Aune-Liisa Kulhia
(o.s.
Hallfors
,
1. lokakuuta
1925
Helsinki
?
13. syyskuuta
1993
Helsinki)
[3]
oli suomalainen
kansanedustaja
, kunnallispoliitikko ja kansalaisaktivisti.
Liisa Kulhia istui
eduskunnassa
vuosina 1983?1987. Hanet valittiin
Suomen keskustan
listoilta, mutta han erosi keskustan eduskuntaryhmasta 1985 ja perusti oman yhden hengen eduskuntaryhmansa. Han toimi jasenena lakivaliokunnassa, suuressa valiokunnassa ja talousvaliokunnassa. Vuoden 1987 vaaleissa Kulhia putosi eduskunnasta.
Kun eduskunta kasitteli joulukuussa 1985 Suomen liittymista Euroopan vapaakauppajarjeston (
EFTA
) taysjaseneksi, Kulhia aanesti yhdessa
SKDL:n
eduskuntaryhman seka
vihreiden
kansanedustajien
Ville Komsin
ja
Kalle Konkkolan
kanssa taysjasenyytta vastaan.
[4]
Liisa Kulhia tuli kuuluisaksi 1970-luvulla armottomana ”
rotosherrojen
” vihollisena. Han taisteli muun muassa
Helsingin metron
rakentamista vastaan ja toi julkisuuteen metroon liittyneet taloussotkut. Tilintarkastajan ominaisuudessa Kulhia katsoi vuonna 1982, etta metron laitteiden tilauslaskelmista paljastuneet miljoonien markkojen virheet tehtiin tahallaan, yhden laitetoimittajan suosimiseksi.
Han pyrki lisaamaan yksityisen henkilon vaikutusmahdollisuuksia kunnallisessa
byrokratiassa
ja paatoksenteossa. Hanet nimettiin Helsingin kaupungin
tilintarkastajaksi
1981. Vuosina 1975?1979 hanella oli oma
tilitoimisto
.
Helsingin kaupunginvaltuuston
jasen Kulhia oli vuodesta 1985 kuolemaansa saakka.
[3]
Hanella oli oma ”Helsinki 2000” -valtuustoryhma, johon kuului parhaimmillaan nelja valtuutettua.
[3]
Vuoden 1992 kunnallisvaaleissa
Kulhia oli valtakunnan aanikuningatar noin 11 000 aanella.
[1]
Toiminnastaan Liisa Kulhia sai Naistoimittajien yhdistyksen Vuoden kellokas -palkinnon 1978 ja
Aleksis Kiven Seuran
myontaman Eskon puumerkin 1979.
[3]
Han julkaisi vuonna 1984 muistelmateoksen
Itse teossa
.
Liisa Kulhia kuoli vaikeaan sairauteen 67 vuoden iassa.
[3]
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|