Lehmaantiloopit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lehmaantiloopit
Punalehmäantilooppi (Alcelaphus buselaphus)
Punalehmaantilooppi ( Alcelaphus buselaphus )
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Elainkunta Animalia
Paajakso: Selkajanteiset Chordata
Alajakso: Selkarankaiset Vertebrata
Luokka: Nisakkaat Mammalia
Lahko: Sorkkaelaimet Artiodactyla
Heimo: Onttosarviset Bovidae
Alaheimo: Lehmaantiloopit [1]
Alcelaphinae
Brooke , 1876
Suvut
Katso myos

  Lehmaantiloopit Wikispeciesissa
  Lehmaantiloopit Commonsissa

Lehmaantiloopit (Alcelaphinae) on onttosarvisiin kuuluva sorkkaelainten alaheimo, johon nykykasityksen mukaan kuuluu nelja sukua ja kymmenen suurikokoista lajia. [2] Joidenkin auktorien mukaan lajeja olisi vain viisi. Kaikki lajit elavat Afrikassa . Varhaisimpien tunnettujen lehmaantilooppien fossiilit ovat 4,5?5,0 miljoonan vuoden takaa Afrikasta. Alaheimo moninaistui ilmestymisensa jalkeen epatavallisen nopeasti. Sen monimuotoisuus oli laajimmillaan kaksi miljoonaa vuotta sitten, jolloin eli vahintaan 8 sukua ja 15 lajia. [3]

Kaikki alaheimon lajit ovat erikoistuneet syomaan heinakasveja , joita on runsaasti mutta epavakaasti saatavilla. Lehmaantilooppeja eli suurina laumoina ympari Afrikkaa viela muutama vuosisata sitten, mutta nykyaan vain Ita-Afrikan gnuut ja sassabiantiloopit yltavat entisaikojen lukuihin. Monia lajeja kuten gnuita, lehmaantilooppeja ja valkopaatopeja kasvatetaan runsaasti riistatiloilla. [3]

Kaikilla lajeilla on kompelo ja kankea ulkomuoto. Pitkat ja hoikat jalat ovat mukautuneet hyvin niiden elintapoihin avoimilla tasangoilla. Niiden etujaloissa on hajurauhaset. Pidentynyt turpa tasapainottaa suhteettoman lyhytta kaulaa ja selan kyttyraa mahdollistaen laiduntamisen. Lehmaantilooppien keskuudessa urokset ovat 10?20 % naaraita suurempia, mutta sukupuolet eroavat muutoin vain vahan toisistaan. Molempien sukupuolten silmanedusrauhaset ovat hyvin kehittyneet. Sarvet ovat lyyramaiset tai tuplakiertyneet, ja seka uroksilla etta naarailla on sarvet, joskin uroksilla ne ovat yleensa pidemmat ja paksummat. Lehmaantilooppien poikaset syntyvat vaaleanruskeina ja pysyttelevat tiiviisti emonsa luona heti syntymansa jalkeen. Monilla lajeilla kuten gnuilla ei ole lainkaan piilotteluvaihetta. [3]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Nummi, Petri & Blomqvist, Leif:  Maailman luonto: Nisakkaat 2 , s. 200. Espoo: Weilin+Goos, 1999. ISBN 951-35-6503-3 .
  2. Don E. Wilson & DeeAnn M. Reeder: Mammal Species of the World - Alcelaphinae 2005. Bucknell University. Viitattu 17.1.2010. [ vanhentunut linkki ]
  3. a b c Brent Huffman: Alcelaphinae - Sassabies, hartebeests, and wildebeests 8.2 2009. The Ultimate Ungulate. Viitattu 17.1.2009.