Kulttuuritalo
Kulttuuritalo toukokuussa 2013
Osoite	Sturenkatu 4
Sijainti	Alppila , Helsinki
Koordinaatit	60°11′18.1″N , 024°56′39.3″E
Rakennustyyppi	Konsertti- ja toimistotalo
Valmistumisvuosi	1958
Suunnittelija	Alvar Aalto
Rakennuttaja	Suomen Kansan Demokraattinen Liitto
Omistaja	Helsingin Kulttuurihub [1]
Lisaa rakennusartikkeleita Arkkitehtuurin teemasivulla
Infobox OK Nimi-testi OK

Kulttuuritalo on Helsingin Alppilassa Sturenkadulla sijaitseva kulttuuritila, joka on nykyaan tunnettu parhaiten musiikin esityspaikkana. ^[2] Rakennus on Alvar Aallon suunnittelema, ja Suomen kansandemokraattiset jarjestot rakensivat sen talkootyona 1950-luvulla. ^{[3] [4]} Rakennus on nykyaan yksityisomistuksessa. ^[3] Paikkaa kutsutaan myos Kultsa-lempinimella. ^[5]

Kulttuuritalon rakennuttivat Suomen kansandemokraattiset jarjestot. Se suunniteltiin kulttuuri- ja jarjestotoimintaa varten. Rakennuksen konserttisalin tuli soveltua seka puhe- etta musiikkitilaisuuksille. ^[4]

Talon suunnittelu aloitettiin 1944. Kun rakennukselle loytyi tontti Sturenkatu 4:sta, pyysi ministeri Matti Janhunen Alvar Aaltoa suunnittelemaan talon. ^[5] Suunnittelijana Alvar Aalto sai tyohonsa tayden taiteellisen vapauden. ^[3] Viralliset rakennuspiirustukset Aalto toimitti rakennustoimikunnalle jo vuonna 1953, mutta vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi taloa ei pystytty aloittamaan rakentamaan heti. Rakentaminen alkoi kaksi vuotta myohemmin. ^[5]

Kulttuuritalo oli Suomen Kommunistisen Puolueen ja useiden vasemmistolaisten jarjestojen yhteinen projekti. Rakennuksen arveltiin maksavan 350 miljoonaa markkaa, mutta lopulliseksi hinnaksi tuli 480 miljoonaa markkaa, ^[5] mika vastaa 16 miljoonaa euroa nykyrahassa rahan inflaatio huomioituna. ^[6]

Rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa lisaa se, etta rakentaminen toteutettiin suurelta osin vapaaehtoisvoimin talkootyona . ^{[3] [5]} Rakentamiseen osallistui 5 000 talkoolaista, jotka tekivat yhdessa 130 000 tuntia talkootyota. ^[5] Kulttuuritalo vihittiin kayttoon 23. maaliskuuta 1958 . ^[4] Valmistumisen jalkeen talossa jarjestettiin kolme koekonserttia, joissa akustiikan asiantuntijat arvioivat tilaa ja totesivat sen Helsingin parhaaksi akustiikaltaan. ^[5]

Talon toimistosiivessa toimivat alun perin SKP:n ja SKDL:n puoluetoimistot seka usean SKDL:n jasenjarjeston toimistot. Salissa pidettiin myos useat SKP:n ja SKDL:n puoluekokoukset seka Vasemmistoliiton perustava kokous vuonna 1990.

Taloudelliset vaikeudet alkoivat jo heti alkuinnostuksen jalkeen. Kulttuurityo ry jarjesti talkoilla kolmesti viikossa tansseja rakennuksen velkojen maksamiseksi. Tanssit herattivat narkastysta, mutta niista tuli merkittava tulonlahde. Tanssit vetivat viikoittain 4 000 ihmista. ^[5]

Paikka sai myos pilkkanimen Sirppiliiteri, koska se piti yhteyksia Neuvostoliittoon . Osa artisteista ei uskaltanut tulla esiintymaan poliittisen leimaantumisen pelossa. Yleisradio ja Helsingin kaupungin musiikkitoimikunta eivat halunneet kayttaa esiintymispaikkaa, mita jotkut pitivat boikottina ja saartona. Kansallisteatterin baletti ja Leningradin baletti seka Bukarestin filharmoninen orkesteri esiintyivat siella alkuaikuina. Operettiteatteri aloitti esiintymistoiminnan talolla 1959 ja jatkoi sita aina 1990-luvulle asti. ^[5]

Kulttuuritalossa ovat vuosikymmenten varrella esiintyneet lukuisat eri musiikkityyleja edustavat artistit. Yleisradio alkoi teettamaan suurimman osan aanityksistaan paasalissa vuodesta 1963 lahtien. ^[5] Sali oli Radion sinfoniaorkesterin konserttien paaasiallinen jarjestamispaikka vuosina 1965 ^[7] ?2011. ^lahde? Orkesteri myos kaytti salia harjoituspaikkanaan. Pienempaan Alppi-saliin perustettiin Bio Alppi -elokuvateatteri. ^[5] Kun Sali uudistettiin isommaksi 200-paikkaiseksi, muutti sinne levy-yhtio Scandian studio myos. ^[5]

Nuorempi sukupolvi ei kokenut kulttuuritalon poliittista taustaa enaa painolastina. ^[5] Kulttuuritalolla alkoi esiintya kansainvalisia popmusiikin tahtinimia 1967 alkaen. Paikassa on esiintyneet muun muassa Jimi Hendrix , Led Zeppelin ja Queen . Kotimaisista tahdista siella ovat esiintyneet muun muassa Olavi Virta , Hector ja Kirka . ^[8] Paikka ei ollut enaa vain vasemmistolaisten kaytossa, vaan myos porvarilliset nuoret alkoivat viihtya siella. ^[5]

1960-luku veti talolle puoleensa underground-kulttuuria , joka kiinnitti poliisin huomion. Kulttuuritalo toimi Helsingin Juhlaviikkojen paanayttamona 1968. Finlandia-talon valmistuttua vuonna 1971 osa Helsingin Juhlaviikkojen tapahtumista ja Radion sinfoniaorkesterin konserteista siirtyi sinne. 1970-luvun alkupuolella talo oli aktiivisessa kaytossa. Siella saattoi olla viikossa 350 tapahtumaa. ^[5]

1960-luvulla talossa tyoskenteli 40 kokoaikaista tyontekijaa ja 100 talkoolaista. 70-luvun loppuvuosina kaytto vaheni kuitenkin merkittavasti. Talousvaikeudet kasaantuivat kun tanssien suosio hiipui, eika uutta rahalahdetta loytynyt. 80-luvulla Kulttuuritalolla jarjestettiin enaa vain 10 tapahtumaa ja 50 konserttia vuodessa. Kulttuuritalo sai kuitenkin maksettua velkansa 80-luvulla. ^[5]

Talo oli kansandemokraattisten jarjestojen hallinnoiman Kulttuurityo-yhdistyksen omistuksessa 1990-luvun alkuun saakka, kunnes Suomen Kommunistisen Puolueen konkurssista johtuneet velat pakottivat ne luopumaan siita. ^[3] Kiinteisto oli kiinnitetty muiden Suomen kulttuuritalojen kunnostamista varten otettuihin velkoihin. Kun SKP meni konkurssiin ja laman velat kaatuivat, meni Kulttuuritalokin konkurssiin 1991. ^[5]

Kulttuuritalo pakkohuutokaupattiin vuonna 1994 ja henkilokunta irtisanottiin. Koska ostajia ei ilmaantunut, talo myytiin nimellisella 26 miljoonan markan hinnalla Omaisuudenhoitoyhtio Arsenalille . ^[5] Tama vastaa nykyrahassa 6,41 miljoonaa euroa. ^[6] Talo paatyi Kapiteelille ja lopulta rakennuksen uudeksi omistajaksi tuli valtion liikelaitos Senaatti-kiinteistot . ^[5]

Kulttuuritalo alkoi taman jalkeen toimia markkinatalouden ehdoilla voittoa tavoitellen. Se lopetti tapahtumien tuottamisen itse ja talossa oli toissa enaa kaksi henkiloa. Rakennus enaa vain vuokraa tiloja tapahtumanjarjestajille. Kaikki tarvittavat tyot ostetaan yrityksilta alihankintana. ^[5]

Teatterikorkeakoulu aloitti kayttamaan tiloja vuonna 1992 ja Museoviraston rakennushistorian osasto alkoi kayttamaan niita vuonna 2000. ^[5]

Senaatti-kiinteistot myi Kulttuuritalon Helsingin Kulttuurihub Oy:lle vuonna 2022. ^[3] Helsingin Kulttuurihub on sen itsensa mukaan perustettu Kulttuuritaloa varten ja se pyrkii rakentamaan ”kestavaa, yhteisollisyyteen pohjautuvaa kulttuuritoimintaa Helsinkiin”. Yrityksen omistajiin kuuluvat Music Finlandin hallituksen entinen puheenjohtaja Wemppa Koivumaki ja kiinteistosijoittaja Patrik Sarajuuri . ^[9]

Punatiilista Kulttuuritaloa pidetaan yhtena Alvar Aallon paatoista. Tarinan mukaan Aalto luonnosteli rakennuksen alun perin Klubi-merkkisen tupakka-askin kanteen. Rakennus on ensimmainen Aallon paakaupunkiseudulle suunnittelema puhtaasti julkinen rakennus. ^[5]

Rakennuksen kokonaispinta-ala on 9 654 neliometria. ^[5] Se koostuu kolmesta osasta. Vapaamuotoinen, kuparipeltikattoinen konserttisaliosa on verhoiltu Aallon Kulttuuritaloa varten muotoilemalla kiilamaisella punatiilella. ^[10] Viisikerroksinen toimistosiipi on verhoiltu kuparipellilla. ^[5] Naita kahta osaa yhdistaa matala siipi. Rakennuksen Sturenkadun puoleisella sivulla on kokonaisuutta yhdistava, pitka kupariverhoiltu katos. ^[11] Alvar Aallon tyyli nakyy erityisesti orgaanisissa yksityiskohdissa ja kaarimaisissa muodoissa. ^[12] Kulttuuritalo on terasbetonirunkoinen.

Talon kadulle aukeavalla sisapihalla on Waino Aaltoselta vuonna 1959 tilattu ja seuraavana vuonna pystytetty pronssinen suihkulahdeveistos Rakentajan kasi , joka esittaa talon pienoismallia pitelevaa suurta kammenta. ^[13]

Talo on suojeltu Suomen valtioneuvoston paatoksella vuodesta 1989 muun muassa rakennustaiteellisen ja kulttuurihistoriallisten arvojen vuoksi. Suojelupaatoksella suojeltiin poikkeuksellisesti myos talon toiminta ja salien julkinen kaytto. ^{[5] [9]}

Rakennusta remontoitiin 1990?1991, jolloin uusittiin toimistosiipi ja ravintolatilat. ^[5] Rakennukseen on tulossa merkittavia korjaushankkeita 2020-luvulla. ^[9]

Rakennusta kaytetaan nykyaan konserttien lisaksi myos erilaisten juhlien, kokousten ja gaalojen pitopaikkana. Kulttuuritalo ei itse tuota tapahtumia, vaan toimii pelkastaan tilavuokraajana. Tapahtuma- ja ravintolatoimintaa pyorittaa Sunborn Catering Oy. ^[2]

Osa Kulttuuritalon tiloista on vuokrattu pysyvasti eri tahoille. Kulttuuritalon vuokralaisena ovat Museoviraston useat osastot. ^[14] Radion sinfoniaorkesteri siirtyi kesalla 2011 uuteen Musiikkitaloon .

Kulttuuritalon Aalto-salissa on kaksi katsomoa, joihin mahtuu yhteensa 1452 katsojaa. Lisaksi on kaksi pyoratuolipaikkaa. ^[15]

Istumapaikkoja on seuraavasti:

• Alakatsomossa tasalattialla 568 paikkaa. Nama voidaan tarvittaessa poistaa, jolloin vapautuu noin 500 neliometria tilaa. ^[15]
• Nousevassa ylakatsomossa (takaosa) 884 paikkaa. ^[15]

Ravintolan pinta-ala on 150 neliota. ^[16] Ravintola tarjoaa lounasta arkisin seka brunsseja lauantaisin. ^[17]

Rakennuksessa on 13 kokoustilaa seka lounasravintola. Osa kokoushuoneista voidaan yhdistaa isommaksi tilaksi. ^[16]

Georg Ots 1957 ja 1958 [18] [19] Quincy Jones 1960 Duke Ellington 1961 ja 1964 John Coltrane 1961 ja 1962 Dizzy Gillespie 1961 ja 1965 Count Basie 1962 Ella Fitzgerald 1963, 1964 ja 1965 The Modern Jazz Quartet 1965 Stan Getz 1966 The Spencer Davis Group vuonna 1967 [20] The Jimi Hendrix Experience 1967 The Hollies 1967, 1968, 1969 [21] ja 1970 Sarah Vaughan 1967 John Mayall's Bluesbreakers 1967 Bukka White 1967 Cream 1967 The Move 1967 ja 1969 Traffic 1968 Fleetwood Mac 1968 ja 1969 Blind Faith 1969 Steppenwolf 1969 Ten Years After 1969 Albert Lee 1969 Jethro Tull 1970 Led Zeppelin 1970 Muddy Waters 1970 Buddy Miles 1971

Weather Report 1971 ja 1977 Sun Ra 1971 Mott The Hoople 1972 B.B. King 1972, 1973, 1980, 1982 ja 1989 [22] Fairport Convention 1972 MC5 1972 Edita Pieha 1973 Quilapayun 1973 Status Quo 1974 ja 2017 The Sweet 1974 Frank Zappa 1974 ja 1977 Demis Roussos 1974 Queen 1974 Suzi Quatro 1976 Rory Gallagher 1976 Hot Tuna 1976 ja 2013 J. J. Cale 1976 ja 1977 Camel 1976 Patti Smith 1976 Jerry Lee Lewis 1977 Ramones 1977 ja 1990 AC/DC 1977 Iggy Pop 1978 ja 2022 Gillan 1982 [23] Tina Turner 1982 Duran Duran 1982 Saxon 1983

Accept 1983 Dio 1983 Gary Moore 1984 Metallica 1984 Bon Jovi 1985 Kraftwerk 1991 Whitesnake 1994 ja 1997 Ritchie Blackmore's Rainbow 1995 Iron Maiden 1995 Judas Priest 2001 Marianne Faithfull 2004 ja 2010 [24] Bill Wyman 's Rhythm Kings 2005 [25] W.A.S.P. 2006, 2009 ja 2015 In Flames 2006 Roisin Murphy 2008 Blondie 2008 Larry Carlton ja Robben Ford (yhteinen keikka) 2008 Todd Rundgren 2008 Lady Gaga 2009 [26] Michael Winslow 2009, 2010 ja 2015 Chris Isaak 2010 Procol Harum 2013 Dream Theater 2015 Nick Masonin Saucerful of Secrets 2022 [27] Sunmi 2022 Soft Machine 2022

• Alakulttuuritalo

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kulttuuritalo Wikimedia Commonsissa

• Kulttuuritalon kotisivut
• Porssitieto: Helsingin Kulttuuritalo Oy