Lehtikuuset
Euroopanlehtikuusi ( Larix decidua )
Tieteellinen luokittelu
Domeeni:	Aitotumaiset Eucarya
Kunta:	Kasvit Plantae
Kladi:	Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi:	Havupuut Pinophyta
Lahko:	Pinales
Heimo:	Mantykasvit Pinaceae
Suku:	Lehtikuuset Larix Mill. , 1754 [1]
Katso myos
Lehtikuuset Wikispeciesissa   Lehtikuuset Commonsissa
Infobox OK Nimi-testi OK

Lehtikuuset ( Larix ) on mantykasvien (Pinaceae) heimoon kuuluva havupuusuku. Siihen kuuluu yksitoista lajia . Lehtikuuset ovat pohjoisen pallonpuoliskon lauhkeiden ja viileiden alueiden puita . Toisin kuin useimmat mantykasvit, lehtikuuset ja niita suuresti muistuttava kultalehtikuusi ( Pseudolarix amabilis ) ovat kesavihantia ja talvehtivat lehdettomina. Nimistaan huolimatta lehtikuuset eivat nykytieteellisen kasityksen mukaan ole kovin laheista sukua sen enempaa kuusille ( Picea ) kuin kultalehtikuusellekaan. ^[2]

Lehtikuuset ovat kesavihantia puita. Latvus voi olla aluksi kartiomainen, ja tulee usein myohemmin avoimeksi ja harsuksi. ^{[1] [3] [2]} Joillakin lajeilla vanhojen puiden latvus saattaa myos muuttua tasaiseksi. Samoin kuin metsamannylla ( Pinus sylvetris ) myos lehtikuusten juuristo muistuttaa metsamannyn juuria. ^[4] Vahva ja syva juuristo pitaa lehtikuuset hyvin pystyssa myrskyissa. ^[4] Nuorella puulla runko on kuoreltaan silea ja usein mutkainen, vanhana se suoristuu suurimmaksi osaksi ja muuttuu syvauurteiseksi ja kaarnaiseksi. ^[4] Lehtikuuset voivat kasvaa yleensa 15?50 metrin korkeuteen. Monilla lajeilla korkeus jaa kuitenkin vain 6?25 metriin. ^[5] Lehtikuuset ovat nopeakasvuisia puita ja kestavat talvisia oloja hyvin. ^[6] Kasvunopeus on suuri erityisesti nuorena. ^[4] Versot ovat voimakkaasti kaksimuotoisia. Ne ovat jakautuneet suurempiin pitkaversoihin ja pienempiin, hankasilmuista kehittyviin lyhytversoihin. ^{[1] [3]} Lehtikuusilla oksien luontainen nuorennus on nopeaa, joten ne varistavat oksiaan saannollisesti. ^[6] Kuten lehtipuilla , myos lehtikuusilla on vahainen valontarve lepokauden aikana. ^[7] Silmut ovat pyoristyneita. ^[2]

Neulasiksi kutsutut lehdet ovat litteita ja muodoltaan tasasoukkia tai neulasmaisia. Lehtiasento on kierteinen. Pitkaversoilla neulasia on ainoastaan niiden ensimmaisena vuonna. Naiden ensimmaisten neulasten varistua tilalle ei kasva uusia. Sen sijaan pitkaverson hankasilmuista kasvaa lyhytversoja. Lyhytversoilla neulaset ovat tiheassa ryppaassa verson karjessa. Yhdessa lyhytversossa on tavallisesti kerrallaan 15?50 neulasta. Neulasessa on yksi johtojanne ja kaksi pihkatiehytta. Ilmarakoja on littean neulasen kummallakin pinnalla. Toisin kuin monilla ainavihannilla mantykasveilla, neulaset ovat pehmeita ja joustavia. Kaikki neulaset ovat yksivuotisia ja puut talvehtivat lehdettomina. ^{[1] [3] [2]}

Lehtikuuset ovat yksikotisia , joten erilliset yksineuvoiset hede- ja emikukinnot kehittyvat samaan puuyksiloon. ^{[1] [3]} Kukinnot kehittyvat yksittain lyhytversojen karkiin. ^[3] Ne puhkeavat samaan aikaan neulasten kanssa. ^[4] Hedekukinnot eli hedekavyt ovat muodoltaan lieriomaisia tai munanmuotoisia ja varitykseltaan yleensa keltaisia. Emikukinnot eli (emi)kavyt ovat perallisia, yleensa pystyja ja muodoltaan pallomaisia tai munanmuotoisia. Ne ovat aluksi punaisia, purppuraisia tai vihreita ja kypsyessaan muuttuvat ruskeiksi. Kapy kypsyy 4?7 kuukauden kuluttua polytyksesta. Ohuet kapysuomut avautuvat siementen kypsyttya. Kapy usein pysyy kiinni oksassa pitkaan avautumisen jalkeenkin. Siemenet ovat siivellisia. Sirkkalehtien maara voi vaihdella neljasta kahdeksaan. ^{[1] [3] [2]}

Eri lajit voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi kapyjen perusteella. ^[5] Lisaksi esimerkiksi euroopanlehtikuusilla runko on mutkainen, kun taas siperianlehtikuusien runko on aina suora. ^[6]

• 
  Siperianlehtikuusen ( L. sibirica ) rungon kuori hilseilee levyina.
• 
  Japaninlehtikuusen ( L. kaempferi ) neulaset kasvavat tiheassa lyhytverson karjessa.
• 
  Euroopanlehtikuusen ( L. decidua ) keltainen hedekukinto.
• 
  Euroopanlehtikuusen emikukinnot eli kavyt ovat aluksi punaisia.
• 
  Japaninlehtikuusen kapysuomut avautuvat siementen kypsyttya.

Lehtikuuset ovat mantykasvien heimoon kuuluvia havupuita. Suku on luokiteltu morfologian eli kasvinosien ulkomuodon perusteella heimon sisalla alaheimoon Laricoideae yhdessa douglaskuusten ( Pseudotsuga ) ja Cathaya -suvun kanssa. ^[2]

Lehtikuusia katsotaan yleisimmin olevan 11 lajia ^{[1] [2]} . Lehtikuuset jaettiin ennen kahteen ryhmaan kapysuomujen pituuden mukaan, mutta uudemmat geneettiset tutkimukset eivat tue tata jakoa. Nykyaan lehtikuuset jaetaankin Uuden ja Vanhan maailman lajeihin ja kapyjen ja kapysuomujen kokoa pidetaan vain sopeutumina ymparistoon. Monet lajit risteytyvat helposti keskenaan ja risteymia on vaikea erottaa toisistaan. ^{[5] [4]} Tunnetuin naista hybrideista on henrinlehtikuusi ( Larix × marschlinsii ), joka on syntynyt euroopan- ja japaninlehtikuusen risteytymana.

• Larix decidua ? euroopanlehtikuusi
  • L. decidua var. decidua ? alppilehtikuusi
  • L. decidua var. polonica ? puolanlehtikuusi
• Larix gmelinii ? dahurianlehtikuusi
• Larix griffithii ? himalajanlehtikuusi
• Larix himalaica
• Larix kaempferi ? japaninlehtikuusi
• Larix mastersiana
• Larix potaninii ? kiinanlehtikuusi
• Larix sibirica ? siperianlehtikuusi

Lisaksi mahdollisia erotettuja lajeja, joiden asemasta ei yksimielisyytta:

• Larix archangelica (tai siperianlehtikuusen populaatio) ? arkangelinlehtikuusi
• Larix kamtschatica (tai dahurianlehtikuusen populaatio) ? kuriilienlehtikuusi
• Larix olgensis ( L. gmelinii subsp. olgensis ) ? olganlehtikuusi
• Larix principis-rupprechtii ( L. gmelinii subsp. principis-rupprechtii ) ? prinssinlehtikuusi

• Larix laricina ? kanadanlehtikuusi eli tamarakki
• Larix lyallii ? lyallinlehtikuusi
• Larix occidentalis ? lannenlehtikuusi

• Larix × marschlinsii ? henrinlehtikuusi
• Larix × pendula ? surulehtikuusi (puutarharisteyma, jonka kantalajit euroopan- ja kanadanlehtikuusi ovat kotoisin eri mantereilta)

Lehtikuusia kasvaa luontaisesti viileilla, subarktisilla ja alpiinisilla alueilla Euraasiassa ja Pohjois-Amerikassa . ^[2] Suomea lahinna alkuperaisena kasvaa siperianlehtikuusia ( Larix sibirica ) Aanisen itarannalla Venajalla .

Suomessa pohjoisamerikkalaiset lajit eivat ole parjanneet kovinkaan hyvin ? eurooppalaiset ja aasialaiset ovat parjanneet paremmin ^[8] . Metsantutkimuslaitoksen tutkimusten mukaan Suomessa arimpia lehtikuusilajeja ovat lannenlehtikuusi ja japaninlehtikuusi , kestavimpia ovat kanadanlehtikuusi ja siperianlehtikuusi . ^[9] Verrattuna kotimaisen kuusen kasvuun Metsantutkimuslaitoksen kokeiden mukaan euroopan- ja siperianlehtikuusen kasvu oli yli 20 % parempi ja muutkin lehtikuusilajit ovat kasvaneet lahes yhta hyvin kuin kuusi. ^[9] Suomessa kuitenkin lehtikuusen luontainen uudistuminen on vahaista, silla rehevilla kasvupaikoilla se haviaa kilpailussa muille lajeille. ^[10] Suomen lehtikuusimetsikot lisataankin istuttamalla. ^[11]

Toisinaan esitetaan, etta lehtikuuset ovat vieraslajeja Suomessa. Toisaalta Vuotson kanavaa rakennettaessa loytyi lehtikuusen runko 120 000 vuoden takaa eli Eemmeren lampokauden ajalta. ^[12]

Lehtikuuset kasvavat parhaiten ravinteikkailla seuduilla. ^[8] Osa lajeista kasvaa myos kuivilla seuduilla. ^[5] Lehtikuuset viihtyvat runsasravinteisissa rinteissa, mutta myos vetta hyvin lapaisevilla tasaisilla mailla. Paasaantoisesti ne eivat kuitenkaan selvia savimailla tai liian karuilla mailla. ^[9]

Lehtikuuset ovat lahonkestavia, mutta niihin voi tulla monenlaisia sienia. ^[8] Suomessa haitallisimpana sienena pidetaan lehtikuusenkoro , jota tulee lahinna euroopan- ja kanadanlehtikuusiin. Kosteassa ymparistossa kasvava siperianlehtikuusi voi myos infektoitua. ^[4] Oikeastaan vain sydanpuu on lahonkestavaa, mutta lehtikuusen lahonkestavyys perustuukin sen suureen sydanpuun osuuteen. ^[13] Pintapuuhun sitten tuleekin herkasti vari- ja lahovikoja. ^[13]

Mesisienien ja kaapien lisaksi tuhojaan tekevat muun muassa jotkin kirvat ja lehtikuusenkoi . Vaikeimpia tuholaisia ovat pikkuhavukirva ja lehtikuusipistiainen . ^[4] Pistiaistoukat kayttavat ravinnokseen neulasia. ^[4]

Metsantutkimuslaitoksen tutkimuksissa kaikkiin lehtikuusilajeihin tuli lehtikuusensyopaa , mutta vain euroopan- ja lannenlehtikuuseen jai pysyvia vikoja. ^[9] Puissa oleva voimakas pihka pitaa myyrat yleensa loitolla, mutta hirville puolestaan puut kelpaavat ruuaksi. ^[8] Lehtikuuset toipuvat hirvien ja myyrien syontituhoista yleensa hyvin. ^[4]

Lehtikuusia kaytetaan koristekasveina , useimmiten yksittais- ja puistopuina. Osa lajeista soveltuu myos viljelymetsiin. ^[5] Lehtikuuset ovat olleet tyypillisia puita vanhoissa puistoissa ja puutarhoissa, mutta pieneen puutarhaan ne eivat sovellu suuren kokonsa vuoksi. ^[6] Myoskaan katupuiksi ne eivat sovi leveytensa takia. ^[4] Siperianlehtikuusta ja hyvin samankaltaista euroopanlehtikuusta ( Larix decidua ) kasvatetaan Suomessa yleisesti istutusmetsissa ja koristepuuna. Siperianlehtikuusi on Suomessa eniten viljelty ulkomainen puulaji. ^[8]

Lehtikuuset ovat tarkeita saha- ja kuituteollisuuden raaka-aineita, lisaksi ne soveltuvat paperi- ja selluteollisuuden kayttoon, paperiteollisuuteen tosin vain pienina maarina muun havupuun seassa. ^{[13] [8]} Puuainetta kaytetaan esimerkiksi sisatiloissa paneelina ja parkettina. ^[13] Lehtikuusia voidaan kayttaa rakennusmateriaalina kohteissa, joissa tarvitaan lahonkestavyytta, aikaisemmin niita on kaytetty esimerkiksi laivanrakennukseen. ^{[13] [8]} Bonsaipuina kaytetaan yleensa japanin- ja euroopanlehtikuusia. ^[14]

Lehtikuusista riippuvaisia ovat myos muutamat mykorritsasienet kuten syotavat lehtikuusentatti ( Suillus grevillei ) ja sen kenties tumma muoto turjantatti ( Suillus clintoniana ) seka lehtikuusennuljaska ( Gomphidius maculatus ) ja lehtikuusenvalmuska ( Tricholoma psammopus ). ^{[15] [16] [17] [18]}

• Farjon, Aljos:  A Handbook of the World's Conifers , s. 480?497. Leiden: Brill, 2010. ISBN 9789004177185 . (englanniksi)
• Raty, Ella:  Viljelykasvien nimisto , s. 82. Helsinki: Puutarhaliitto, 2012. ISBN 978-951-8942-92-7 .
• Junikka, Leo & Kurtto, Arto: Kassu ? Kasvien suomenkieliset nimet: Larix Finto: Kassu - Kasvien suomenkieliset nimet . Kansalliskirjasto. Viitattu 13.2.2016.

• Suomen Lajitietokeskus: Lehtikuuset ( Larix )
• Den virtuella floran: Larkar ( Larix ) (ruotsiksi)
• ITIS: Larix (englanniksi)
• United States Department of Agriculture (USDA): Larix (englanniksi)
• Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Larix (larches) (englanniksi)