Loppi Loppis
vaakuna	sijainti
Sijainti	60°43′05″N , 024°26′30″E
Maakunta	Kanta-Hameen maakunta
Seutukunta	Riihimaen seutukunta
Kuntanumero	433
Hallinnollinen keskus	Lopen kirkonkyla
Perustettu	1632
Kokonaispinta-ala	655,97 km² 182:nneksi suurin 2022   [1]
? maa	597,69 km²
? sisavesi	58,28 km²
Vakiluku	7 692 122:nneksi suurin 31.12.2023   [2]
? vaestotiheys	12,87 as./km²  (31.12.2023)
Ikajakauma	2020  [3]
? 0–14-v.	16,0 %
? 15–64-v.	58,1 %
? yli 64-v.	25,9 %
Aidinkieli	2023  [4]
? suomenkielisia	96,2 %
? ruotsinkielisia	0,5 %
? muut	3,4 %
Kunnallisvero	8,90 % 136:nneksi suurin 2024   [5]
Kunnanjohtaja	Mikko Salmela
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2021?2025 [6]  ? Kok.  ? Kesk.  ? Lop Si 1  ? PS  ? SDP  ? Lop Pp 2  ? Vas.  ? Vihr. 1 Lopen Sitoutumattomat 2 Lopen Puolenpitajat	8 7 3 3 3 1 1 1
www.loppi.fi
Infobox OK Nimi-testi OK

Loppi ( ruots. Loppis ) on kunta Kanta-Hameen maakunnassa . Lopen asukasluku on 7 692 ja sen pinta-ala on 655,97 km². ^{[2] [1]} Pinta-alasta 58,28 km² on vesistoja. ^[1] Vaestotiheys on 12,87 asukasta/km². Kunnan vakiluku on laskenut 2010-luvulta lahtien. Lopella on noin 2 400 asuntoa ja noin 3 100 kesamokkia. Lopen naapurikunnat ovat Hyvinkaa , Hameenlinna , Janakkala , Karkkila , Riihimaki , Tammela ja Vihti . Aikaisempia naapurikuntia ovat olleet vuoteen 1968 saakka Hyvinkaan maalaiskunta ja Pyhajarvi Ul , joista edellinen liitettiin Hyvinkaan kaupunkiin ja jalkimmainen Karkkilaan, seka vuoteen 2008 saakka Renko , joka liitettiin Hameenlinnaan.

Luonto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lopen lansiosaan ulottuva metsainen Tammelan ylanko ja kunnan aluetta halkovat Salpausselat muodostavat vedenjakajan pohjoiseen laskevan Kokemaenjoen vesiston ja etelaan laskevien pienempien jokivesistojen valille. Pohjoiseen laskevat vesireitit saavat alkunsa Kaartjarvesta ja Loppijarvesta ja yhtyvat Janakkalassa Kernaalanjarvessa . Vantaanjoen vesistoon laskee Hirvijarvi kaakossa Lopen, Riihimaen ja Hyvinkaan rajalla ja Keihasjarvi etelassa Layliaisissa . Keritty ja Punelia Lopen lounaisosassa kuuluvat Lohjanjarven kautta laskevaan Karjaanjoen vesistoon . Paajarvi Lopen luoteiskulmassa kuuluu Loimijoen valuma-alueeseen Kokemaenjoen vesistossa. ^[7]

Rayskalassa sijaitseva Ison-Melkuttimen jarvi on suosittu laitesukelluskohde. Alueella on Komion luonnonsuojelualue, jonka lapi kulkee vaellusreitti Luutaharjun Samo. Lopelta loytyy merkittyja ulkoilureitistoja yhteensa yli 100 kilometria. ^[8]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Loppi on historiallista Hameen maakuntaa. Alkujaan se on ollut Janakkalan kappeliseurakunta . 1500-luvulla muodostuneeseen Lopen kappeliseurakuntaan kuului nykyisista Lopen kylista vain seitseman: Layliainen, Sajaniemi, Joentaka, Loppi, Hunsala, Tevanto ja Pilpala. Muut kylat kuuluivat suoraan Janakkalaan. Itsenainen seurakunta Lopesta tuli vuonna 1632. Tama kasitti myos muut sittemmin Loppeen kuuluneet kylat ja lisaksi Kytajarven kyla , joka sittemmin on kuulunut Hyvinkaaseen . Vuoteen 1579 Kytajarvi oli ollut osa Janakkalaa, tullut sitten osaksi Nurmijarvea ja Lopen seurakunnan itsenaistyessa siita tuli osa Loppea. 1600-luvun lopulla Kytajarvi siirrettiin osaksi Nurmijarvea lukuun ottamatta Lopen yhteyteen jaanytta Vatsian taloa. Lopen hallintopitaja oli alueeltaan kirkkopitajaa paljon laajempi. ^[9] Kun Riihimaen kauppala perustettiin vuonna 1926, siirrettiin Kytajarven kylan Vatsian talo Lopesta Riihimaen kauppalaan. ^[10]

Toisen maailmansodan jalkeen Lopelle asutettiin Karjalan siirtovakea hieman alle 1 100 henkea. Suurin osa heista, liki 900, oli kotoisin Antrean pitajasta. ^[11]

Kylat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lopen kylat ovat Hunsala , Joentaka , Kormu , Launonen , Loppi , Layliainen , Ourajoki , Pilpala , Rayskala , Sajaniemi , Salonkyla , Tevanto , Topeno ja Vojakkala . ^[12]

Liikenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lopen halki kulkee Forssan ja Riihimaen valinen kantatie 54 . Lopen kautta kulki aikoinaan Helsingin ja Hameenlinnan valinen valtatie 3 ja sen reittia noudattaa nykyinen seututie 132 Layliaisten kautta Vihtijarvelle ja edelleen Helsingin suuntaan. Tiesta erkanevat Layliaisissa seututie Karkkilaan ja yhdystie Hyvinkaalle. Vanhan valtatie 3:n pohjoispaa toimii yhdystiena Launosista Janakkalaan. Lopen luoteiskulmaa sivuaa historiallinen Hameen Harkatie .

Lopella on kulkenut kaksi kapearaiteista rautatieta , jotka kummatkin on purettu. Kunnan etelaosan halki kulki vuosina 1911?1967 kaytossa ollut Hyvinkaan?Karkkilan rautatie , jolla oli rautatieasemat Layliaisissa ja Hunsalassa . Riihimaen?Lopen rautatie kulki Lopen Launosista Riihimaelle. Hyvinkaan?Karkkilan rautatie palveli erityisesti Kytajan kartanoa Hyvinkaalla ja Hogforsin tehdasta Karkkilassa. Riihimaen?Lopen rautatie rakennettiin alkujaan H. G. Paloheimon Lopen Launosissa Kesijarven rannassa sijainneen sahan tarpeisiin. Kumpikin rata palveli kuitenkin lopulta muutakin tavara- ja henkiloliikennetta.

Etaisyyksia Lopelta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Forssa 50 km
• Helsinki 75 km
• Hyvinkaa 33 km
• Hameenlinna 42 km
• Karkkila 29 km
• Lahti 80 km
• Riihimaki 20 km

Vaestonkehitys [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Taajamat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 lopussa Lopella oli 7 861 asukasta, joista 4 295 asui taajamissa , 3 481 haja-asutusalueilla ja 85:n asuinpaikat eivat olleet tiedossa. Lopen taajama-aste on 55,2 %. ^[14] Lopen taajamavaesto jakautuu neljan eri taajaman kesken: ^[15]

#	Taajama	Vakiluku (31.12.2018)
1	Lopen kirkonkyla	2 141
2	Launonen	1 243
3	Layliainen	851
4	Riihimaen keskustaajama *	60

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tahan kuntaan vain osittain. Riihimaen keskustaajama ulottuu paaosin Riihimaen kaupungin alueelle.

Palveluja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lopen perusterveydenhoidon palvelut tuottaa Kanta-Hameen hyvinvointialue OmaHame. Se tarjoaa esimerkiksi kiireettomat laakaripalvelut seka sairaanhoitajan vastaanoton Lopella (Lopen lahiasema, Pajatie 1). Lahin kiireellisen hoidon laakarin vastaanotto sijaitsee Riihimaen sairaalassa (paivittain kello 8-22; Kontiontie 77, Riihimaki). Oisin kiireellista hoitoa saa Hameenlinnassa sijaitsevan Kanta-Hameen keskussairaalan paivystyksesta (Ahvenistontie 20, Hameenlinna). ^[16] Julkisen palvelun erikoissairaanhoito on jarjestetty lahinna Kanta-Hameen keskussairaalan Riihimaen ja Hameenlinnan sairaaloissa.

Lopen Kirkonkylan Pajatien lahiasemalta loytyy laakari- ja sairaanhoitajapalvelujen lisaksi hammashoito ja neuvolapalvelut.

Koulutus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lopella sijaitsee yhteensa seitseman peruskoulua. Launosten, Layliaisten, Kormun, Joentaan, Lansi-Lopen ja Pilpalan alakoulut tarjoavat opetusta luokille 1.-6. Lopen Kirkonkylalla sijaitseva Lopen Yhtenaiskoulu on kunnan ainoa luokille 1.-9. opetusta tarjoava koulu. ^[17] Yhtenaiskoulun tiloissa toimii myos n. 80 oppilaan lukio.

Lopella on Rayskalan lentokentta , jolla toimii Suomen ilmailuliittoon kuuluva Suomen Urheiluilmailuopisto . Samassa yhteydessa sijaitsee Rayskalan lentokenttarata, jossa ajetaan vuosittain ratamoottoripyorailyn SM-osakilpailu.

Etela-Hameen tanssiopisto on Maiju Miladin perustama tanssiopisto, jonka paasali sijaitsee Lopen kirkonkylan keskustassa. Se on yksi Suomen kahdestatoista tanssiopistosta jolla on opetus- ja kulttuuriministerion lupa tanssitaiteen perus- ja syventavien opintojen suorittamiseen.

Kirjasto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lopen kirjasto perustettiin vuonna 1852 ja se on Hameen kolmanneksi vanhin kirjasto. Kirjasto sai oman rakennuksensa vuonna 1988. ^[18]

Kulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Media [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lopen oma, vuonna 1936 perustettu, paikallislehti Lopen lehti ilmestyy kerran viikossa keskiviikkoisin. Vuodesta 2021 lehden on omistanut ja lehtea julkaissut mediatalo Etela-Suomen media oy .

Lopen alueen uutisia julkaistaan myos Hameen Sanomissa seka Aamupostissa , joka on Lopen, Hyvinkaan, Hausjarven, Nurmijarven ja Riihimaen alueen paikallislehti. Se julkaisee Viikkouutiset -ilmaisjakelulehtea.

Lopen kunta julkaisee vuosittain Loppi Tutuksi -lehden. Lehti sisaltaa tietoa Lopen palveluista, tapahtumista ja ajankohtaisista asioista.

Nahtavyyksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lopen kirkko on uusgoottilainen 1800-luvun lopulla rakennettu punatiilikirkko. Lopen vanha kirkko , pyhan Birgitan mukaan nimetty Santa Pirjon kirkko, on taas Suomen vanhimpia puukirkkoja. Se on noin 300 vuotta vanha. Lopen kautta kulkee historiallinen Hameen Harkatie (yhdystiet 2824 ja 2831 ) kunnan luoteisosassa Pernunnummen alueella.

Jatkosodan loppuvaiheessa vuonna 1944 marsalkka Mannerheimin metsastysmaja purettiin Ita-Karjalan Lieksajarvelta . Metsastysmaja pystytettiin uudelleen Lopelle kevatkesalla 1945 marsalkan itsensa hankkimalle maa-alueelle Puneliajarven rannalle. Marsalkka saapui majalle ensimmaisen kerran juhannuksena 1945, jolloin kenraalimajuri Erkki Raappana luovutti juhlallisesti majan avaimet sen isannalle. Viimeisen kerran Mannerheim kavi majalla kesalla 1948. Lahella Rayskalaa sijaitseva metsastysmaja toimii nykyaan matkailunahtavyytena. Metsastysmajan laheisyydessa sijaitsee kenttavartiomuseo ja tilausravintola.

Alueen kesaajan palveluita ovat Laakasalo Golf, Laakasalo-motelli seka Sajaniemessa vuonna 1986 aloittanut kesateatteri. ^[19]

Lopella on metsantutkimuslaitoksen Haapasten jalostuskeskus . ^{[20] [21]}

Vaakuna [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lopen kunnan vaakunan on suunnitellut erikoistaiteilija Olof Eriksson . Sisaasiainministerio on vahvistanut vaakunan vuonna 1952 vaakunaselityksella ”kilpi aalto-korosteisesti puna?hopeakatkoinen; siina vuorovarinen raudanmerkki”. Vaakunan aaltokorko kuvaa Lopen jarvien runsautta, ja raudan merkki Lopen jarvista entisaikaan nostettua jarvimalmia .

Loppilainen taru [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansantarun mukaan Lopen Kaakkomaella asui muinoin jattilaisenhahmoinen piru. Kun Lopen vanhaa kirkkoa, Santa Pirjon kirkkoa, rakennettiin 1600-luvulla, piru yritti hairita rakentamista ja raivostui, kun kirkon kelloja soitettiin. Piru yritti tuhota kirkon kellotapulin ja heitti sita suurella lohkareella. Kivi lensi kuitenkin kirkon yli Tiirinkalliolle Loppijarven rantaan, josta kivi kammettiin jarveen. Kivi jarvessa toi onnettomuutta: karjaa sairastui ja elaimia kuoli. Niinpa kylalaiset kampesivat kiven ylos kalliolle ja karjaonni palautui. ^[22]

Nimikkolajit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Loppi on tunnettu perunanviljelysta. Peruna onkin kuikan ohella valittu Lopen nimikkolajiksi.

Ruokakulttuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lopen pitajaruoiksi nimettiin 1980-luvulla ohrajauhoista keitetty perunapuuro ja puolukkaliemi seka perunalaatikko ja lihasoosi. ^[23]

Tapahtumat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on jarjestetty Lopella vuosina 2012 seka 2022. ^{[24] [25]}

Seurakunnat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Lopella toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Lopen seurakunta . ^[26]

Lopen alue kuului Suomen ortodoksisen kirkon Hameenlinnan ortodoksisen seurakunnan piiriin . ^[27] Vuoden 2021 alusta lahtien Hameenlinnan ortodoksisen seurakunnan toiminta ja siihen kuuluneet Lopen alueen ortodoksikristityt siirtyivat hallinnollisesti osaksi Helsingin ortodoksista seurakuntaa . ^[28]

Tunnettuja loppilaisia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

^lahde?

Julius Ailio , arkeologi ja poliitikko Ilkka Alitalo , elainlaaketieteen emeritusprofessori Urho Havumaki , lehtori ja naytelmakirjailija Timo Heinonen , poliitikko Markus Huitsi , iskelmalaulaja Timo Jurkka , nayttelija ja muusikko Jarmo Jylha , saveltaja Eetu Kallioinen , haulikkoampuja ja olympiamitalisti Juha Kirvesmies , hiihto- ja viestisuunnistaja Sulo Kivinen , paatoimittaja ja pakinoitsija

Mikko Lahtio , juoksija Ville Lastikka , salibandypelaaja Hanna Lindberg , kirjallisuustieteilija ja kaantaja Sami Lahteenmaki , jaakiekkoilija Heikki Mikkola , motocross-ajaja Pentti Maensyrja , toimittaja ja kirjailija Risto Makinen , taidegraafikko ja sarjakuvapiirtaja Arvo Niemela , painija Veikko Oksanen , ammattiyhdistysjohtaja Otto Paajanen , jaakiekkoilija H. G. Paloheimo , senaattori ja yritysjohtaja

Olli Paloheimo , vuorineuvos, jaakarieversti ja yritysjohtaja Paavo Paloheimo , yritysjohtaja Juhani Peltonen , kirjailija Sakari Palsi , arkeologi, tutkimusmatkailija, kansatieteilija, kirjailija ja valokuvaaja Aliina Salomaa , kansakoulunopettaja Kalle Sievanen , pistooliampuja Erland Sihvonen , lahetyssaarnaaja Sanna Suutari , malli Yrjo Tamminen , kolmiloikkaaja Marko Tarkkala , endurokuljettaja Onni Tuomenoja , runoilija T. I. Wuorenrinne , rehtori, professori ja kirjailija

Kunnanjohtajat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuodet	Nimi
1966?1991	Olavi Sampo
1991?2009	Voitto Saraneva
2009?2010	Ilkka Salminen
2010?2017	Karoliina Viitanen (myoh. Frank)
2018?	Mikko Salmela

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Luettelo Lopen julkisista taideteoksista ja muistomerkeista

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kallenautio, Jorma:  Lopen historia kunnallisen itsehallinnon aikana . Loppi: Lopen kunta ja manttaalikunta, 1978. ISBN 951-99093-3-4 .

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Virallinen sivusto Lopen kunta. Arkistoitu 26.5.2013. Viitattu 16.4.2013.
• Virallinen sivusto Lopen seurakunta.
• Tilastokeskus - Avainluvut, Loppi

n k m Kanta-Hameen maakunnan kunnat Nykyiset kunnat Forssa Hattula Hausjarvi Humppila Hameenlinna Janakkala Jokioinen Loppi Riihimaki Tammela Ypaja Entiset kunnat Hauho Hameenlinnan maalaiskunta Kalvola Koijarvi Lammi Renko Tuulos Tyrvanto (osa) Vanaja