Liettuan lippu
on
Liettuan
tunnus
vaakunan
, moton ja
hymnin
ohella. Se koostuu kolmesta vaakasuorasta, keskenaan samankokoisesta palkista, joiden varit ovat ylhaalta alas keltainen, vihrea ja punainen. Lipun mittasuhteet ovat 3:5. Vareista keltainen kuvaa kypsyvaa vehnaa ja sen antamaa hyvinvointia. Vihrea kuvaa metsia ja toivoa. Punainen kuvaa isanmaallisuutta. Lippu on virallisesti Liettuan kansallis-, kauppa- ja sotalippu, vuosina
1988
?
2004
se oli myos valtiolippu. Vuodesta
2004
Liettuan valtiolippuna on ollut historiallinen Vytautas Suuren lippu. Virallisia valtiollisia lippuja ovat lisaksi laivaston lippu ja tasavallan presidentin lippu.
[1]
[2]
Liettuan lipun historia on Tanskan lipun rinnalla Pohjois-Euroopan pisin ja yksi monipolvisimmista. Ensimmainen maininta Liettuan lipusta loytyy Wigand Marburgilaisen kronikasta 1300-luvun jalkipuoliskolta. Kronikoitsija kuvaa vuonna
1337
kaytya Bayerburgin taistelua saksalaisten ja liettualaisten valilla. Hanen kuvauksensa liettualaisten kayttamasta lipusta on kuitenkin niin epamaarainen, ettei lippua ole sen perusteella voitu myohemmin rekonstruoida.
[3]
Sata vuotta myohemmin Jan Dlugoszin kuvaukseen Saksalaisen ritarikunnan ja Puolan ja Liettuan armeijoiden vuonna
1410
kaymasta
Tannenbergin taistelusta
sisaltyy jo yksityiskohtaisempia tietoja liettualaisten lipuista. Dlugoszin mukaan Liettuan suuriruhtinas Vytautas Suuren armeija koostui neljastakymmenesta liettualaisrykmentista, jotka kaikki kayttivat punaista lippua. Rykmenteista kolmenkymmenen lipussa oli kuvio valkoisesta ratsuritarista ja kymmenen lipussa "Gediminaksen pylvaat". Ensin mainitusta lipusta tuli sittemmin Liettuan suuriruhtinaiden lippu 1500-luvun loppuun saakka, mahdollisesti pidempaankin.
[3]
Modernien kansallislippujen historia ei Ita-Euroopassa ylla juurikaan 1700-luvun jalkipuoliskoa kauemmaksi. Tama patee myos Liettuaan. Ensimmainen liettualaisten kansallislippu oli puna-valko-vihrea
Vaha-Liettuan
trikolorilippu, jota kayttivat Ita-Preussin alueella asuneet liettualaiset. Lipussa kaytetty variyhdistelma peraytyi 1600-luvulle, mutta epavirallisena kansallislippuna puna-valko-vihreat varit otettiin kayttoon Preussin liettualaisten parissa vasta 1800-luvulla.
[3]
Vallankumousvuonna
1905
Vilnassa kokoontunut Liettuan kansalliskongressi pohti myos kansallisia symboleita. Kannatusta saivat niin suuriruhtinas Vytautas Suuren lippu kuin vahaliettualaistenkin lippu. Mitaan paatoksia ei tuolloin kuitenkaan kansallislipun suhteen tehty.
[3]
Uudelleen lippukysymys tuli laajemman pohdinnan kohteeksi vuoden
1917
kuluessa. Itsenaisyysjulistuksen antamisen jalkeen helmikuussa
1918
taiteilija Antanas ?muidzinavi?ius ehdotti puna-vihreaa variyhdistelmaa, koska se oli yleisin liettualaisten kansallispuvuissa esiintyva variyhdistelma. Vuonna
1918
Vilnassa kokoontuneen liettualaisten kansalliskongressin edustajien enemmisto piti puna-vihreaa lippua kuitenkin liian synkkana ja kongressiedustajiin kuulunut arkeologi Tadas Daugirdas ehdotti keltaisen palkin lisaamista yhdistelmaa keventamaan. Myoskaan tama kansalliskongressi ei kuitenkaan kyennyt asiaa paattamaan, vaan siirsi paatoksen teon kolmimiehiselle komitealle jaseninaan Jonas Basanavi?ius, Tadas Daugirdas ja Antanas ?muidzinavi?ius. Komitea paatyi
18. huhtikuuta
1918
esittamaan Liettuan kansallislipuksi nykyisenkaltaista kelta-viher-punaista trikolorilippua. Vielakaan asiassa ei kuitenkaan saatu aikaiseksi yksiselitteista paatosta, silla Liettuan kansallisneuvosto vahvisti myohemmin samana vuonna Liettualle kaksi valtiolippua, seka trikolorilipun, etta Vytautas Suuren lipun. Jalkimmaisesta viela kaiken varaksi version, jossa toisella kyljella oli valkoinen ratsuritari ja kaantopuolella Gediminaksen pylvaat. Vasta vuoden 1922 perustuslaissa trikolorilippu vahvistettiin Liettuan ainoaksi valtiolipuksi, kansallislipun aseman se sai virallisesti niinkin myohaan kuin 1938. Myoskaan vahaliettualaisten trikolorilippua ei unohdettu, silla se oli sotien valisella ajalla kaytossa epavirallisena kansallislippuna Memelin itsehallintoalueella. Virallinen Memelin alueen lippu oli kelta-punainen, jonka tangonpuoleisessa ylakentassa oli kaupungin vaakuna punaisessa ympyrassa.
[3]
Vuonna
1940
Neuvostoliitto miehitti Liettuan
ja kansallisten symbolien kaytto kiellettiin rangaistuksen uhalla. Vuosina
1940
?
1941
ja jalleen vuodesta
1944
vuoteen
1988
Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan valtiolippuna oli Neuvostoliiton lipusta johdettu punalippu. Punalippuja oli kaksi versiota, jalkimmainen otettiin kayttoon vuonna
1953
. Saksalaismiehityksen vuosina
1941
?
1944
kansallislipun kaytto oli yksityishenkiloiden osalta sallittua, mutta silla ei ollut minkaanlaista virallista asemaa. Neuvostohallinnon alkaessa murentua Liettuan lippua alettiin jalleen kayttaa julkisesti. Lokakuun 7. paivana
1988
trikolorilipulla korvattiin punalippu Gediminaksen linnan tornissa Vilnassa ja kuukautta myohemmin,
18. marraskuuta
1988
, Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan korkein neuvosto vahvisti itsenaisen Liettuan tasavallan lipun Liettuan valtiolipuksi. Lippua koskevia saadoksia annettiin myos seuraavan vuoden aikana useampia.
[3]
Nykyinen Liettuan lippua koskeva laki on vuodelta
1991
.
[2]
Sita on sittemmin muutettu useampaan kertaan. Lipun varisavyja ja kokosuhteita muutettiin
1. syyskuuta
2004
. Tuolloin myos trikolorilipun sijaan valtiolipuksi vahvistettiin jalleen Vytautas Suuren lippu. Trikolorilippu on vuodesta
2004
alkaen ollut virallisesti Liettuan kansallis-, kauppa- ja sotalippu.
[4]
[2]
-
Vytautas Suuren sotalippu ratsuritarilla,
1400?1500-luku
-
Vytautas Suuren sotalippu Gediminaksen pylvailla, 1400-luku
-
Vaha-Liettuan lippu,
1800-luku ?
1945
-
Liettuan tasavallan valtiolippu (2:3),
1918
?
1940
-
Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan valtiolippu (1:2),
1940
?
1941
ja
1944
?
1953
-
Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan valtiolippu (1:2),
1953
?
1988
-
Liettuan tasavallan kansallis- ja valtiolippu (1:2),
1988
?
2004
(Tama lippu otettiin kayttoon jo neuvostovallan aikana)
Liettuan tasavallan presidentin lipussa on kansallisvaakuna, joka tayttaa koko lipun kentan. Lipun mittasuhteet ovat 1:1,2.
[2]
Liettuan laivaston
lipussa on valkoisella pohjalla sininen tasaristi. Tangon puoleisessa ylakentassa on kansallislippu. Liettuan laivaston lippu on ollut virallisessa kaytossa vuodesta
1992
asti. Lipun mittasuhteet ovat 1:2.
[2]
Liettuassa on yhdeksantoista vuotuista liputuspaivaa:
[5]
- 1. tammikuuta
? Liettuan lipun paiva
- 13. tammikuuta
? Vapaustaistelijoiden paiva (tammikuun 1991 tapahtumien muistopaiva)
- 16. helmikuuta
? Liettuan valtion jalleen perustamisen paiva (vuoden 1918 itsenaisyyspaiva)
- 24. helmikuuta
? Viron itsenaisyyspaiva
- 11. maaliskuuta
? Itsenaisyyden palautuksen paiva (vuoden 1990 suvereenisuusjulistuksen vuosipaiva)
- 29. maaliskuuta
? Naton paiva (Natoon liittymisen vuosipaiva)
- 1. toukokuuta
? Euroopan unionin paiva (Euroopan unioniin liittymisen vuosipaiva)
- 9. toukokuuta
? Eurooppapaiva
- 15. toukokuuta
? Perustuslakia saatavan kokouksen vuosipaiva (1918)
- 14. kesakuuta
(puolitangossa) ? Surun ja toivon paiva (vuoden 1941 kyydityksen muistopaiva)
- 15. kesakuuta
(puolitangossa) ? Miehityksen ja kansanmurhan paiva (vuoden 1940 neuvostomiehityksen vuosipaiva)
- 6. heinakuuta
? Liettuan valtion perustamispaiva (suuriruhtinas Mindaugasin kruunauksen vuosipaiva 1253)
- 15. heinakuuta
? Tannenbergin taistelun vuosipaiva (1410)
- 23. elokuuta
(puolitangossa) ? Surun paiva (Molotov-Ribbentrop-sopimuksen allekirjoittamisen vuosipaiva 1939)
- 31. elokuuta
? Vapauden paiva (neuvostojoukkojen poistumisen vuosipaiva 1993)
- 23. syyskuuta
(puolitangossa) ? Liettuan juutalaisten kansanmurhan paiva (Vilnan gheton tuhoamisen muistopaiva 1943)
- 25. lokakuuta
? Perustuslain paiva (vuoden 1992 perustuslain vahvistamisen vuosipaiva)
- 18. marraskuuta
? Latvian itsenaisyyspaiva
- 23. marraskuuta
? Liettuan sotilaiden paiva (Liettuan armeijan perustamisen vuosipaiva 1918)
Lisaksi virallisia liputuspaivia ovat valtiolliset vaalipaivat.
[2]
Euroopan liput
Valtiot
|
|
Itsehallintoalueet
|
|
Tunnustamattomat valtiot
|
|