Lumieren veljekset , Louis Jean ( 5. lokakuuta 1864 Besancon , Ranska ? 6. kesakuuta 1948 Bandol ) ja Auguste Marie Louis Nicholas ( 19. lokakuuta 1862 Besancon , Ranska ? 10. huhtikuuta 1954 Lyon ), olivat kinematografin ? liikuteltavan elokuvakameran , kehityslaitteen ja elokuva projektorin yhdistelman ? keksijoita ja varhaisimpia elokuvaohjaajia ja elokuvantekijoita.

Veljekset tekivat lukuisia elokuvaan ja valokuvaukseen liittyvia keksintoja. 13. helmikuuta 1895 patentoidun kinematografin lisaksi he keksivat muun muassa filmin kulkua helpottavat reiat filminauhan reunoissa. Ensimmainen kinematografilla kuvattu elokuva oli 45 sekunnin mittainen La sortie des usines Lumiere , Tyolaiset lahtevat Lumieren tehtaasta , joka kuvattiin 19. maaliskuuta 1895. Tehdas oli veljesten isan tehdas, jossa valmistettiin kemikaaleja ja valokuvauslevyja. Rakennuksessa on nykyisin elokuvateatteri. ^[1] .

Lumieren veljekset jarjestivat 28. joulukuuta 1895 Pariisin Salon indien du Grand Cafessa maailman ensimmaisen maksullisen elokuvanaytoksen. Historialliseen naytantoon oli kutsuttu Pariisin kulttuurivakea. Liput maksoivat yhden frangin . Mukana oli myos tuleva elokuvaohjaaja Georges Melies , joka elokuvanaytoksen jalkeen yritti ostaa projektorin Lumieren veljeksilta. Taman maailman ensimmaisen maksullisen elokuvanaytoksen ohjelmistoon kuuluivat seuraavat elokuvat:

1. La sortie des usines Lumiere
2. La Voltige
3. La Peche aux poissons rouges
4. Le Debarquement du congres de photographie a Lyon
5. Les Forgerons
6. Le Jardinier
7. Le Repas de bebe
8. Le Saut a la couverture
9. La Place des Cordeliers a Lyon
10. La Mer (Baignade en mer)

Paikalla ei ollut ainuttakaan lehdiston edustajaa, mutta muutamassa paivassa sana oli jo kiirinyt niin pitkalle, etta paikalle kerrotaan jonottaneen tuhansia ihmisia.

Tammikuussa 1896 Lumieren veljekset aiheuttivat sensaation 50 sekunnin pituisella dokumentilla L'Arrivee d'un train en Gare de la Ciotat ("Juna saapuu asemalle"). Sen vaitetaan aiheuttaneen vakijoukossa paniikin heidan luullessaan veturin ajavan valkokankaalta yleison joukkoon. Lyhytelokuvassa junan nahtiin saapuvan etaalta Ciotatin rautatieasemalle ja lahestyvan yleisoa. Tuohon aikaan elokuvien leikkausta ei tunnettu, ja kamera pysyi paikallaan, joten 50 sekuntia kestavat lyhytelokuvat kuvasivat jokapaivaisia tapahtumia. Niita onkin toisinaan pidetty ensimmaisina dokumenttifilmeina .

Vuonna 1896 he esittelivat kinematografia Bombayssa , Lontoossa , New Yorkissa , Kanadassa , Argentiinassa , Algeriassa seka Egyptissa . Veljesten mielesta elokuva oli kuitenkin keksinto vailla tulevaisuutta, vaikka he saavuttivat kaupallista menestysta myymalla kinematografeja ja esittamalla lyhytelokuvia. Veljekset keskittivat huomionsa varivalokuvaukseen ja vuonna 1903 he patentoivat varivalokuvausmenetelman " Autochrome Lumiere ", joka tuli markkinoille vuonna 1907. ^{[2] [3] [4]}

Lumiere-yhtio oli merkittava valokuvaustuotteiden valmistaja Euroopassa. Tuotemerkki Lumiere katosi markkinoilta yhtion yhdistyessa Ilfordin kanssa.

• 
  Cinematografi projektiotilassa
• 
  Cinematografia mainostava juliste Pariisissa 1895
• 
  Autochromekuva: Monet puutarhassaan n. 1917
• 
  Autochromekuva: Nieuport 17 C.1-havittaja n. 1917

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lumieren veljekset .

• Elokuvan historia: elokuva ennen elokuvaa ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Lumieren veljesten tekemia "lyhytelokuvia" ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• Lumiere-veljekset tekivat uskomattomat 1 422 elokuvaa ? parhaat on nyt koostettu yhdeksi elokuvaksi

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI VIAF Kansalliset Ranska BnF data Taiteenala Photographers' Identities RKD Artists ULAN