Louis-Ferdinand Celine

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Louis-Ferdinand Celine
Henkilotiedot
Syntynyt 27. toukokuuta 1894
Courbevoie , Ranska
Kuollut 1. heinakuuta 1961  (67 vuotta)
Pariisi , Ranska
Kansalaisuus Ranska
Ammatti kirjailija , laakari
Kirjailija
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Loyda lisaa kirjailijoita Kirjallisuuden teemasivulta

Louis-Ferdinand Celine (oik. Louis-Ferdinand Destouches , 27. toukokuuta 1894 Courbevoie ? 1. heinakuuta 1961 Meudon ) oli ranskalainen kirjailija. [1]

Celine osallistui ensimmaiseen maailmansotaan vapaaehtoisena ja haavoittui kasivarteen. Sodan jalkeen han asui muun muassa Yhdysvalloissa Detroitissa ja Afrikassa .

Celine valmistui laakariksi vuonna 1924 ja matkusti laajalti Kansainliiton tehtavissa.

Kirjailijanura

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1928 han avasi klinikan Pariisin esikaupunkialueella ja kirjoitti vapaa-aikanaan. Celinen vuonna 1932 ilmestynyt esikoisteos Niin kauas kuin yota riittaa ( Voyage au bout de la nuit ) oli samalla hanen kirjallinen lapimurtonsa. [1] Osittain omaelamakerrallinen romaani rikkoi useita kirjallisia konventioita viljellessaan muun muassa slangia ja raavittomyyksia, eika sita voi asettaa mihinkaan aikansa kirjalliseen tyylisuuntaukseen. Teoksen yleinen savy on melko synkka, nihilistinen ja pessimistinen , joskin monet nakivat siina myos paljon huumoria ? seikka, joka lahinna raivostutti Celinea. lahde? Kolmiosaiseksi suunnitellusta elamakertaromaanisarjasta ilmestyi enaa vain toinen osa Kuolema luotolla ( Morta a credit ), joka sai murska-arviot. Celine lopetti kirjailijanuransa siihen. [2]

Vuonna 1936 ilmestyi Celinen toinen romaani Kuolema luotolla ( Mort a credit ). [1] Myos se on omaelamakerrallinen, pessimistinen kuvaus ihmisen pyrkimysten turhuudesta.

Kahden suurteoksensa jalkeen Celine alkoi kirjoittaa fanaattisen juutalaisvastaisia teksteja, mika on vaikuttanut merkittavasti hanen myohempaan kuvaansa kirjailijana. Juutalaisvastaisuuden takia hanet yhdistettiin Ranskassa Saksan toisen maailmansodan aikaiseen miehityshallintoon, vaikka han vihasi natsienkin ideologiaa. lahde? Celine pakeni Saksaan ja edelleen Tanskaan , missa han oli vuoden vangittuna. Han palasi Ranskaan vuonna 1951 ja jatkoi kirjoittamista ja laakarina toimimista. [1]

Ranskalainen kirjankustantamo Gallimard oli vuonna 2018 aikeissa julkaista tuhatsivuisen kokoelman Celinen vuosina 1937?1941 kirjoittamia juutalaisvastaisia teksteja mutta perui hankkeen sen jalkeen kun natsien jaljittaja, asianajaja Serge Klarsfeld oli ilmoittanut ryhtyvansa oikeustoimiin, jos teos ilmestyy. Klarsfeld sanoo perusteluissaan, etta Celine ”vaikutti kokonaiseen kollaboraattorien sukupolveen, joka lahetti Ranskan juutalaisia kuolemaan”. Pamfletit myytiin loppuun 1940-luvun puolivalissa, eika Celine halunnut niista otettavan uusia painoksia. Sen sijaan hanen 105-vuotias leskensa muutti mielensa ja allekirjoitti julkaisusopimuksen. Ranskassa suhtautuminen julkaisusuunnitelmaan on ollut hyvin ristiriitaista. Kirjoituksia on julkaistu piraattiversioina. Niiden tekijanoikeussuoja paattyy 2031. [3] [4] [5]

Kirjallisesti Celine on vaikuttanut erityisesti yhdysvaltalaiseen Henry Milleriin , jonka kuuluisa teos Kravun kaantopiiri voidaan nahda eraanlaisena pastissina Celinen teoksesta Niin kauas kuin yota riittaa . Millerin kautta Celinen vaikutus nakyy myos beat-kirjallisuudessa (muun muassa Jack Kerouac , Allen Ginsberg , William S. Burroughs ), joskaan amerikkalaisten beat-kirjailijoiden tuotokset eivat yleensa ole yhta synkkasavyisia kuin Celinen proosa . Celine oli myos tunnettu holokaustin kiistavista mielipiteistaan. [6] [7]

Celine-asiantuntija David Alliot on kerannyt Celinea koskevan, hanen aikalaistensa kirjoittaman tai dokumentoidusti kertoman aineiston teokseksi D’un Celine l’autre (2011). [8]

Kasikirjoitusloyto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Joukko Celinen kasikirjoituksia loytyi vuonna 2021. Loydossa on liuskoja 20 000, joukossa kolme julkaisematonta romaania, joiden varastamisesta Celine oli katkera koko loppuelamansa. Han purkaa katkeruuttaa teoksessa Linnasta linnaan : ”Tiedan mita minulta on viety, minulla on tarkka luettelo paassani. ? ? ihmiset, vapauttajat, kostajat, tunkivat asuntooni, murtautuivat, kantoivat kaiken kirpputorille! ? ? minulla on todisteita, todistajia, nimia!” Kasikirjoitukset katosivat, kun hanen asuntoonsa murtauduttiin hanen paettuaan Normandian maihinnousun jalkeen ensin Saksaan ja sielta Tanskaan. Pako todennakoisesti pelasti hanen henkensa natsihallinnon sortumisen jalkeisten puhdistusten aikana. [2]

Kasikirjoitusnipussa oli romaanit Casse-Pipe , Volonte du Roi Krogold ja ”pari muuta toherrysta”. Casse-Pipesta ilmestyi satasivuinen versio 1940-luvulla, mutta loytyneessa nipussa on 600 sivua. Teos kertoo hanen kokemuksistaan ensimmaisessa maailmansodassa. Joukossa on myos Lontooksi nimetty kasikirjoitus. Runolliseen tyyliin kirjoitettu Volonte du Roi Krogold on keskiaikainen saaga sodasta ja kostosta. Sen kirjoittamisesta Celine kertoi nauttineensa suunnattomasti. Kasikirjoitukset ilmaantuivat julkisuuteen Celinen lesken kuoltua 2019. Toimittaja Jean-Pierre Thibaudat kertoi hallussaan olevista kasikirjoituksista, jotka han oli saanut 15 vuotta aiemmin Liberation -lehden lukijalta ehdolla, etta niita ei saa julkaista ennen lesken kuolemaa. [2]

Kasikirjoitukset siirtyivat Celinen edunsaajille, jotka ilmoittivat lahjoittavansa loydon seassa olleen Kuoleman kasikirjoituksen version Ranskan kansalliskirjastolle, jolla on ennestaan Yon kasikirjoitus. [2]

Kaksi tekstia loydetyista julkaistiin vuonna 2022. Toukokuussa ilmestyi La Guerre ( Sota ) ja lokakuussa Londres , molempien julkaisija on Gallimard. [9] [10]

Suomennetut teokset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. a b c d Louis-Ferdinand Celine Britannica.com . Viitattu 23.2.2016. (englanniksi)
  2. a b c d Antti Ronkainen, Antisemitistin aarre. Parnasso 5/2021 s. 33?37
  3. Gallimard ei julkaisekaan Celinea. Helsingin Sanomat , 14.1.2017, s. C 7.
  4. Angelique Chrisafis: Fierce row over plans to publish antisemitic texts by French writer Celine The Guardian . 5.1.2018, paivitetty 9.1.201. Viitattu 14.1.2018. (englanniksi)
  5. Publication of French writer Celine's antisemitic texts called off after outcry The Guardian . 11.1.2018. Viitattu 14.1.2018. (englanniksi)
  6. Atkins, Stephen E. (April 2009). Holocaust denial as an international movement . ABC-CLIO, 87?8. ISBN 978-0-313-34538-8 . Viitattu 4 April 2012.  
  7. Celine, Louis-Ferdinand. Castle to Castle . New York: Delacorte Press, v, xii.  
  8. Celinesta tuli tiiliskivi, Helsingin Sanomat 1.5.2011, sivu C 4
  9. Yves Jaegle: 'Guerre' de Louis-Ferdinand Celine : que vaut cet incroyable inedit de l'ecrivain controverse? Le Parisien . 4.5.2022. Viitattu 26.2.2024. (ranskaksi)
  10. Yves Jaegle: 'Londres', nouvel inedit de Celine : comment l'ecrivain banni est revenu sur le devant de la scene litteraire Le Parisien . 12.10.2022. Viitattu 26.2.2024. (ranskaksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]