Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Lantinen marxilaisuus on Lansi- ja Keski-Euroopasta peraisin olevien marxilaisten teoreetikkojen muodostama suuntaus, erotuksena neuvostoliittolaisesta filosofiasta . Vaikka kyseinen virtaus sai alkunsa vuonna 1923 julkistetuista teoksista, Gyorgy Lukacsin Historia ja luokkatietoisuus ja Karl Korschin Marxilaisuus ja filosofia , niin itse kasitteen keksi paljon myohemmin Maurice Merleau-Ponty . Italialaisella Antonio Gramscilla on ollut myos suuri merkitys lantiselle marxilaisuudelle.

Marxismi-leninismista erottuvia marxilaisia koulukuntia on paljon, kuten austromarxismi seka Antonie Pannekoekin tai Rosa Luxemburgin vasemmistokommunismi . Lantista marxilaisuutta edustavat teoreetikot erottuvat marxilais-leninisteista pitamalla marxilaisuuden abstrakteja ja filosofisia alueita taloudellista analyysia tarkeampina. Alkuaikoina lantisen marxismin merkittavin ominaisuus oli jannite Karl Marxin ajattelun hegelilaisten ja humanististen komponenttien valilla. Myohemmat muodot, kuten strukturalistinen marxismi , ovat olleet voimakkaan antihumanistisia. Lantinen marxilaisuus usein korostaa kulttuurin tutkimusta marxilaisen yhteiskuntakasityksen edellytykseksi. Lantiset marxistit ovat laatineet monimutkaisia muunnelmia ideologiateorioista ja ylarakenteesta , joita on luonnosteltu Marxin ja Engelsin kirjoituksissa vain pintapuolisesti.

Brittilaisten tutkijoiden 1960-luvulla kehittama kulttuurintutkimus nahdaan yleensa omana ajatusvirtauksena. Silla on paljon yhteista lantisen marxilaisuuden kanssa. Raymond Williamsin kaltaiset teoreetikot kasittelevat kulttuurikysymysta, jonka aikaisemmat marxilaiset ohittivat merkityksettomana. Antonio Gramscin ja Frankfurtin koulukunnan teoriat ovat tarkeita lahteita kulttuurintutkimukselle.

Lantisten marxilaisten poliittiset sidokset ovat vaihdelleet. Lukacs ja Gramsci olivat Neuvostoliittoon suuntautuneiden puolueiden jasenia. Karl Korsch suhtautui erittain kriittisesti neuvostoliittolaiseen marxismiin puoltaen neuvostojen kommunismia ja kiinnostuen myohemmin yha enemman anarkismista . Frankfurtin koulukunnan teoreetikoilla oli taipumusta poliittiseen vaikenemiseen, vaikka Herbert Marcuse tuli tunnetuksi " Uuden vasemmiston isana". Jean-Paul Sartre , Merleau-Ponty, Louis Althusser ja Henri Lefebvre kannattivat eri ajanjaksoina Ranskan kommunistista puoluetta , johon he kaikki myohemmin pettyivat. Ernst Bloch asui kannattamassaan Neuvostoliitossa, johon menetti uskonsa elamansa loppua kohti. Maolaisuus ja trotskilaisuus vaikuttivat myos lantiseen marxismiin.

• Kriittinen teoria
• Praxis-ryhma
• Analyyttinen marxismi
• Situationistinen internationaali
• Budapestin koulukunta (Lukacs)

• Anderson, Perry. Considerations on Western Marxism . London: New Left Books, 1976.
• Fetscher, Iring. Marx and Marxism . New York: Herder and Herder, 1971.
• Grahl, Bart, and Paul Piccone, eds. Towards a New Marxism . St. Louis: Telos Press, 1973.
• Howard, Dick, and Karl E. Klare, eds. The Unknown Dimension: European Marxism Since Lenin . New York: Basic Books, 1972.
• Jay, Martin, Marxism and Totality: The Adventures of a Concept from Lukacs to Habermas . Berkeley: University of California Press, 1984.
• Korsch, Karl. Marxism and Philosophy . New York: Monthly Review Press, 1970.
• Lukacs, Georg. History and Class Consciousness: Studies in Marxist Dialectics . London: Merlin, 1971.
• McInnes, Neil. The Western Marxists . New York: Library Press, 1972.
• Merleau-Ponty, Maurice. Adventures of the Dialectic . Evanston, IL: Northwestern University Press, 1973.
• Van der Linden, Marcel. Western Marxism and the Soviet Union . Leiden: Brill, 2007.

• Douglas Kellner: "Western Marxism"