? yli 64-v.	18,6 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	95,3 %
? ruotsinkielisia	0,2 %
? muut	4,5 %
Kunnallisvero	8,90 % 136:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja	Paula Karsi-Ruokolainen
Kunnanvaltuusto	17 paikkaa
2021?2025 [6]  ? Kesk.  ? Vas.  ? Kok.  ? PS	13 2 1 1
www.lumijoki.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Lumijoki on Suomen kunta , joka sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa noin neljakymmenta kilometria Oulusta etelaan pain. Kunnassa asuu 2 033 ihmista, ^[2] ja sen pinta-ala on 290,29 km ² , josta 0,24 km ² on vesistoja. ^[1] Vaestotiheys on 9,49 asukasta/km ² .

Lumijoen naapurikunnat ovat Hailuoto , Liminka , Oulu ja Siikajoki .

Kunnanjohtaja Leena Lehtoruusun kolmen vuoden virkakausi paattyi lokakuun lopussa 2017, mutta han jatkoi huhtikuun loppuun 2018. Uuden kunnanjohtajan virka on toistaiseksi voimassa oleva, ja siihen valittiin Paula Karsi-Ruokolainen. ^[7]

Lumijoen seutu kuului keskiajalla Venajan karjalaisten nautinta-alueeseen. Lansisuomalaisen asutuksen levitessa seudulle karjalaiset joutuivat vahitellen luopumaan alueesta. Tama tapahtui kuitenkin vasta pitkallisen sotatilan jalkeen. Vuonna 1588 karjalaiset tuhosivat muun muassa Lapinniemen kylan. Lumijoen nimi mainitaan ensimmaisen kerran historiankirjoissa vuonna 1496, kun venalainen sotajoukko riehui Limingan rannikkokylissa. Seudun varhaisin asutus keskittyi Lumijoen, Hirvasniemen ja Lapinniemen kyliin. ^[8]

Vuosina 1695?1696 nalka koetteli lumijokilaisia, ja tilanne paheni entisestaan isonvihan aikana. Vuoden 1714 jalkeen venalaiset saapuivat Pohjois-Pohjanmaalle. Isonvihan aikana kylan taloista puolet autioitui ja arvioiden mukaan jopa nelja viidesosaa Limingan pitajan asukkaista olisi kuollut. Vaitetaan, etta Sakari Topeliuksen Koivu ja tahti -tarina pohjautuisi ylipaalaisten lasten kokemuksiin. Asutus laajeni hitaasti ja asukasluku alkoi kasvaa nopeammin vasta 1700- ja 1800-luvulla. Vuonna 1880 kunnan asukasluku oli 2 126 ja 1900 2 269. Vuonna 1930 asukkaita oli 2 426. Toisen maailmansodan jalkeen vaesto alkoi vaheta ja vuonna 1980 asukasluku oli enaa 1 372. Vakiluku alkoi jalleen kasvaa 1980-luvun alussa. ^[8]

Vaesto sai toimeentulonsa paaasiassa kalastuksesta ja maataloudesta . Liminganlahden luonnonniityt loivat hyvat edellytykset karjataloudelle . Peltojen raivaus soita kuivattamalla ja rantaniittyja ojittamalla jatkui viela toisen maailmansodan jalkeen. ^[8]

Alue kuului Limingan seurakuntaan vuoteen 1684, jolloin perustettiin Lumijoen kappeli. Itsenaiseksi seurakunnaksi Lumijoki erotettiin 1899, mutta ero toteutui kaytannossa vasta 1917. Lumijoen kunta on perustettu vuonna 1867. Lumijoen seurakunnan arkisto tuhoitui lahes taysin kirkon palossa 1882 ja jaljelle jaaneet arkiston rippeet lopullisesti Lumijoen pappilan tulipalossa 17. tammikuuta 1902. ^[9]

Lumijoella tapahtui vappuna 1930 ensimmainen tunnettu muilutus , kun joukko liminkalaisia isantia pakotti vappupuheeseen valmistautuneen Pohjan Voima -lehden toimittajan Ilmari Sormusen autoonsa ja kyyditsi hanet Ouluun . ^[10]

Paaartikkeli: Lumijoen kirkko

Lumijoelle rakennettiin ensimmainen kirkko noin 1620-luvulla, mutta varmaa ja tarkempaa tietoa siita ei ole. Kirkko oli noin 27 metria pitka ja yhdeksan metria levea. Kirkon kaytya pieneksi ja huonokuntoiseksi sen tilalle rakennettiin uusi kirkko, joka valmistui vahan vuoden 1816 jalkeen. Uusi kirkko oli ristinmuotoinen. Vuonna 1882 Lumijoen kirkko ja vanha kellotapuli paloivat ukkosmyrkyssa. Sama ukkosmyrsky poltti myos Liminganlahden toisella rannalla sijaitsevan Oulunsalon kirkon . Lumijoen nykyinen kirkko, johon piti mahtua yli tuhat henkea, rakennettiin 1886?1889.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Vuoden 2017 lopussa Lumijoella oli 2 082 asukasta, joista 1 347 asui taajamissa , 714 haja-asutusalueilla ja 20:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Lumijoen taajama-aste on siten 65,4 %. ^[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Lumijoen kirkonkyla . ^[13]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lumijoella on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat: ^[14]

• Lumijoen seurakunta

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Lumijoen alueella toimii Oulun ortodoksinen seurakunta . ^[15]

Kirkon sisaisista heratysliikkeista paikkakunnalla toimii vanhoillislestadiolaisuus , jolla on siella Lumijoen Rauhanyhdistys ^[16] , johon kuuluu yli 200 jasenta ^[17] . Lestadiolaisuuden paikkakunnalle toi vuonna 1867 talollinen Antti Tukki, joka oli myos liikkeen paikallinen johtomies. 1871 oli Ylipaan kylassa voimakas heratys. Tukin lisaksi Lumijoella ei ollut omia puhujia, vaan siella kavi vierailevia saarnaajia. 1880-luvun alussa paikkakunnan lestadiolaisten maaraksi arvioitiin 60?100 henkea, mutta 1890-luvun lopulla siihen ei kuulunut ainakaan kirkollisten tietojen perusteella enaa kuin noin 30 henkea. ^[18] Paikkakunnalle perustettiin oma rauhanyhdistys eli Lumijoen Rauhanyhdistys vuonna 1945 ja yhdistyksen toimitalo valmistui vuonna 1981 ^[19] .

Lumijoki kasittaa Lumijoenselan ja sen jatkeen Liminganlahden lounaispuolisen alueen. Varsinaisesti Lumijoki on laakeaa, meresta verraten myohaan kohonnutta rantamaata, jota hallitsevat laajat peltoaukeamat ja suot. ^[8]

Kalliopera on paaasiassa granodioriittia, kvartsi dioriittia seka graniittia . Kunnan pohjoisosa kuuluu Muhoksen jotuniseen savikivikerrostumaan, joka lepaa peruskallion paalla. Kalliopera on kauttaaltaan paksujen hiekka ja moreenikerrosten peitossa. Pohjoisrannikolla on myos savea paksuina kerroksina. Kunnan etela - ja lounaisosissa kivennaismaalajit ovat laajoilla alueilla turpeen alla. Kallioperan tasaisuuden ja paksujen maalajikerrosten vuoksi maasto on hyvin tasaista. Maa nousee verkalleen rannikolta sisamaahan pain. Koko rantavyohyke on vesiperaista, alavaa niittymaata, joka idassa valittomasti liittyy Limingan lakeuteen . Jarvia kunnan alueella ei ole ja joetkin ovat pienia. Kirkonkylan halki virtaava Lumijoki on seudun ainoa iso joki. ^[8]

Lumijoki on Suomen ainoa joki, joka virtaa lannesta itaan, mutta laskee silti Itamereen . Lumijoen sivuhaaroja ovat Hirvasoja, Junkkosenoja ja Haarasuonoja. Muita pienia vesistoja kunnassa on esimerkiksi Miehojarvi ja Mustapaanlampi. Merenrantaa Lumijoella on 38 kilometria.

Elinkeinona Lumijoella on perinteisesti ollut maatalous , mutta nykyaan paaelinkeinona ovat palvelut. Kunnan tyopaikoista on vuonna 2000 ollut 50 prosenttia palvelualan ja 31 prosenttia maatalouden tyopaikkoja.

Lumijoella toimii yksi useasta rakennuksesta koostuva koulu, Lumijoen peruskoulu, jossa on esiopetus ja koko peruskoulu. Koulussa on yhteensa noin 400 oppilasta. Lumijoella otettiin kayttoon uusi hirsikoulu osana Lumijoen peruskoulua vuonna 2018. ^[20]

Lumijoella toimii terveysasema ^[21] . Ilta- ja viikonloppupaivystykset hoidetaan Oulun yliopistollisessa sairaalassa.

Arkkitehti John Lybeckin suunnittelema Lumijoen kirkko on valmistunut vuonna 1889. Sita kutsutaan suuren kokonsa vuoksi myos Lakeuden katedraaliksi. Toinen nahtavyys on hoyrylaiva Hailuoto , joka aikanaan ajoi saannollista liikennetta Oulun ja Hailuodon seka Lumijoen valilla. Hailuoto-laiva toimii nykyaan kahvilana Lumijoen Varjakassa .

Liminganlahden rannalle on rakennettu lintutornit Sannanlahteen ja Puhkiavanperalle. Molempien tornien laheisyydessa on nuotiopaikat, opastetaulut ja ruokailukatokset ja telttapaikkoja.

1998?1999 rakennettu Lumituuli Oy:n tuulivoimala Sahkale sijaitsee Lumijoen Varjakassa. Komia-Sonni joka sijaitsee Kirjaston vieressa ja valmistui vuonna 2018.

Lumijoelle perustettiin 1980-luvulla kotiseutumuseo, jossa on esilla Lumijoelta kerattya esineistoa. Museo toimii 1860-luvulla rakennetussa lainajyvamakasiinissa.

Vuonna 2005 valmistui Lumijoelle uusi kirjastorakennus Hiidenkivi . ^[22]

Lumijoen pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla lahtivelli eli lihakeitto ja huttuvelli eli riisilla hoystetty piimavelli . ^[23]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on jarjestetty Lumijoella vuonna 2011. ^{[24] [25]}

Lumijoella on kolme henkikirjakylaa (tieto vuodelta 1973): ^[26]

• Hirvasniemi
• Lapinniemi
• Lumijoki

Kulmakuntia Lumijoella ovat Korvenkyla, Luonnostakyla, Lapinkyla, Ukuranpera , Varjakka , Ylipaa ja Alapaa.

Siikajoen kylaa Karinkantaa suunniteltiin liitettavaksi Lumijoelle. Syyksi mainittiin Lumijoen keskustan palvelujen laheisempi sijainti kylasta. ^{[27] [28]} Siikajoen kunnanvaltuusto paatti lopullisesti elokuussa 2014 jarjestetyssa kokouksessa, etta Karinkantaa ei liiteta Lumijokeen. ^[29]

• Juho Kaakinen (1896?1938), kansanedustaja
• Kyosti Karjula (s. 1952), kansanedustaja
• Johanna Kurkela (s. 1985), laulaja ^[30]
• Aino Sallinen (s. 1947), Jyvaskylan yliopiston rehtori
• Henna Ylilauri , malli ja Miss Suomi -kilpailun 2. perintoprinsessa

• Luettelo Lumijoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

• http://www.lumijoki.fi/sivu/fi/asukkaat/perusopetus/ ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• http://www.lumijoki.fi/sivu/fi/asukkaat/terveyspalvelut/ ( Arkistoitu ? Internet Archive)

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lumijoki Wikimedia Commonsissa

• Lumijoen kunnan kotisivut
• Tilastokeskus - Lumijoen avainluvut

n k m Pohjois-Pohjanmaan maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Alavieska Haapajarvi Haapavesi Hailuoto Ii Kalajoki Kempele Kuusamo Karsamaki Liminka Lumijoki Merijarvi Muhos Nivala Oulainen Oulu Pudasjarvi Pyhajoki Pyhajarvi Pyhanta Raahe Reisjarvi Sievi Siikajoki Siikalatva Taivalkoski Tyrnava Utajarvi Vaala Ylivieska Entiset kunnat Haukipudas Himanka Kestila Kiiminki Kuivaniemi Oulujoki Oulunsalo Paavola Pattijoki Piippola Pulkkila Rantsila Rautio Revonlahti Ruukki Saloinen Temmes Vihanti Yli-Ii Ylikiiminki