Lansi-Australia
(
engl.
Western Australia
) on pinta-alaltaan
Australian
suurin
osavaltio
, ja sijaitsee maan lansiosassa. Sen paakaupunki on
Perth
, jonka laheisyydessa asuu lahes kolme neljasosaa koko osavaltion vaestosta. Lansi-Australian
pinta-ala
on 2 645 615 km²
[1]
ja vuoden 2018 arvion mukaan vakiluku oli 2,596 miljoonaa.
Lansi-Australian pohjois- ja lansiosissa on laajoja ylatasankoja, joiden valissa kohoaa monia vuoristoja. Niiden itapuolella on puolestaan suuri
aavikkoalue
.
Kimberley
on pohjoisin osa osavaltiosta. Sen etelaosassa kohoaa
King Leopold Ranges
. Kimberleyn etelapuolella on puolestaan
Iso Hiekka-aavikko
, joka yhdistyy osavaltion keskiosissa
Gibsonin aavikkoon
. Sen etelapuolella on viela
Iso Victorian aavikko
.
[2]
Ison Hiekka-aavikon lounaispuolella on kuiva ja makinen
Pilbara
, jossa kohoaa muun muassa punaisista kanjoneistaan tunnettu
Hamersleyvuoristo
, jonka korkein kohta
Mount Meharry
(1 235 metria) on myos koko Lansi-Australian korkein huippu.
[2]
Pilbaran etelapuolella on vakaa
kilpi
Yilgarnin kratoni
, jonka loivarinteiset kukkulat ovat ylatasangolla 300?600 metrin korkeudessa. Sen itapuolella on kuiva
Nullarborin tasanko
ja lansipuolella
Darlingvuoristo
, joka erottaa kratonin rannikkotasangosta. Etelainen rannikko on melko jyrkkarantainen. Nullarborin tasanko paattyy rannalla jyrkanteisiin. Osavaltion etelaisimmassa osassa
Stirlingvuoriston
erottaa meresta jyrkkarinteiset kalliot.
[2]
Lansi-Australian tarkeimmat joet
Fitzroy
ja
Ord
virtaavat Kimberleyn ylatasangolta mereen. Ordjoessa oleva pato on luonut Australian toiseksi suurimman makeavetisen jarven,
Argylejarven
. Pysyvia jokia on myos osavaltion etelaosissa. Niista suurimmat saavat alkunsa
Wheatbeltin
maanviljelysalueilta ja ovat hyvin suolaisia.
[2]
Lansi-Australian sisamaassa ja keskiosissa paaosa joista eivat virtaa mereen. Suurin osa jarvista on suolajarvia.
[2]
Lansi-Australian ilmasto vaihtelee selvasti alueen eri osissa: pohjoisessa vallitsee
trooppinen ilmasto
ja etelassa
valimerenilmasto
.
Antisykloni
vaikuttaa talvella osavaltion pohjoisosissa, jolloin tropiikissa on pilvetonta ja aurinkoista ja etelassa viileaa, sateista ja kovia tuulia. Kesalla antisykloni on siirtynyt etelaosiin, jolloin tropiikkiin tulee lantinen
monsuuni
.
[2]
Lansi-Australian sateisimmat alueet saavat sadetta yli 1 400 millimetria vuosittain. Ne ovat osavaltion pohjoisosissa Mitchellin ylatasangolla ja lounaiskulmassa
Pembertonin
ja
Walpolen
valisella alueella. Kuivimmat seudut sijoittuvat Lansi-Australian sisaosiin, jossa voi sataa vain alle 150 millimetria vuodessa.
[2]
Lansi-Australian kuumimmat kuukaudet on suurimmassa osassa osavaltiota tammi- ja helmikuu. Pohjoisessa kuuminta on marraskuussa ja joulukuussa. Heinakuu on puolestaan kylmin kuukausi.
[2]
Lansi-Australia on Australian osavaltio, mika tarkoittaa etta silla on oma itsenainen hallinto ja lainsaadanto. Osavaltion lait eivat saa olla ristiriidassa liittovaltion lakien kanssa. Kuninkaan seremoniallista valtaa osavaltiossa kayttaa kuvernoori. Osavaltion paamies on hallituksen paaministeri.
[3]
Lansi-Australialla on 12 edustajaa
Australian parlamentin
ylahuoneessa ja 15 edustajaa alahuoneessa.
Lansi-Australialla on kaksikamarinen parlamentti, jonka ylahuoneessa on 36 jasenta ja alahuoneessa 59 jasenta. Parlamentin jasenet valitaan suorilla vaaleilla neljan vuoden valein. Vaalit voittaneen puolueen puheenjohtajasta tulee Lansi-Australian paaministeri ja han muodostaa hallituksen.
[4]
Vuoden 2017 vaalien jalkeen osavaltion paaministeriksi nousi
tyovaenpuolueen
Mark McGowan
.
[5]
Osavaltion toimeenpanovalta on kuvernoorilla, joka allekirjoittaa osavaltion lait ja muut viralliset asiakirjat.
[6]
Kuvernooriksi valittiin vuonna 2018
Kim Beazley
.
[7]
Osavaltion tuomiovalta on tuomioistuimilla. Alimpia tuomioistuimia ovat paikalliset maistraatit (engl.
Magistrates Courts
), joiden alla on useampia erikoistuneita tuomioistuimia. Toisella tasolla ovat karajaoikeudet (engl.
District Courts
) seka perheasioihin erikoistunut perheoikeus (engl.
Family Court
). Osavaltion ylin tuomioistuin on korkein oikeus (engl.
Supreme Court
).
[8]
Liittovaltion tuomioistuimet ovat osavaltion tuomioistuimien ylapuolella.
Paikallishallinnosta vastaavat
paikallishallintoalueet
, joita on 140. Alueet vastaavat kuntia ja ne saavat rahoituksensa osavaltiolta. Paikallishallintoalueet vastaavat kunnallistekniikasta, infrastruktuurista ja yleisesta turvallisuudesta.
[9]
Naiden lisaksi osavaltio on jaettu yhdeksaan alueeseen, joilla on merkitysta lahinna tilastoinnissa ja talouden kehittamisessa. Alueet ovat Kimberley, Pilbara, Gascoyne, Mid West, Wheatbelt, Peel, South West, Great Southern ja Goldfields-Esperance.
[10]
Lansi-Australian
talous
perustuu suurelta osin
oljyn
ja
kaivostuotteiden
(erityisesti
rautamalmin
,
maakaasun
,
nikkelin
ja
kullan
) vientiin. Lansi-Australia tuottaa yli 20 % maailman
alumiinista
, mika tekee siita maailman johtavan alumiinintuottajan. Se on lisaksi maailman kolmanneksi suurin rautamalmin tuottaja tuottaen 15 % koko maailman rautamalmista. Australian 240 vuotuisesta kultatonnista Lansi-Australian osuus on jopa 75 %. Myos
maataloustuotteiden
(etenkin
vehnan
,
ohran
,
lampaanvillan
ja -lihan) vienti on tarkea tulonlahde.
Lansi-Australian
turismin
merkitys on viime vuosina kasvanut. Suurin osa vierailijoista tulee
Yhdistyneesta kuningaskunnasta
ja
Irlannista
seka
Singaporesta
,
Japanista
ja
Malesiasta
.
Lansi-Australian asukasluku oli vuoden 2016 vaestonlaskennassa 2 474 410 asukasta.
[11]
Australian tilastokeskuksen arvion mukaan osavaltiossa oli kesakuussa 2018 noin 2,596 miljoonaa asukasta.
[12]
Osavaltion asukasluku kasvaa nopeammin kuin keskimaarin muut osavaltiot, mihin on vaikuttanut erityisesti maahanmuutto.
[2]
Vuodesta 2011 vuoteen 2016 osavaltion
vaestonkasvu
oli 10,5 prosenttia.
[11]
Australian ulkopuolella Lansi-Australian asukkaista oli vaestonlaskennan mukaan syntynyt 32,2 prosenttia. Osuus on suurin kaikista Australian osavaltioista. Ulkomaalaisista suurimmat ryhmat ovat Britanniassa, Uudessa-Seelannissa ja Intiassa syntyneet.
Englantia
puhui Lansi-Australian asukkaista 75,2 prosenttia,
mandariinikiinaa
1,9 prosenttia ja
italiaa
1,2 prosenttia. Uskonnottomia asukkaista oli 32,5 prosenttia,
katolisia
21,4 prosenttia ja
anglikaaneja
14,3 prosenttia.
[11]
Alkuperaisasukkaita
Lansi-Australiassa oli vuonna 2016 noin 76 000.
[11]
Commons