Ludovic Lazarus (Ludwik Lejzer, Łazarz) Zamenhof ( 15. joulukuuta 1859 Białystok ? 14. huhtikuuta 1917 Varsova ) oli puolanjuutalainen silmalaakari ja kielimies, joka tunnetaan parhaiten kaikkien aikojen puhutuimman keinotekoisen kielen esperanton luojana. ^[1] Hanen aidinkieliaan olivat jiddi? seka venaja / puola (A. Zakrzewskin ja E. Wiesenfeldin mukaan), mutta han puhui sujuvasti myos saksaa . Han osasi myos ranskaa , latinaa , kreikkaa , hepreaa ja englantia seka oli kiinnostunut italiasta , espanjasta ja liettuasta .

Zamenhof syntyi puolanjuutalaiseen perheeseen Białystokin kaupungissa, joka tuolloin oli osa Venajaa , mutta kuuluu nykyaan Puolaan . Białystokin vaesto koostui paaosin kolmesta etnisesta ryhmasta: puolalaisista , valkovenalaisista ja jiddi?ia puhuvista juutalaisista, joiden keskinaisista vihamielisyyksista Zamenhof oli huolestunut. Hanen mielestaan naiden ryhmien viha ja ennakkoluulot johtuivat yhteisen kayttokielen puutteesta, mika aiheutti ryhmien keskinaisia vaarinkasityksia. Zamenhof uskoi, etta tallaiset eri kielia puhuvat etniset ryhmat tarvitsivat yhteisen, tasa-arvoisen kommunikointikielen.

Opiskellessaan toisen asteen oppilaitoksessa Varsovassa Zamenhof loi kansainvaliseksi kieleksi useita malleja, joilla oli kuitenkin hyvin monipuolinen ja monimutkainen kielioppi. Englantia opiskellessaan han tajusi, etta kansainvalisen kielen kieliopin taytyy olla suhteellisen helppo ja sen taytyy kayttaa hyvakseen uusien sanojen muodostamiseen tarkoitettuja etu- ja jalkiliitteita.

Vuonna 1878 Zamenhofin projekti Lingwe uniwersala oli melkein valmis, mutta han uskoi olevansa liian nuori julkaisemaan tyonsa. ^[1] Koulusta paastyaan han alkoi opiskella laaketiedetta , aluksi Moskovassa ja myohemmin Varsovassa. Han valmistui yliopistosta 1885 ja aloitti harjoittelun silmalaakarina jatkaen kuitenkin samalla kieliprojektinsa parissa.

Kahden vuoden ajan han yritti hankkia varoja julkaistakseen kansainvalista kieltaan kuvaava kirjasen, kunnes sai taloudellista apua tulevan vaimonsa isalta. Vuonna 1887 Zamenhof vihdoin julkaisi kirjan nimelta Lingvo internacia. Antauparolo kaj plena lernolibro ('Kansainvalinen kieli. Esipuhe ja taysi oppikirja') salanimella Doktoro Esperanto ('Tohtori Toiveikas'), johon myos kielen nimi pohjautuu. Zamenhofille tama kieli ei ollut pelkka kommunikoinnin valine, vaan myos keino valittaa omia ajatuksiaan eri ihmisten ja kulttuurien rauhallisesta rinnakkaiselosta. Zamenhof kaansi esperantoksi useita teoksia, kuten Vanhan testamentin ja William Shakespearen teoksia.

Zamenhofille ja hanen vaimolleen Klaralle syntyi kolme lasta, Adam, Sofia ja Lidia. Erityisesti Lidia oli kiinnostunut esperantosta ja opetti aikuisena esperantoa ammatikseen matkustaen ympari Eurooppaa ja Amerikkaa kielen opettajana.

Zamenhof kuoli Varsovassa kevaalla 1917. Kaikki hanen lapsensa kuolivat holokaustissa .

Suomalaisen tahtitieteilijan Yrjo Vaisalan vuonna 1938 loytama pikkuplaneetta 1462 Zamenhof on nimetty L. L. Zamenhofin mukaan. ^[2]

• L. L. Zamenhof, Kansainvalinen apukieli esperanto : esperanto-kielioppi seka harjoituskokoelma = Esperanto-grammatiko kai ekzercaro (Gummerus, 1921)

• Lisaa luettavaa aiheesta L. L. Zamenhof on Wikiaineistossa

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta L. L. Zamenhof Wikimedia Commonsissa

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Chile Espanja Ranska 2 3 BnF data 2 3 Katalonia Saksa Israel Suomi (KANTO) Belgia Yhdysvallat Ruotsi Latvia Japani T?ekki Australia Alankomaat Puola Venaja Vatikaani Tieteilijat CiNii Taiteenala MusicBrainz Henkilot Deutsche Biographie Trove Muut RISM SNAC IdRef