|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Leukemia
(
suom
.
valkoverisyys
) on verisyopa,
veren
valkosolujen
syopa
. Valkosolujen esiasteiden lisaantynyt jakautuminen tayttaa veren ja
luuytimen
syopasoluilla. Seurauksena on
punasolujen
,
verihiutaleiden
ja muiden kuin syopavalkosolujen (”blastien”) vahaisyys veressa.
Leukemiaa diagnosoidaan Suomessa vuosittain noin 150 tapausta, joista likimain 50 lapsilla, mika tekee leukemiasta lasten yleisimman syopamuodon.
Leukemiatapausten maara yli kaksinkertaistui Yhdysvalloissa vuosina 2011-2018. Vaeston ikaantyminen lisaa syopien esiintyvyytta, mutta muut syovat eivat ole lisaantyneet yhta paljon.
[1]
Leukemian
oireet
ovat usein hyvin epamaaraisia, ja niita tavataan myos tavallisissa, taysin vaarattomissa taudeissa.
Tyypillisia potilaiden kuvaamia ongelmia ovat vasymys, kalpeus ja pitkittyneet tai toistuvat
infektiot
.
Verihiutaleiden
vahyydesta johtuen vuoto-oireita (mm. pienet pistemaiset
verenpurkaumat
ja yleinen mustelmataipumus) saattaa esiintya. Luusarky (jalkakivut, selkakivut) on myos tavallinen oire syopasolujen pakkautuessa
luuydinonteloon
. Laakarin tutkimuksessa todetaan usein suurentunut
perna
tai
maksa
(suurentuneet imusolmukkeet kaulassa, kainaloissa,
nivusissa
seka vatsan alueella ovat mahdollisia), mika voi lapsilla aiheuttaa vatsan pompotysta.
Leukemiaepailya vahvistaa verikokeessa nahtava kahden solutyypin (
punasolut
,
valkosolut
tai
verihiutaleet
) epanormaali maara, poikkeava
valkosolujen erittelylaskennan
tulos tai epanormaalien solujen nakyminen erittelylaskennassa. Leukemiadiagnoosin lopulliseen varmistamiseen vaaditaan kuitenkin aina
luuydintutkimus
.
Leukemiat jaetaan alatyypeiksi sairaiden solujen ilmiasun,
erilaistumisasteen
ja
genetiikan
mukaan. Paatyyppeja on nelja:
akuutti myelooinen leukemia
,
akuutti lymfaattinen leukemia
,
krooninen myelooinen leukemia
ja
krooninen lymfaattinen leukemia
. Akuutti lymfaattinen on lasten ja krooninen lymfaattinen aikuisten yleisin leukemia.
Akuutit leukemiat puhkeavat akisti ja etenevat nopeasti. Ne vaativat valitonta hoitoa ja ovat tavallisimpia lapsilla, nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Kroonisen leukemian ennuste ei ole hyva, mutta sairaus etenee hitaasti. Yleensa potilaat ovat elossa viela 5?10 vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.
[2]
Leukemiaa hoidetaan tavallisimmin
solunsalpaajilla
. Hoitoon voidaan liittaa myos
sadehoito
ja joskus harvinaisissa tapauksissa (esimerkiksi leukemiasolujen muodostaman
kasvaimen
tai poistettavan pernan kyseessa ollessa) leikkaus.
Hoitotapa vaihtelee huomattavasti leukemiatyypista riippuen. Aikuisen hitaasti etenevaa, kroonista lymfaattista leukemiaa voidaan aluksi vain seurata ja myohemmin oireiden ilmaantuessa hoitaa nostaen laakeannoksia asteittain, kun taas nuorten potilaiden aggressiivisesti etenevan taudin aktiivinen, monen laakkeen yhdistelmista koostuva hoito aloitetaan yleensa parin paivan sisalla. Nuorehkojen (alle 50-55 vuotta) potilaiden uusiutuneiden tai muuten huonoennusteisten tautien kohdalla tulee kyseeseen myos
luuytimensiirto
.
Akuuttien leukemioiden hoitoaika on keskimaarin 6 kuukaudesta vuoteen (akuutti myelooinen leukemia) tai 2-3 vuotta (akuutti lymfaattinen leukemia). Aktiivihoidon loputtua kaikkia potilaita seurataan vahitellen harvenevin sairaalakaynnein 5-10 vuotta taudin mahdollisen uusiutumisen ja hoidon mahdollisesti aiheuttamien myohaisvaikutusten toteamiseksi.
- "European Leukemia Net"
Euroopan leukemiaverkosto (European LeukemiaNet, ELN), on Euroopan unionin rahoittama laakareista, tutkijoista ja potilaista koostuva organisaatio, jonka jasenia yhdistaa kiinnostus leukemiaan ja muihin pahanlaatuisiin veritauteihin. Sen tavoitteena on parantaa leukemioiden hoidon ja tietamyksen tasoa Euroopassa ja jakaa korkeatasoista osaamista alalla. ELN:n verkkosivut tarjoavat ajantasaista tietoa laakareille ja potilasjarjestojen kautta myos potilaille meneillaan olevista kliinisista tutkimuksista ja eri verisairauksista.