Liparisaaret
|
Isole Eolie
Isole Lipari
|
![Liparisaaria ilmasta, etualalla suurimmat saaret Vulcano (vas.), Lipari ja Salina.](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/Liparic_Islands.jpg/250px-Liparic_Islands.jpg) Liparisaaria ilmasta, etualalla suurimmat saaret
Vulcano
(vas.),
Lipari
ja
Salina
.
|
|
Maantiede
|
Muut nimet
|
Eoliset saaret
|
Sijainti
|
38°32′N
,
14°54′E
|
Merialue
|
Valimeri
|
Vesialue
|
Tyrrhenanmeri
|
Saaria yht.
|
7 suurempaa saarta
|
Suurin saari
|
Lipari
|
Muita saaria
|
Vulcano
,
Salina
,
Stromboli
,
Panarea
,
Filicudi
,
Alicudi
|
Pinta-ala
|
117 km²
|
Valtio
|
Valtio
|
Italia
|
Maakunta
|
Messinan metropolikaupunki
|
Alue
|
Sisilia
|
Kunta
|
Leni
,
Lipari
,
Malfa
,
Santa Marina Salina
|
Vaesto
|
Vakiluku
|
15 334
[1]
|
Asutuskeskukset
|
Lipari
|
Infobox OK
|
Liparisaaret
(
ital.
Isole Lipari
) eli
Eoliset saaret
(
Isole Eolie
),
antiikin
Aioliset saaret
(
m.kreik.
Α?ολ?δε? ν?σοι
,
Aiolides n?soi
,
lat.
Aeoliae Insulae
), ovat
Italialle
kuuluva tuliperainen saariryhma
Tyrrhenanmeressa
Sisilian
pohjoispuolella. Liparisaariin kuuluu seitseman isohkoa saarta: hallinnollinen keskussaari
Lipari
;
Vulcano
ja
Stromboli
, joilla molemmilla sijaitsee toimiva tulivuori; seka
Salina
,
Panarea
,
Filicudi
ja
Alicudi
. Saariryhmaan kuuluu myos useita pienia saaria. Saarten yhteispinta-ala on 117 km².
[2]
Suurin osa Liparisaarista on lahinna pelkkia meresta kohoavia tulivuoria. Ne ovat osa
Etnan
ja
Vesuviuksen
valista tuliperaista ketjua.
[3]
Saarten suurin asutus on
Liparin
kaupunki.
Strombolin
saari.
Liparisaaret ovat olleet asuttuja viimeistaan
neoliittisella kaudella
noin 5000 eaa. Saarten nimitys Aioliset saaret (
Α?ολ?δε? ν?σοι
,
Aiolides n?soi
) tai Aioloksen saaret (
Α??λου ν?σοι
,
Aiol? n?soi
) pohjautuu
Aiolokseen
,
kreikkalaisen mytologian
tuulten jumalaan, jonka katsottiin asuneen saarilla. Antiikin aikana saarten alkuperaisia,
kreikkalaisten
tuloa edeltaneita asukkaita pidettiin taman jalkelaisina.
[3]
[4]
[5]
[6]
Kreikkalaiset asuttivat saaret
arkaaisella kaudella
500-luvulla eaa. perustamalla sinne
Liparan
siirtokunnan. Sen kaupunkikeskus oli samannimisella
Liparan
saarella eli nykyisella Liparin saarella. Kaupunki kukoisti merenkulun kannalta edullisen sijannin, tuliperaisyyden vuoksi hedelmallisen maaperan seka
alunakaivosten
ansiosta. Vulcanon saari tunnettiin antiikin aikana nimella
Hiera
eli
Thermessa
, Salina nimella
Didyme
, Panarea nimella
Euonymos
ja Stromboli nimella
Strongyle
. Lipari on aina ollut merkittavin saarista, mista on peraisin saariryhman toinen nimitys Liparisaaret.
[3]
[4]
[5]
Vuodesta 1970 lahtien
turismi
on kasvanut saarilla. Matkailijoita houkuttelevat toimivat tulivuoret, tuliperaiset mutakylvyt ja maisemat. Saaret ovat
Unescon
maailmanperintokohde
vuodesta 2000.
[7]
- ↑
Istat - Istituto Nazionale di Statistica:
Demographic Balance for the year 2014 and Resident Population from on 31st December
Italian tilastokeskuksen vaestotilasto alueittain, maakunnittain ja kunnittain
. Viitattu 7.5.2017.
(englanniksi)
- ↑
Suuri maailmantieto
. Maantieteen hakuteos. Helsinki: Valitut Palat, 1993.
ISBN 951-584-002-3
.
- ↑
a
b
c
Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AEOLIAE INSULAE (Lipari Islands) Messina, Sicily”,
The Princeton Encyclopedia of Classical Sites
. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976.
Teoksen verkkoversio
.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Smith, William: ”Aeoliae”,
Dictionary of Greek and Roman Geography
. Boston: Little, Brown and Company, 1854.
Teoksen verkkoversio
.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Smith, William: ”Lipara”,
Dictionary of Greek and Roman Geography
. Boston: Little, Brown and Company, 1854.
Teoksen verkkoversio
.
(englanniksi)
- ↑
Lipara
Pleiades
. Viitattu 5.11.2018.
- ↑
Isole Eolie (Aeolian Islands)
UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 19.11.2018.
![Italia](//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Flag_of_Italy.svg/23px-Flag_of_Italy.svg.png)
- Agrigento
- Alberobellon trullitalot
- Alppien paalutalot
(yhteinen viiden muun maan kanssa)
- Amalfin rannikko
- Aquileia
- Assisin fransiskaanikohteet
- Berninan rautatie
(yhteinen Sveitsin kanssa)
- Casertan palatsi
,
Vanvitellin akvedukti
,
San Leucion rakennusryhma
- Castel del Monte
- Cerveteri
,
Tarquinia
- Cilento ja Vallo di Diano
,
Paestum
,
Velia
,
Certosa di Padula
- Crespi d’Adda
- Dolomiitit
- Etna
- Ferrara
- Firenze
- Genova
:
Le Strade Nuove ja Palazzi dei Rolli
- Ivrea
- Langobardien hallintokeskukset Italiassa
- Liparisaaret
- Mantova
ja
Sabbioneta
- Medicien villat ja puutarhat
- Modenan katedraali
,
Torre Civica
ja
Piazza Grande
- Monte San Giorgio
(yhteinen
Sveitsin
kanssa)
- Napoli
- Padovan kasvitieteellinen puutarha
- Piazza dei Miracoli
- Piemonten ja Lombardian pyhat vuoret
- Piemonten viinimaisema: Langhe-Roero ja Monferrato
- Pienza
- Pompeji
,
Herculaneum
,
Torre Annunziata
- Portovenere
,
Cinque Terre
ja saaret
Palmaria
,
Tino
ja
Tinetto
- Ravennan
varhaiskristilliset rakennukset
- Rooma
- San Gimignano
- Santa Maria delle Grazie
- Sassi di Matera
- Savoijin kuninkaallisen suvun asuinrakennukset
- Siena
- Su Nuraxi di Barumini
- Syrakusa
ja
Pantalican kivinen nekropolis
- Urbino
- Val Camonica
- Val di Noto
- Val d’Orcia
- Venetsia
- Verona
- Vicenza ja Veneton palladiolaiset villat
- Villa Adriana
- Villa d'Este
- Villa Romana del Casale