Kyproksen turkkilaiset
ovat nimensa mukaisesti
Kyproksella
asuvia
turkkilaisia
. Suurin osa heista asuu saaren pohjoisosat kasittavassa
Pohjois-Kyproksen tasavallassa
, jota ei ole kansainvalisesti tunnustanut itsenaiseksi valtioksi mikaan muu maa kuin
Turkki
.
Kyproksen turkkilainen nainen valokuvassa vuodelta 1878.
Kyproksen turkkilaisten historia ulottuu vuoteen 1571, jolloin
Ottomaanien valtakunta
valloitti Kyproksen sita aiemmin hallinneelta
Venetsialta
. Valloituksen jalkeen saaren noin 200 000:n ortodoksisen asukkaan joukkoon muutti noin 65 000 muslimia. Ottomaanien valtakausi paattyi kun saari ensin vuokrattiin
Britannialle
vuonna 1878 ja liitettiin siihen kokonaan vuonna 1914. Kruununsiirtomaa siita tuli vuonna 1925. Brittien valtakaudella Kyproksen turkkilaisten sosiaalinen ja taloudellinen asema yhteiskunnassa heikkeni, mika puolestaan johti suureen muuttoaaltoon pois saarelta.
[1]
Kyproksen poliittinen tilanne horjui 1950- ja 1960-luvuilla, jolloin sattui useita yhteenottoja kreikkalaisten ja turkkilaisten valilla. Kyproksen itsenaistyessa vuonna 1960 turkkilaiset muodostivat noin 18 % saaren vaestosta.
Vuonna 1963 puhkesi vakivaltaisuuksia ja kreikkalaiset puolisotilaalliset joukot alkoivat hyokkailla turkkilaisia vastaan. Turkkilaiset eristaytyivat tasta syysta valtiosta muodostaen kaytannossa itsenaisia yhteisoja.
Vuonna 1974 tapahtunut vallankaappaus ja
Kreikan
sotilasjuntan aikeet liittaa maa Kreikkaan laukaisi
Turkin hyokkayksen saarelle
.
Turkkilaisten miehittama alue muodostaa nykyisen
Pohjois-Kyproksen tasavallan
. Sittemmin tasavaltaan on tullut suuria maaria turkkilaisia Turkin mannermaalta ja alkuperaiset Kyproksen turkkilaiset muodostavat vain noin 50 % tasavallan vaestosta.
[1]
Kyproksen turkkilaisten kokonaismaarasta on kiistelty sen poliittisten vaikutusten takia. Kyproksen turkkilaisia asuu merkittavia maaria myos Kyproksen ulkopuolella. Arviot heidan kokonaismaarastaan vaihtelevat 500 000:sta turkkilaisesta Kyproksella samaan lukuun koko maailmassa.
[1]
Kyproksen turkkilaisia mielenosoituksessa
Lontoossa
.
Kyproksen turkkilaiset ovat uskonnoltaan
sunnimuslimeja
, mutta uskonnon harjoitus on ollut perinteisesti sekulaaria Turkin esimerkin mukaisesti. Julkiseen uskonnon harjoittamiseen suhtaudutaan kuitenkin huomattavasti sallivammin kuin Turkin mannermaalla. Kyproksen turkkilaiset saattavat esimerkiksi kayttaa huntuja julkisissa tiloissa. Kyproksen turkkilaisen kulttuurin ilmentymia ovat muun muassa perinteiset puukaiverrukset, koruompelu ja silkkikaarintatyot. Kyproksen turkkilaiseen kirjallisuuteen ovat vaikuttaneet erityisen voimakkaasti lahihistorian konfliktit.
[1]
- ↑
a
b
c
d
Jeffrey E. Cole:
Ethnic groups of Europe : an encyclopedia
, s. 95?98. ABC-CLIO, 2011.
ISBN 978-1-59884-302-6
.
(englanniksi)
