Tahan artikkeliin ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Liikkumisvapaus on ihmisoikeuksiin kuuluva vapaus. Se taataan monien valtioiden perustuslaissa. Valtion takaaman liikkumisvapauden mukaan valtion kansalaisella ^lahde? on vapaus matkustaa valtiossa, vapaus lahtea valtion alueelta ja palata sinne, jos hanella on tarpeellinen dokumentaatio ( passi ) ja han kulkee valtion maaraaman rajanylityspaikan kautta.

Ehdoton vankeusrangaistus ja tutkintavankeus seka pakkohoito ovat useimmissa maissa liikkumisvapautta ankarimmin rajoittavat toimenpiteet. Lievempia liikkumisvapauden rajoittamismuotoja ovat esimerkiksi yoaikainen ulkonaliikkumiskielto seka matkustuskielto . Sailoonotto taas on hetkellinen liikkumisvapauden menetys. Lisaksi liikkumisvapautta rajoitetaan alaikaisilta esimerkiksi siten, etta alle 18-vuotias tarvitsee Suomessa huoltajien suostumuksen passin hankkimiseen ja yleensa esimerkiksi maasta poistumiseen.

Monet valtiot ovat solmineet viisumivapaussopimuksia, joissa valtioiden kansalaiset paasevat vierailemaan toisessa maassa ilman viisumia. Valtioliitot kuten Euroopan unioni ovat pyrkineet antamaan valtioidensa kansalaisille myos mahdollisuuden tehda tyota, opiskella tai muuten asua toisessa liittoon kuuluvassa maassa ilman tyolupaa tai oleskeluluvan epaamista. Euroopan unioni myos yhtenaistaa maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa ja estaa laitonta maahanmuuttoa. Schengenin sopimus on poistanut passintarkastukset monien Lansi-Euroopan maiden valilta ja luonut yhteisen viisumipolitiikan ja tietojarjestelman Vapaus, turvallisuus ja oikeus.

Valtiot rajoittavat liikkumisvapautta myos estamalla paasya sotilasalueille tai muille alueille tai turvallisuuteen vedoten poliitikkojen vierailukohteisiin. Liikkumisvapautta voidaan rajoittaa myos vaarallisten tartuntatautien leviamisen ehkaisemiseksi maaraamalla sairastunut henkilo eristyksen ja taudille altistunut karanteeniin .

Historiallisesti liikkumisvapautta on hyvinkin paljon rajoitettu. Feodalismissa talonpojat " sidottiin maahan " orjiksi, mika merkitsi, etta muuttoon piti ostaa itsensa vapaaksi. Isanta saattoi kieltaa kulun maittensa lapi. Jossain maissa karanneet orjat saivat vapauden, jos pystyivat elattamaan itsensa kaupungissa tai tietyn ajan kuluttua. Neuvostoliitossa ja muissa kommunistisissa maissa oli ja yha on kaytossa sisainen passijarjestelma valtakunnan eri alueiden valilla. Asuinpaikan vaihdoksiin tarvitaan lupa, venajaksi propiska . Myos muunlainen orjuus edelleen rajoittaa liikkumisvapautta.

Suomessa liikkumisvapaus on taattu perustuslain 9 §:ssa:

Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa.

Jokaisella on oikeus lahtea maasta. Tahan oikeuteen voidaan lailla saataa valttamattomia rajoituksia oikeudenkaynnin tai rangaistuksen taytantoonpanon varmistamiseksi taikka maanpuolustusvelvollisuuden tayttamisen turvaamiseksi.

Suomen kansalaista ei saa estaa saapumasta maahan, karkottaa maasta eika vastoin tahtoaan luovuttaa tai siirtaa toiseen maahan.

Ulkomaalaisen oikeudesta tulla Suomeen ja oleskella maassa saadetaan lailla. Ulkomaalaista ei saa karkottaa, luovuttaa tai palauttaa, jos hanta taman vuoksi uhkaa kuolemanrangaistus, kidutus tai muu ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

Suomessa ja muissa Pohjoismaissa jokamiehenoikeuksiin kuuluu liikkumisvapaus useimmilla aitaamattomilla mailla.

Liikkumisvapauden oikeudeton estaminen esimerkiksi sitomalla tai sulkemalla sisaan on rangaistavaa vapaudenriistona .

Liberalismiin kuuluu liikkumisvapauden kannattaminen ja monet liberaalit vastustavat myos asevelvollisuutta ja uhrittomista rikoksista seuraavaa vankeutta tai pidatysta ja passi-, viisumi-, oleskelulupa- ja tyolupapakkoja ja pakkoa ylittaa valtion raja vain valtion maaraamien rajanylityspaikkojen kautta, koska ne kaventavat liikkumisvapautta. Liberaalit katsovat, etta maan, kiinteistojen ja muun omaisuuden yksityinen omistusoikeus on sopusoinnussa mielekkaan liikkumisvapauden kanssa. Liberaalien mielesta yksityisella kiinteiston omistajalla tulee siis olla oikeus paattaa, kenet paastaa kiinteistoonsa, mutta jokaisella tulee olla oikeus poistua kiinteistosta tai maasta. Jotkut liberaalit vastustavat jokamiehenoikeuksiin kuuluvaa vapautta liikkua yksityisella maalla. Sosialistit taas katsovat, etta yksityinen omistusoikeus haitallisesti rajoittaa liikkumisvapautta.