Laga?

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Laga?in pappiskuningas Gudea.

Laga? oli merkittava sumerilainen kaupunki Mesopotamiassa . Kaupunki sijaitsee nykyisen Dhi Qarin maakunnan alueella etelaisessa Irakissa Tigris - ja Eufrat -jokien puolivalissa. Kaupunki perustettiin Ubaid-kulttuurin aikana vuosien 5200?3500 eaa. valilla, ja siella asuttiin viela Parthian valtakaudella (247 eaa.?224 jaa.) [1] Eraan arvion mukaan Laga? olisi ollut maailman suurin kaupunki noin vuosina 2075?2030 eaa. [2]

Sijainti, koko

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Laga?in rauniokummun ala on noin 400?600 hehtaaria. Entemanan aikoinan Lagashissa asui 10 000?30 000 asukasta. [3] Urukaginan aikana Laga?in alueella asui arviolta 24 000?36 000 ihmista. [4] Gudean aikaan Lagashin kuningaskunta ulottui 1600 neliokilometrin alueelle. lahde?

Laga? soti pitkaan naapurinsa Umman kanssa rajasta. [5]

Noin vuonna 2410 vallan kaappasi Urukagina eli Uru-inim-gina , joka julistautui kuninkaaksi, ei enaa "kaupunkiruhtinaaksi" [6] . Urukagina kaappasi luultavasti vallan papiston tuella. Urukagina alkoi toteuttaa uudistuksia vahentaen epaoikeudenmukaista rikkaiden ja hovin alamaisiin nahden harjoittamaa mielivaltaa ja riistoa [7] . Urukagina toimi vastoin aiempaa perinnetta muutenkin suosien koyhaa kansaa rikkaiden sijasta. Urukagina suosi muun muassa paimenia, kalastajia ja kasityolaisia. Mutta toisaalta savitaulujen valossa nayttaa silta etta vanhat ylimyston harjoittamat kansaa riistavat menettelytavat palasivat varsin pian takaisin [7] . Urukaginan voitti nouseva Umman kuningas Lugalzaggesi , jonka jalkeen Akkad valtasi koko Sumerin.

Maailman vanhimmat lakitekstit attribuoidaan Urukaginalle vuodelle 2400 eaa., mutta itse lakitekstia ei ole koskaan loydetty. [8]

Akkadin vallan jalkeen Laga?in pappisruhtinas Gudea nousi valtaan ja loi kukoistavan valtion, ennen kuin Urin imperiumi liitti sen itseensa.

  1. Lagash Encyclopedia Britannica. Viitattu 2.2.2013.
  2. Encyclopedia of the Peoples of Africa and the Middle East , s. 664. Facts on File, 2009. ISBN 9781438126760 . Google Books (viitattu 2.2.2013).
  3. Sumerian Population Density and eTCL Slot Calculator Demo Example wiki.tcl-lang.org . Viitattu 11.7.2020.
  4. Gerard Gertoux:  Noah and the Deluge: Chronological, Historical and Archaeological Evidence , s. 50. Lulu.com, 2015-10-19. ISBN 978-1-329-63114-4 . Teoksen verkkoversio (viitattu 11.7.2020). en
  5. Evan Andrews: 9 Things You May Not Know About the Ancient Sumerians HISTORY . Viitattu 11.7.2020. (englanniksi)
  6. Carl Grimberg: Kansojen historia, 1. osa. WSOY 1980, s. 360?361.
  7. a b Erling Bjol: Otavan suuri maailmanhistoria osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat. Otava 1982, s. 176?
  8. Law in Mesopotamia anciv.info . Viitattu 29.8.2020.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Tama historiaan liittyva artikkeli on tynka . Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.