Poikkileikkauskuva katodisadeputkesta. 1. elektronitykit, 2. elektronisuihkut, 3. keskityskelat, 4. poikkeutuskelat, 5. anodikaapeli, 6. jakoverkko joka erottaa elektronisuihkut tarkalleen kullekin pikselille, 7. loisteainekerros, 8. lahikuva loisteainekerroksesta (varillinen alue), jakoverkosta (harmaa) ja elektronisuihkuista (jakoverkon reian lapi tulevat kapeat sektorit).
Television kuvaputki takaa, kuvapuoli alaspain.
Television kuvaputki takaa, kuvapuoli alaspain. Putken ymparilla ovat poikkeutuskelat.
Katodisadeputken paassa oleva elektronitykki lahikuvassa.
Juova- ja pystypoikkeutuskelat irrotettuna putkesta ja kuvattuna sisalta.
Periaate, kolme tykkia vaakarivissa ja maskin pystyraot.
Kuvaputki
eli
katodisadeputki
(CRT,
engl.
Cathode Ray Tube
) on erikoisrakenteinen
elektroniputki
, jota on 2000-luvun puoleen valiin saakka yleisesti kaytetty
nayttona
televisioissa
ja
tietokonenaytoissa
seka elektroniikan mittalaitteissa.
Lahes aina puhuttaessa katodisadeputkesta tarkoitetaan kuvaputkea, mutta tarkkaanottaen kyse on kokonaisesta elektroniputkien luokasta, jossa yhteista on kiihdytettyjen elektronien suihku
katodisade
. Tallaisia ovat kuvaputkien lisaksi esimerkiksi
klystroni
ja
kulkuaaltoputki
seka kameraputki
vidicon
.
Kuvaputken takaosan
elektronitykki
lahettaa elektronisuihkun, jota poikkeutetaan
tyhjiossa
joko
sahkokentan
avulla (esimerkiksi
oskilloskoopeissa
) tai
magneettikentan
avulla (esim.
kuvaputkitelevisioissa
ja kuvaputkinaytoissa). Elektronisuihkun osuessa nayttopinnan loisteaineeseen osumakohtaan syttyy valopiste, jonka kirkkaus riippuu suihkun voimakkuudesta.
[1]
Varikuvaputkissa on kolme erillista tykkia, yksi kullekin varille. Varikuvaputken loistepinta koostuu pistematriisista, jossa
RGB
-jarjestelmassa on punaisia, vihreita ja sinisia loistepisteita. Elektronisuihkut kulkevat erityisen maskin lapi. Sen avulla estetaan kutakin osasadetta osumasta muuhun kuin kyseista varia muodostavaan loisteainepisteeseen. Maski toimii samalla kuvaputken
anodina
. Varhaisin ratkaisu oli Delta-jarjestelma ja reikamaski, jossa tykit, reiat ja loisteainepisteet ovat kolmion muodossa. Myohemmin yleistyi In-Line jarjestelma. Siina elektronitykit ovat rinnakkain suoralla linjalla, jolloin kaytetaan rakomaskia ja rakojen muotoisia, virekkaisia loisteainesauvoja pelkkien pisteiden asemasta. Kuvasta tulee siten tarkempi ja valovoimaisempi. Talloin kuvaputki on rasterikuvaputki tyyppinen. Toinen tyyppi on vektorikuvaputki, jossa ei ole reikamatriisia vaan katodisade ohjataan piirtamaan kuvioita kuvapinnalle.
[2]
Sonyn kehittamassa Trinitron-jarjestelmassa on In-Line periaate mutta vain yksi tykki, jossa kolme katodia.
[3]
[4]
Nyttemmin
nestekide
- ja
plasmanaytot
ovat lahes kokonaan syrjayttaneet kuvaputkitekniikan.
Vuosina 1974?80 Suomen valtio perusti ja laajensi kotimaista kuvaputkiteollisuutta. Kuvaputkitehdas
Valcosta
odotettiin uutta aluevaltausta, joka olisi laajentanut kotimaista
elektroniikkateollisuutta
.
[5]
Katodisadeputki oli perustana varhaiselle tietokoneen
muistille
(
Williams-putki
)
Small-Scale Experimental Machinessa
.
[6]
Tama
tekniikkaan
liittyva artikkeli on
tynka
. Voit auttaa Wikipediaa
laajentamalla
artikkelia.
- Merkinnan syy: Sateen poikkeutus ja konvergenssi. Historia puuttuu kokonaan.
