Kymmenen neitsytta on Tove Janssonin maalaama alttaritaulu vuonna 1953 valmistuneessa Teuvan kirkossa . ^[1]

Jansson maalasi alttaritaulun rakenteilla olevan kirkon seinaan al secco -tekniikalla. Taulu on vaakamallinen, se on leveydeltaan yli viisi metria ja korkeudeltaan vajaa puolitoista. Taulun muoto heratti huomiota, silla kirkoissa oli totuttu nakemaan pystymallisia, ylospain kohoavia alttaritauluja. Alttaritaulun muodoksi tuli sama kuin Tampereen tuomiokirkon alttaritaulu. Tama sopi kirkon suunnitelleen Elsi Borgin mielesta hyvin juuri lakeudelle. Jansson tuli alttarimaalauksen tekijaksi kirkon suunnitelleen arkkitehtitoimiston kautta. Toimisto halusi tekijaksi naistaiteilijan ja suunnittelussa mukana ollut arkkitehti Kaisa Harjanne tunsi Tove Janssonin. Jansson ja Harjanne tekivat tutustumiskaynnin Teuvan kirkkoon ja saivat vahvistusta vaakamalliselle muodolle tutustuttuaan matkalla Tampereen tuomiokirkon alttaritauluun, jonka on tehnyt Magnus Enckell .

Etelapohjalainen maisema oli taiteilijalle uusi elamys. Kirjeessaan han kuvailee: "Kaikki horisontaalista, rauhallista, loputonta". Varat alttaritauluun saatiin lahjoituksena, lahjoittajana oli ainakin Erland Luoma, jonka nimi on myos taulussa.

Jansson saapui maalaamaan alttaritaulua Teuvalle toukokuun lopussa 1953. Sita ennen han oli suunnitellut ja valmistellut tyota koko kevaan ajan, ja vieraillutkin arkkitehdin kanssa kirkossa. Aikalaisilla on erilaisia muistikuvia siita, koska maalaaminen tapahtui ja kauanko se kesti. Osa muistaa, etta oli tuolloin oli kylma, osa muistelee maalamisen ajoittuneen syksyyn. Tyo on kuitenkin useimpien kommenttien mukaan kestanyt useita viikkoja, ehka jopa kuukauden verran.

Jansson asui Teuvalla ensin pappilassa, joka sijaitsi nykyisen Teakin paikalla. Han muutti jossain vaiheessa Korhosen matkustajakotiin, jossa hanen huoneeksi on mainittu nro 2, lahella jokirantaa. Matkustajakoti sijaitsi Asematien varressa, muutama sata metria kirkosta. Janssonin kerrotaan halunneen maalata rauhassa ja hanen tiedetaan ajaneen uteliaita katsojia pois kirkosta. Iltaisin han keskittyi myos kirjoittamiseen, tyon alla oli muumikirja Vaarallinen juhannus .

Useissa kirjoissa Teuvan kirkon alttaritaulun valmistumisvuodeksi mainitaan vuosi 1954. Kuitenkin kirkon vihkiaiset, jossa alttaritaulu oli esilla, olivat jo marraskuun lopussa 1953. On epaselvaa, viimeisteltiinko taulua viela 1954 puolella.

Tove Jansson oli keskittynyt edelliset vuodet enimmakseen muumikirjoihin ja -sarjakuviin, joten han oli innostunut paasteessaan maalaamaan. Han innostui taulun vareista tekniikasta ja aiheesta. "Tanaan olen maalannut koboltinsinisen lengingin ja karmiininmustan viitan"... "Tunnen olevani hirvean eteva liimatessani kultaa. Siita tulee heti tasaista ja kaunista eika se huijaa minua. Kuten varit!". Uudessa kirkossa ei ollut viela ikkunoita, ja valilla kultahiput lahtivat tuulessa lentoon. Ongelmia aiheutui myos, kun ikkunan suojana ollut levy ja nauloja kaatui maalauksen ja maalarin paalle.

Kymmenen neitsytta on ainoa Tove Janssonin maalaama alttaritaulu. Uskonnolliset kuvat ovat hanen tuotannossaan muutenkin harvinaisia, han oli piirtanyt niita jonkin verran joululehdille 1930- ja -40-luvuilla. Suurikokoisia seinamaalauksia on Tove Janssonin tuotannossa muutamia. Aiheen alttaritauluun Tove Jansson sai tatinsa miehelta, joka oli pappi. Tama pyysi jo 1930-luvulla Tovea tekemaan taulun kymmenen neitsyen vertauksesta . Silloin han ei sita toteuttanut, mutta kun han oli saanut tehtavakseen alttaritaulun, han muisti neitsyt-aiheen.

Alttaritaulua maalatessaan han tutki ”Daavidin virsia” eli Psalmeja . Raamattuun ja sen kerrontaan Tove Jansson oli tutustunut jo aiemmin, erityisesti taideteollisessa opiskellessaan. Paivakirja tayttyi sitaateista, joita han oli poiminut Raamatusta, enimmakseen Vanhasta Testamentista. Sananlaskut kuuluivat Toven suosikkeihin 18-vuotiaana.

• Kolumni, Ilkka 14.7.2001
• Paivi Siltasen haastattelu
• Boel Westin: Tove Jansson. Sanat, kuvat, elama. S. 246
• Vagen till Mumindalen -tv-ohjelma. FST

• Verkkosivut Tove Janssonista Teuvalla ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• 4 minuutin video:Aikalaiset muistelevat