Kupoli eli kupuholvi ( latinan sanasta cupa ’tynnyri, sammio’) on pyoreiden, monikulmaisten tai neliomaisten tilojen kaarevarakenteinen holvikatto . Kupolin laella on toisinaan avoin tai ikkunallinen torni, lanterni . Kupolin lieriomaista tai monikulmaista kantaa kutsutaan rummuksi tai tampuuriksi .

Esihistorialliselta ajalta tunnetaan Valimeren alueen kupolihaudat, joissa muoto oli saatu aikaan muuria ulontamalla ja rakentamisen edetessa kivikehaa kaventamalla. Tunnetuimpia niista ovat Mykenen kupolihaudat. Varsinaisen holvikupolien rakennustaidon on maaritelty kehittyneen Etu-Aasian alueella. Roomalaisilla kupoleiden rakentaminen oli jo teknisesti korkealle kehittynytta, mista esimerkkina muun muassa Pantheonin temppeli Roomassa . Bysantin kulttuurissa kupoliholvilla oli huomattava asema rakennustaiteessa, mestarinaytteena Justinianus I:n vuonna 537 rakennuttama Hagia Sofia . Bysantin vaikutus oli sittemmin nahtavissa muun muassa islamilaista arkkitehtuuria edustavissa moskeijoissa ja Italian renessanssiajan arkkitehtuurissa (muun muassa Rooman Pietarinkirkko ).

Ortodoksisen rakennusperinteen erityispiirteena ovat kirkkojen sipulin- tai joskus liekinmuotoiset kupolit, ^[1] yhtena tunnetuimpana esimerkkina 1500-luvun puolivalissa rakennettu Pyhan Vasilin katedraali Moskovassa . Sipulimuotoa on kaytetty myos Itavallan , Etela-Aasian ja Kaukoidan kulttuureissa, muun muassa Taj Mahalissa Intian Agrassa on sipulikupolit.

Nykyaikaisten urheiluareenojen kattorakenteena kaytetaan usein kupolia. ^lahde?

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kupoli Wikimedia Commonsissa