Kuivuuskausi on pitkakestoinen ajanjakso, jona alueeseen vaikuttaa veden puute.

Kuivuuskaudella voi olla merkittavia vaikutuksia alueen ekosysteemiin , maatalouteen ja talouteen . Pitkaan kestanyt kuivuus voi johtaa aavikoitumiseen .

Kuivuuskausi voidaan maaritella monesta erilaisesta lahtokohdasta. Lisaksi pitkittynyt kuivuus voi tarkoittaa eri puolella maailmaa hyvin eri asioita: maailman sateisimmilla alueilla viikon sateettomuus voi olla yleisessa kielenkaytossa kuivuuskausi, kun taas aavikkoymparistoissa viikon sateettomuutta ei pideta viela kuivuuskautena. Yleismaaritelman mukaan kuivuuskausi onkin sadannan vajautta pitkittyneen ajanjakson kuluessa. ^[1]

Yhdysvaltain kansallisen saapalvelun mukaan kuivuuskausi on epanormaalin kuivan saan jakso, joka aiheuttaa huomattavia muutoksia vesitasapainossa ja nain muun muassa vahingoittaa satoa ja vaikeuttaa vedenjakelua. ^[2]

Water International -lehdessa 1980-luvulla julkaistun luokittelun mukaan kuivuuskauden maaritelmat voidaan jakaa neljaan luokkaan: meteorologisiin, hydrologisiin, maataloudellisiin ja sosioekonomisiin. Naista kolme ensimmaista maarittelevat kuivuuskauden fysikaalisena ilmiona ja neljas kysynnan ja tarjonnan ongelmana. ^[3]

• Meteorologinen kuivuuskausi koskee tiettyja alueita ja riippuu vuotuisesta keskimaaraisesta sademaarasta. Kuivuuskausi seuraa kun sademaara alittaa alueellisen keskiarvon. ^[3]
• Hydrologinen kuivuuskausi viittaa joiden ja tekoaltaiden alhaiseen vesimaraan. Se liittyy usein meteorologiseen kuivuuskauteen. ^[3]
• Maataloudellinen kuivuuskausi viittaa viljelmien kasteluveden puutteeseen kasvukauden jossain vaiheessa. ^[3]
• Sosioekonominen kuivuuskausi tarkoittaa tilannetta, jossa veden kysynta ylittaa sen tarjonnan. ^[3]

Toinen tapa jaotella kuivuuskaudet on ajallisesti: ^[4]

• Pysyva kuivuus esiintyy kaikkein kuivimmilla seuduilla. Siella kasvillisuus on vahaista ja kuivuuteen sopeutunutta, ja maanviljely on mahdotonta ilman keinokastelua. ^[4]
• Kausittainen kuivuus esiintyy seuduilla, joilla on vuotuinen kuiva kausi ja sadekausi . Maanviljely ajoitetaan sadekauteen. ^[4]
• Arvaamaton kuivuus tarkoittaa epanormaalia sademaaraa. Se vaikuttaa usein pienella alueella ja voi esiintya missa vain, mutta yleisinta se on kosteimmissa ilmastotyypeissa. ^[4]
• Nakymaton kuivuus aiheutuu kun kesahelteet lisaavat haihduntaa ja transpiraatiota. ^[4]

Useimmilla alueilla, joilla kuivuuskausia esiintyy, kuivuus on toistuva ja tavallinen ilmastoilmio . Kuivuuden syita ovat sadannan vahaisyys, korkeat lampotilat, maan liikakaytto ja liikakansoitus . ^[3] Kuivuuskaudet ovat voimistuneet, pidentyneet ja laajentuneet sitten vuoden 1970. ^[5]

Toistuvista saailmioista kuivuuskausia aiheuttaa muun muassa El Nino , jonka esiintymisvuosina esimerkiksi Aasiassa ja Australiassa karsitaan kuivuudesta. La Nina -ilmio voimistaa kuivuutta edelleen. ^[6] Ilmaston lampenemisen on arveltu lisaavan kuivuuskausien maaraa ja vakavuutta osassa maapalloa. ^[3]

Esihistoriallisella ajalla 135 000?90 000 vuotta sitten Saharan etelapuolinen Afrikka karsi useista suurista kuivuuskausista. ^[7]

Egyptissa , Mesopotamiassa ja Indus-joen seudulla alkoi mahdollisesti vakava kuivuuskausi 4200 vuotta sitten. Sen arvellaan saattaneen aiheuttaa usean korkeakulttuurin taantumisen. ^[7]

Mesoamerikassa oli vuosien 760?910 valilla kuivuuskausi, jonka arvellaan vaikuttaneen mayojen korkeakulttuurin romahdukseen. ^[7]

Euroopan viimeisimpien 500 vuoden historian pahimpia kuivuuskausia ovat olleet vuosien 1566, 1666, 1719, 1818, 1893 ja 1921 kuivuuskaudet. ^{[8] [9]}

Australia on asutuista mantereista kuivin. Australian eurooppalaisajan pahin kuivuuskausi oli vuosina 1895?1903, jolloin maassa kuoli valtava maara karjaa ja paimentolaistalous loppui osassa maata. Vuosien 1860?2000 valilla Australiassa oli ainakin 10 suurta kuivuuskautta. Niita seurasi vuosien 2001?2009 kuivuuskausi, ja vuonna 2017 alkoi uusi kuivuuskausi Uudessa Etela-Walesissa ja Queenslandissa . ^[10]

Yhdysvaltain pahin tilastoitu kuivuuskausi " Dust Bowl " tapahtui 1930-luvulla Keskilannessa , ja se kattoi yli 60 prosenttia koko Yhdysvalloista. Kuivuuden seurauksena miljoonat ihmiset muuttivat pois alueelta. ^[3] Seuraava laaja kuivuuskausi Yhdysvalloissa tapahtui vuosina 1987?1989 pohjoisessa Keskilannessa. ^[7]

Yksi Kiinan pahimmista kuivuuskausista tapahtui Henanissa 1941?1942. Yhdessa muiden luonnonmullistusten ja sodan vaikutusten kanssa se aiheutti kolmen miljoonan kiinalaisen nalkakuoleman. ^[7]

Vuosien 1970?2012 valiset kuivuudet aiheuttivat kaikkiaan lahes 680 000 kuolonuhria. Suurin osa kuolemista tapahtui Afrikassa, missa oli ankaria kuivuuskausia vuosina 1975, 1983 ja 1984. ^[11] Pohjois-Afrikan viimeisin kuivuuskausi vuosina 1999?2002 oli pahin yli 500 vuoteen, osoittaa Tunisiasta ja Algeriasta keratyista puiden vuosirengasnaytteista tehty arvio vuodesta 1456 nykyaikaan. ^[12]

• Newton, David E. (toim.):  Encyclopedia of Water . Westport, Connecticut: Greenwood, 2003. ISBN 1-57356-304-8 .

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuivuuskausi Wikimedia Commonsissa