Kupoli
eli
kupuholvi
(
latinan
sanasta
cupa
’tynnyri, sammio’) on pyoreiden, monikulmaisten tai neliomaisten tilojen kaarevarakenteinen
holvikatto
. Kupolin laella on toisinaan avoin tai ikkunallinen torni,
lanterni
. Kupolin lieriomaista tai monikulmaista kantaa kutsutaan
rummuksi
tai
tampuuriksi
.
Esihistorialliselta
ajalta tunnetaan
Valimeren
alueen kupolihaudat, joissa muoto oli saatu aikaan muuria ulontamalla ja rakentamisen edetessa kivikehaa kaventamalla. Tunnetuimpia niista ovat
Mykenen
kupolihaudat. Varsinaisen holvikupolien rakennustaidon on maaritelty kehittyneen
Etu-Aasian
alueella.
Roomalaisilla
kupoleiden rakentaminen oli jo teknisesti korkealle kehittynytta, mista esimerkkina muun muassa
Pantheonin
temppeli
Roomassa
.
Bysantin
kulttuurissa kupoliholvilla oli huomattava asema rakennustaiteessa, mestarinaytteena
Justinianus I:n
vuonna 537 rakennuttama
Hagia Sofia
. Bysantin vaikutus oli sittemmin nahtavissa muun muassa
islamilaista
arkkitehtuuria edustavissa
moskeijoissa
ja
Italian
renessanssiajan
arkkitehtuurissa (muun muassa Rooman
Pietarinkirkko
).
Ortodoksisen
rakennusperinteen erityispiirteena ovat kirkkojen sipulin- tai joskus liekinmuotoiset kupolit,
[1]
yhtena tunnetuimpana esimerkkina 1500-luvun puolivalissa rakennettu
Pyhan Vasilin katedraali
Moskovassa
. Sipulimuotoa on kaytetty myos
Itavallan
,
Etela-Aasian
ja
Kaukoidan
kulttuureissa, muun muassa
Taj Mahalissa
Intian
Agrassa
on sipulikupolit.
Nykyaikaisten urheiluareenojen kattorakenteena kaytetaan usein kupolia.
lahde?
- ↑
Repo, Mitro: Liekkikupolit
Ortodoksiviesti / Ortodoksi.net
. 8/2004.
Arkistoitu
29.4.2017. Viitattu 26.1.2020.