Luhanskin kansantasavalta
(
ven.
Луганская народная республика
,
Luganskaja narodnaja respublika
, lyhenne LNR) oli
Ita-Ukrainan
Luhanskin alueen
etelaosia
Ita-Ukrainan sodan
aikana vuosina 2014?2022 hallinnut
separatistihallinto
, joka katsoi olevansa itsenainen valtio, kunnes se julistettiin liitetyksi Venajaan. Yhdessa naapurinsa
Donetskin kansantasavallan
kanssa se muodosti vuoteen 2015 saakka
Kansantasavaltojen liitto Novorossijan
.
Luhanskin kansantasavaltaa ei pitkaan tunnustanut yksikaan kansainvalisesti yleisesti tunnustettu valtio, ainoastaan kiistanalainen
Etela-Ossetia
, jolla on itsellaan vain muutaman valtion tunnustus. 21. helmikuuta 2022 Venajan presidentti
Vladimir Putin
kuitenkin ilmoitti tunnustavansa Luhanskin kansantasavallan.
[2]
Kolme paivaa myohemmin
Venaja hyokkasi Ukrainaan
. Ukraina piti kansantasavaltoja terroristijarjestoina. Jotkin lahteet luonnehtivat Ita-Ukrainan niin kutsuttuja kansantasavaltoja Venajan ohjauksessa olleiksi
nukkehallinnoiksi
.
[3]
Venaja liitti sen kolmen muun alueen tavoin osaksi itseaan syyskuussa 2022. YK tuomitsi lokakuussa 2022 Venajan aluevaltaukset laittomiksi.
[4]
Ukrainan
Euromaidan
-vallankumouksen ja Ukrainan presidentin
Viktor Janukovyt?in
syrjayttamisen yhteydessa kevaalla 2014 vallankumousta vastustavat ja Venaja-mieliset
protestit Ita-Ukrainassa
vahvistuivat, mika johti separatistien johtaman ”Luhanskin kansantasavallan” perustamiseen 27. huhtikuuta 2014. Ita-Ukrainan sotatoimien kaynnistajaksi julistautunut entinen
Venajan armeijan sotilastiedustelun
eversti
Igor Girkin
(alias Strelkov) toimi sotilasjohtajana myos Luhanskin alueella.
Luhanskin kansantasavallassa jarjestettiin kiistanalainen
kansanaanestys itsenaistymisesta
11. toukokuuta. Separatistijoukkojen jarjestaman aanestyksen perusteella annettiin itsenaisyysjulistus 12. toukokuuta 2014. Jo 24. huhtikuuta 2014 kansantasavallan hallitus sopi yhdistymisesta samoin yksipuolisesti itsenaiseksi julistautuneen Donetskin kansantasavallan kanssa ”
Novorossijan liittovaltioksi
”.
Vain vajaa puolet Ukrainan
Luhanskin aluetta
on kansantasavallan hallinnassa; alueen pohjoisosa, joka on paaosin ukrainankielista seutua, on pysynyt Ukrainan hallinnassa. Noin kaksi kolmannesta Luhanskin alueen vaestosta on kuitenkin separatistialueella, jossa sijaitsevat suurimmat kaupungit, joihin neuvostovuosina muutti paljon venajankielista tyovoimaa. Syksylla 2014 kansantasavallan alueella eli noin 1,2 miljoonaa ihmista.
[5]
Marraskuun alussa 2014 Luhanskin kansantasavalta jarjesti
parlamentti- ja johtajanvaalit
. Kansainvalinen yhteiso piti vaaleja laittomana, mutta ennen vaaleja Venaja ilmoitti kunnioittavansa vaalitulosta. Sittemmin Venaja kuitenkin pidattaytyi vahvistamasta tukeaan vaalituloksille. Valtionpaamieheksi valittiin
Igor Plotnitski
.
Marraskuussa 2017 Plotnitski erotti sisaministeri
Igor Kornetin
, minka seurauksena
tunnuksettomia vihreita miehia
saapui Luhanskiin Donetskin kansantasavallasta. Ukrainan hallituksen mukaan Plotnitski olisi paennut Venajalle.
[6]
Luhanskissa arvioitiin vuonna 2017 olevan meneillaan sisainen valtataistelu, jonka seurauksena Plotnitski erosi ja siirtyi Venajalle. Tehtavan sai vastuulleen vaaleihin asti valiaikaisena turvallisuusministeri
Leonid Paset?nik
.
[7]
Hanen asemansa Luhanskin kansantasavallan johtajana vahvistettiin vuonna 2018.
[8]