Kunniattomat paskiaiset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kunniattomat paskiaiset
Inglourious Basterds
Ohjaaja Quentin Tarantino
Kasikirjoittaja Quentin Tarantino
Tuottaja Lawrence Bender
Saveltaja Mary Ramos
Kuvaaja Robert Richardson
Leikkaaja Sally Menke
Tuotantosuunnittelija David Wasco
Pukusuunnittelija Anna Biedrzycka-Sheppard
Paaosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat [1]
Saksa [1]
Tuotantoyhtio
Levittaja UIP-Dunafilm
Netflix
Ensi-ilta
Kesto 155 minuuttia [2]
Alkuperaiskieli englanti
italia
ranska
saksa
Budjetti 70 000 000  dollaria [3]
Tuotto 321 455 689 dollaria [4]
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet
AllMovie

Kunniattomat paskiaiset ( engl. Inglourious Basterds ) on vuonna 2009 ensi-iltansa saanut Quentin Tarantinon kasikirjoittama ja ohjaama mustan huumorin savyttama sotaelokuva . Sen paaosissa esiintyvat Brad Pitt , Christoph Waltz , Michael Fassbender , Eli Roth , Diane Kruger , Daniel Bruhl , Til Schweiger ja Melanie Laurent . Elokuva kertoo vaihtoehtoiseen historiaan perustuvan tarinan kahdesta salajuonesta, joilla oli tarkoitus salamurhata natsi-Saksan poliittiset johtajat. Toisen suunnittelee nuori ranskanjuutalainen elokuvateatterin omistaja (Laurent), ja toisen luutnantti Aldo Rainen (Pitt) johtama amerikanjuutalaisista sotilaista koostuva ryhma.

Tarantino kirjoitti elokuvan kasikirjoituksen vuonna 1998, mutta kamppailtuaan lopetuksen kanssa, han paatti lykata kuvauksia ja ohjata kaksiosaisen elokuvan Kill Bill . Ohjattuaan elokuvan Grindhouse: Death Proof (2007), Tarantino jatkoi Kunniattomien paskiaisten tyostamista. Elokuvan kuvaukset alkoivat lokakuussa 2008, ja se kuvattiin Saksassa ja Ranskassa 75 miljoonan dollarin budjetilla. Kunniattomat paskiaset sai ensi-iltansa Cannesin elokuvajuhlilla 20. toukokuuta 2009. Se ilmestyi elokuvateattereihin elo?syyskuussa 2009 Yhdysvalloissa ja Euroopassa.

Elokuva oli kaupallinen menestys ja se tuotti 321 miljoonaa dollaria lipputuloja maailmanlaajuisesti. Se sai monia palkintoja ja ehdokkuuksia mukaan lukien kahdeksan Oscar-ehdokkuutta muun muassa parhaasta elokuvasta, ohjauksesta ja alkuperaisesta kasikirjoituksesta. Waltz voitti Hans Landan roolistaan parhaan miespaaosan palkinnon Cannesin elokuvajuhlilla, seka parhaan miessivuosan Oscar-, Bafta -, SAG- ja Golden Globe -palkinnot.

Vuonna 2016 Kunniattomat paskiaiset aanestettiin BBC:n kyselyssa taman vuosisadan sadan parhaan elokuvan joukkoon. Vastaajina oli 177 elokuva-asiantuntijaa eri puolilta maailmaa. [5]

Elokuvan nimi [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Elokuvan nimi on johdettu ohjaaja Enzo G. Castellarin sotaelokuvasta The Inglorious Bastards ( Panssarijunalla helvettiin , 1978). Nimen kirjoitusvirheet ovat tietoisia, mutta Tarantino on kommentoinut niita vaihtelevin tavoin. Cannesin elokuvajuhlilla Tarantino sanoi: "En aio selittaa sita koskaan". [6] Painostettuna Tarantino ei selittanyt ensimmaista u -irjainta sanassa Inglourious mutta sanoi: " Basterds ? Niinhan se lausutaan: Basterds ." [7] [8] Tarantino sanoi myohemmin eraassa haastattelussa, etta otsikon kirjoitusvirheet tuovat siihen " Basquiat -maisen savyn". [9] Myohemmin han kommentoi ohjelmassa Late Show with David Letterman , etta Inglourious Basterds on "Quentin Tarantinon kirjoitustapa". [10]

Juoni [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Varoitus:   Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta .

Vuonna 1941 SS-eversti Hans Landa kuulustelee ranskalaista maitotilan omistajaa Perrier La Paditea alueen viimeisen kateissa olevan juutalaisperheen sijainnista. Jotta saksalaiset jattaisivat hanen perheensa rauhaan sodan loppuajaksi, La Padite paljastaa Dreyfusin perheen piileskelevan talonsa lattian alla. Landa kaskee SS-sotilaita ampumaan lattialautojen lapi. Perhe kuolee lukuun ottamatta nuorta naista, Shosannaa, joka pakenee.

Kolme vuotta myohemmin eliittijoukon luutnantti Aldo Raine varvaa amerikanjuutalaisia sotilaita Paskiaisiin, jotka levittavat pelkoa saksalaisten sotilaiden keskuudessa tappamalla ja skalpeeraamalla heita. Rainella on tapana paastaa joitakin vankeja vapaaksi kertomaan ryhmastaan ja samalla luomaan pakokauhua vihollissotilaissa. Vapaaksi paastettyjen sotilaiden otsaan Raine kaivertaa puukolla hakaristin , jotta he eivat voisi koskaan piilotella palvelustaan Saksan armeijassa.

Shosanna hoitaa elokuvateatteria Pariisissa valehenkilollisyyden turvin. Han tapaa saksalaisen tarkka-ampujan Fredrick Zollerin, joka tappoi 250 sotilasta yhden taistelun aikana. Zollerin on maara esittaa itseaan natsien propagandaelokuvassa Stolz der Nation (Kansakunnan ylpeys). Shosannaan ihastunut Zoller vakuuttaa Joseph Goebbelsin siirtamaan elokuvan ensi-illan Shosannan elokuvateatteriin. Shosanna suunnittelee rakastajansa Marcelin kanssa ensi-iltaan osallistuvien natsijohtajien tappamista sytyttamalla teatterin tuleen.

Shosannan tietamatta brittien tiedustelujoukkojen luutnantti Archie Hicox suunnittelee iskua ensi-iltaan Paskiaisten kanssa. Hicox menee tavernaan Paskiaisten Hugo Stiglitzin ja Wilhelm Wickin kanssa tapaamaan saksalaista elokuvatahtea Bridget von Hammersmarkia, joka tyoskentelee peitetehtavissa brittilaisille. Hicox herattaa Gestapo-majuri Dieter Hellstromin huomion oudolla korostuksellaan . Lopulta hanen peiteroolinsa paljastuu, kun han tilaa kolme juomaa viittoen englantilaisittain (peukalo ja pikkusormi alhaalla). Hellstrom huomaa erheen, silla saksalainen viittoo ”kolme” peukalolla, etusormella ja keskisormella. Paljastuttuaan Paskiaiset avaavat tulen, ja vain Von Hammersmark selviaa elossa. Landa tutkii tavernaa ja loytaa Hammersmarkin toisen kengan ja lautasliinan, jossa on taman nimikirjoitus.

Paskiaisista Raine, Donny Donowitz ja Omar Ulmer soluttautuvat ensi-iltana esittaen italialaisia, toivoen etteivat italiantaidottomat saksalaiset huomaisi heita. Landa puhuu kuitenkin italiaa sujuvasti ja juttelee hetken Paskiasten kanssa ennen kuin lahettaa Donowitzin ja Ulmerin paikoilleen. Landa vie Hammersmarkin sivuun ja varmistuttuaan kengan kuuluvan Hammersmarkille han kuristaa taman kuoliaaksi. Raine ja yksi hanen miehistaan, Smithson Utivich, otetaan vangiksi, mutta Landa kertoo antavansa tehtavan edeta normaalisti vastineeksi koskemattomuudesta ja palkinnoista.

Elokuvan aikana Zoller meni projektorihuoneeseen tapaamaan Shosannaa. Kun Shosanna torjuu hanen iskuyrityksensa, han muuttuu aggressiiviseksi. Shosanna teeskentelee myontyvansa ja ottaa sitten esiin pistoolin kasilaukustaan ja ampuu hanta. Kuolettavasti haavoittunut Zoller ottaa esiin oman pistoolinsa ja ampuu Shosannan. Elokuvan kohokohdassa siihen leikattu patka Shosannasta kertoo yleison kuolevan pian juutalaisen kasissa. Elokuvasalin ovet lukinnut Marcel sytyttaa kasan palavaa nitraattifilmia tuleen valkokankaan takana. Ulmer ja Donowitz murtautuvat Hitlerin ja Goebbelsin aitioon ja tappavat heidat. He ampuvat yleison joukkoon konepistooleillaan, kunnes heidan pomminsa rajahtavat. Landa ja hanen radistinsa ajavat Rainen ja Utivichin liittoutuneiden alueelle ja antautuvat. Raine ampuu radistin ja kaivertaa hakaristin Landan otsaan. Lopuksi han toteaa:

≫Tama on luultavasti mestariteokseni.≫

Juonipaljastukset paattyvat tahan.

Nayttelijat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  Brad Pitt   …  luutnantti Aldo Raine  
  Melanie Laurent   …  Shosanna Dreyfus / Emmanuelle Mimieux  
  Christoph Waltz   …   Standartenfuhrer Hans Landa  
  Diane Kruger   …  Bridget Von Hammersmark  
  Eli Roth   …  kersantti Donny Donowitz  
  Michael Fassbender   …  luutnantti Archie Hicox  
  Daniel Bruhl   …  sotamies Fredrick Zoller  
  Til Schweiger   …  kersantti Hugo Stiglitz  
  Mike Myers   …  kenraali Ed Wenech  
  Gedeon Burkhard   …  alikersantti Wilhelm Wicki  
  Jacky Ido   …  Marcel  
  B. J. Novak   …  sotamies Smithson Utivich  
  Omar Doom   …  sotamies Omar Ulmer  

  Samm Levine   …  sotamies Gerold Hirschberg  
  August Diehl   …   Sturmbannfuhrer Dieter Hellstrom  
  Denis Menochet   …  Perrier LaPadite  
  Julie Dreyfus   …  Francesca Mondino  
  Alexander Fehling   …  ylikersantti Wilhelm  
  Martin Wuttke   …   Adolf Hitler  
  Sylvester Groth   …   Joseph Goebbels  
  Lea Seydoux   …  Charlotte LaPadite  
 Tina Rodriguez  …  Julie LaPadite  
 Lena Friedrich  …  Suzanne LaPadite  
  Samuel L. Jackson   …  kertoja (aani)  
  Harvey Keitel   …  USS-komentaja (aani)  
  Quentin Tarantino   …  ensimmainen skalpeerattava natsi  

Vastaanotto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vastaanotto
Yhteispisteet
Julkaisu Pisteet
Metacritic 69/100
Arvostelupisteet
Julkaisu Pisteet
Episodi 5/5 tähteä[11]
V2 5/5 tähteä[12]
Film-O-Holic 4/5 tähteä[13]
Muropaketti 4/5 tähteä[14]
Iltalehti 4/5 tähteä[15]
Filmgoer 4/5 tähteä[16]

Arvostelut [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Iltalehden kriitikko Tuomas Riskala antoi Kunniattomille paskiaisille nelja tahtea viidesta. Riskala arvioi elokuvan olevan ”tuttua Tarantino-tyylia”. [15] Myos Suomen Kuvalehti kehui elokuvaa, ja lehden kriitikko Lauri Lehtinen antoi Kunniattomille paskiaisille nelja tahtea viidesta. Lehtinen arvioi elokuvaa hitaaksi ja valilla sisaanlampiavaksi teokseksi, joka on muutakin kuin ravakka jermuilu. [17]

Helsingin Sanomien Nyt-liitteen viisi kriitikkoa antoivat elokuvalle tahtikeskiarvoksi 2,6. [18]

Elokuvasivusto Internet Movie Databasessa elokuvan yleisarvosana on 8,3 kymmenesta, [19] ja elokuva on 250 kaikkien aikojen parhaan elokuvan listan sijalla 85. [20]

Palkintoja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Oscar [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ehdokkuudet:

  • Paras elokuva
  • Paras ohjaus
  • Paras alkuperainen kasikirjoitus
  • Paras kuvaus
  • Paras leikkaus
  • Parhaat aanitehosteet
  • Paras aanitys

Golden Globe [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ehdokkuudet:

  • Paras draamaelokuva
  • Paras ohjaus
  • Paras kasikirjoitus

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b McCarthy, Todd: Review: ’Inglourious Basterds’ Variety . 20.5.2009. Viitattu 17.6.2015. (englanniksi)
  2. ↑ a b Inglourious Basterds (2009) Elonet . Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 10.11.2017.
  3. ↑ Thompson, Anne: Weinstein Co. Up Against the Wall IndieWire . 13.9.2019. Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Inglourious Basterds (2009) Box Office Mojo . Viitattu 24.3.2020. (englanniksi)
  5. ↑ The 21st Century’s 100 Greatest Films BBC Culture . 23.8.2016. British Broadcasting Corporation. Viitattu 10.11.2017. (englanniksi)
  6. ↑ Inglourious Basterds has one tricky title MSNBC.com . 27.8.2009. Arkistoitu 10.8.2011. Viitattu 11.11.2017. (englanniksi) ()
  7. ↑ Inglourious Basterds Guide The Guardian . Viitattu 1.11.2017. Arkistoitu
  8. ↑ Quentin Tarantino on the Inglourious Basterds Trailer Empire (magazine) . 12.2.2009. Bauer Media Group. Arkistoitu 20.1.2012. Viitattu 11.11.2017. (englanniksi) ()
  9. ↑ Glorious Bastard: Tarantino Talks About His Not-A-Holocaust-Movie The Jewish Daily Forward . August 21, 2009. Forward Association. Arkistoitu 26.8.2009. Viitattu 11.11.2017. (englanniksi) ()
  10. ↑ Inglourious Basterds Tirana International Film Festival . (englanniksi)
  11. ↑ Vikman, Jouni: Kunniattomat paskiaiset - elokuvan arvostelu Episodi.fi . 4.9.2009. Viitattu 18.7.2020.
  12. ↑ Peltonen, Jari Tapani: Kunniattomat paskiaiset V2 . 01.09.2009. Viitattu 18.7.2020.
  13. ↑ Rintakumpu, Lasse: Kunniattomat paskiaiset * Valkokangas Film-O-Holic . 04.09.2009. Viitattu 18.7.2020.
  14. ↑ Sulopuisto, Olli: Elokuva-arvostelu: Kunniattomat paskiaiset Muropaketti . 03.09.2009. Viitattu 18.7.2020.
  15. ↑ a b Riskala, Tuomas: Korkeajannitysta pulp-hengessa. Iltalehti , 4.9.2009, s. 35. Iltalehti.
  16. ↑ Salonen, Aleksi: Kunniattomat paskiaiset Filmgoer . 12.8.2009. Viitattu 18.7.2020.
  17. ↑ Lehtinen, Lauri: Tarantino miehittaa historian. Suomen Kuvalehti , 4.9.2009, nro 36, s. 64. Yhtyneet Kuvalehdet Oy.
  18. ↑ Kriitikon valinta. (Nyt-liite) Helsingin Sanomat , 2009, nro 11.9.?17.9., s. 20. Sanoma Media Finland Oy.
  19. ↑ Inglourious Basterds (2009) ? User Ratings Internet Movie Database . Amazon. (englanniksi)
  20. ↑ Top Rated Movies Internet Movie Database . Amazon. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Muut

 

Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kunniattomat_paskiaiset&oldid=21902380 ”