Lokakuun manifesti oli Venajan keisari Nikolai II:n vuoden 1905 vallankumouksen aikana 30. lokakuuta ( J : 17. lokakuuta) 1905 antama julistus, joka merkitsi itsevaltiudesta luopumista ja perustuslailliseen monarkiaan siirtymista. ^[1] Lokakuun manifestissa luvattuja kansalaisoikeuksia ja parlamentaarista hallintoa ei toteutettu taydessa laajuudessaan, joten manifestin on toisaalta sanottu jattaneen itsevaltiuden ytimen koskemattomaksi. ^[2]

Vallankumous Venajalla oli lokakuussa 1905 radikalisoitunut yleislakoksi, joka alkoi Pietarissa tehtaiden sulkeutumisena 26. (13.) lokakuuta ja levisi nopeasti. Koko paakaupunki seisahtui ja jopa ministerioiden henkilokunta meni lakkoon. Yritykset lopettaa lakko armeijan avulla johtivat vakivaltaisiin yhteenottoihin Pietarissa. ^[3] Tassa tilanteessa Nikolai II joutui valitsemaan joko sotilasdiktatuuriin turvautumisen tai vallankumouksellisten lepyttelemisen antamalla Venajalle vaaditun perustuslain. Ministeri Sergei Witten neuvosta han paatti valita jalkimmaisen vaihtoehdon, tosin lahinna taktisista syista. ^[1] Aleksandr Obolenski ja Nikolai Vuit? valmistelivat Witten valvonnassa ”Manifestin valtakunnan jarjestyksen parantamisesta”, jonka Nikolai II allekirjoitti 30. lokakuuta. ^[2] Manifestissa keisari lupasi turvata kaikille alamaisilleen kansalaisoikeudet, kuten henkilokohtaisen loukkaamattomuuden, sananvapauden, painovapauden ja yhdistymisvapauden. Lisaksi han lupasi, etta suunnitteilla ollut parlamentti eli duuma tultaisiin valitsemaan laajalla aanioikeudella ja kaikki lait vaatisivat vastaisuudessa duuman hyvaksynnan. ^{[1] [2]}

Lokakuun manifesti vakuutti huomattavan osan Venajan maltillisesta oppositiosta, joka oli valmis luopumaan vallankumouksellisista toimista. Tama mahdollisti keisarille vallankumouksen tukahduttamisen. ^[1] Pietarin tyolaiset eivat luottaneet keisarilliseen julistukseen, vaan vaativat kansalaisoikeuksien valitonta toteuttamista. Kun poliittisille vangeille oli myonnetty osittainen yleinen armahdus, Pietarin neuvosto maarasi lopettamaan yleislakon 3. marraskuuta (21. lokakuuta). ^[3] Vasta saatuaan tilanteen hallintaansa tsaarin hallinto alkoi toteuttaa manifestiin sisaltyneita lupauksia. ^[1] Puolueiden, ammattiliittojen ja oppositiolehtien toiminta laillistettiin. Eras uusista perustuslailliseen monarkiaan sitoutuneista porvarillisista puoleista otti nimekseen lokakuun manifestiin viittaavan ” Lokakuun 17. paivan liitto ”. ^[2] Tsaarin hallinnon valmistelema perustuslaki saatettiin voimaan 6. toukokuuta (23. huhtikuuta) 1906. Siihen sisaltyneet kansalaisoikeudet olivat kuitenkin suppeammat kuin mita lokakuun manifestissa oli luvattu. Uusi parlamentti ei saanut ehdotonta lainsaadantovaltaa, silla sen budjettivalta jai rajalliseksi eika hallituksen tarvinnut nauttia sen luottamusta. Lisaksi parlamentin kahdesta kamarista vain alempi eli valtakunnanduuma valittiin yleisilla vaaleilla. ^[1]

• Marraskuun manifesti