Tama artikkeli kasittelee hindulaisuuden jumalaa.
Krishna
on myos piirikunta Andhra Pradeshissa.
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
|
Krishna
(
devanagari
: ?????,
IAST
:
K???a
) on
hindulaisuudessa
yksi tunnetuimmista jumaluuksista,
Vishnun
kahdeksas inkarnaatio eli
avataara
.
[1]
Sanskritinkielinen
nimi tarkoittaa kirjaimellisesti kaannettyna ”mustaa”, ”tummaa” tai ”tummansinista”, viitaten Krishnan ihonvariin. Nimen on tulkittu myos tarkoittavan ”kaikkia viehattavaa” (krish - karshana) ja ”henkista autuutta” (na - ananda) tavujen juurimerkityksia tulkiten.
Eri hindulaisuuden perinteet tulkitsevat Krishnan jumaluutta eri tavoin. Jotkut ajattelevat, yleisesti sanakirjoissa toistetun tarinan mukaisesti, taman olevan
Vishnun
kahdeksas
avataara
. Toiset taas ajattelevat Krishnan olevan alkuperainen jumaluus, jonka ilmentymia
Vishnun
eri muodot ovat. Nama jalkimmaisen suuntauksen edustajat ajattelevat myos Krishnan asuvan omalla henkisella planeetallaan, Golokassa, kaikkien henkisen taivaan Vaikuntha-asuinsiojen ylimmassa sfaarissa.
Yleisimmin Krishna kuvataan ajaltaan Vrajan seudulla, viehattavana nuorukaisena. Hanen ihonsa hohdetta verrataan tummaan monsuunipilveen. Hanen laineilevat, tumman kiiltavat hiuksensa valuvat pitkin hanen olkapaitaan. Krishnan huulet muistuttavat granaattiomenan kukkia, hanen silmansa lootuksen teralehtia. Korvissaan talla on Makara-hain, lemmenjumalan symbolin, muotoiset korvakorut. Yleisimmin Krishna kuvataan pukeutuneena hohtavan keltaiseen dhoti-vaatteeseen ja samanvariseen ylle kietaistavaan shaaliin. Krishnan hiukset on usein koristeltu erilaisin tuoksuvin metsakukin, kukkaseppeleen koristaessa hanen rintaansa. Hanen alituinen kumppaninsa, lumoava huilu, on mukana taman vyolle kietaistuna.
Krishna, jonka elaman perimatieto ajoittaa ajalle noin 3000 eaa., ilmestyi Mathuran kaupungissa pohjois-
Intiassa
Vasudevan ja Devakin poikana naiden ollessa teljettyina Kamsan, alueen hirmuvaltiaan, vankityrmassa. Krishnan kerrotaan ensin ilmestyneen heille nelikatisessa
Vishnu
-muodossaan, sitten omaksuen lapsen hahmon hyvaksyen nama vanhemmikseen. Kuningas Kamsa oli teljennyt Vaasudevan ja Devakin vankityrmaan pelaten naiden yhdeksannen lapsen, jonka oli ennustettu tama tappavan, syntymaa.
Krishnan henkisen mahdin voimasta kaikki vankilan vahdit nukahtivat taman ilmestyessa. Vasudeva, haluten saastaa pienokaisen elaman, vei Krishnan Gokulaan ystavansa Nandan luo. Nandan vaimo, Yashoda, oli juuri synnyttanyt tyttolapsen - Krishnan henkisen mahdin ilmentyman, Yoga-mayan - ja synnytyksesta voipuneena nukahtanut vuoteeseensa. Vasudeva vaihtoi Krishnan tyttolapsen tilalle, palaten Mathuraan vankityrmaansa. Kamsan kuullessa yhdeksannen lapsen syntymasta tama ryntasi tyrmaan ja, tarttuen lasta jaloista, yritti surmata hanet kivilattiaan heittaen. Lapsi kuitenkin lensi ilmaan, omaksuen hirvittavan
Durga
-jumalattaren muodon, Kamsan typeryytta moittien. Durga kertoi sen lapsen, joka hanet tulee surmaamaan, jo syntyneen toisaalla.
Joidenkin kertomusten mukaan Mathurassa ilmestynyt Krishna oli alkuperaisen Vrajan Krishnan osittainen ilmentyma, joka sulautui taman olemukseen Vasudevan saapuessa Vrajaan. Tassa muun muassa
Vrindavanan
Goswamien
esittamassa versiossa Yashodan kerrotaan synnyttaneen kaksoset, joista toinen oli alkuperainen Vrajan Krishna itse.
Eliminoidakseen tulevan uhan, Kamsa lahetti Gokulaan, Krishnan lapsuusvuosien asuinpaikkaan, eri muotoja omaksuneita demoneja tata tappamaan - menestyksetta. Naiden joukossa mainittavia olivat muun muassa lastenhoitajaksi pukeutunut, rintansa myrkylla sivellyt Putana-noita, josta Krishna maidon lisaksi imikin eloilman ulos, ja pyorremyrskyn hahmossa tullut Trinavarta, joka nosti vauva-Krishnan taivaan aariin, sielta Krishnan alati lisaantyvan painon vuoksi alas romahtaen. Lapsuusvuotensa Krishna vietti vanhempiensa Nandan ja Yashodan huostassa naiden vanhempainrakkaudesta nauttien, usein erilaisia ilkitoita ja kepposia tehden, kuten pienen pojan tapoihin kuuluu.
Poikavuotensa Krishna vietti ystaviensa kanssa Vrajan niityilla telmien, lehmia paimentaen ja huilua soitellen. Naina vuosina han kohtasi myos Yamuna-joen saastuttaneen Kaliya-kaarmeen painiottelussa taman kukistaen, seka Dhenuka-aasidemonin kuperkeikkaa puun latvaan heittaen. Ystaviaan suojellakseen Krishna nielaisi kerran kokonaisen metsapalon. Tapasipa han
Brahmankin
, hindujen luojajumalan, joka luuli Krishnaa tavalliseksi pojaksi, mutta totesi lopulta nolona taman olevan itseaan huomattavasti voimallisempi. Taman jakson kenties tunnetuin tapahtuma on Govardhan-kukkulan nostaminen. Keskeytettyaan
Indralle
, taivaallisia planeettoja hallitsevalle jumaluudelle, suoritettavan uhrimenon, tama lahetti tuhon sadepilvet ja myrskyt Vrajan kylan tuhotakseen. Kylan asukkaita, rakkaita ystaviaan ja sukulaisiaan, suojellakseen Krishna piti Govardhan-kukkulaa ylla vasemman katensa pikkusormella viikon paivat.
Krishnan nuoruusvuodet kuluivat mukavasti Vrajan paimentyttojen seurassa. Nama, erityisesti
Radha
, viehattyivat taman suloiseen huilunsoittoon, rientaen keskiyolla metsaan tata tapaamaan. Heidan kanssaan Krishna esitti kenties kaikista leikeistaan kuuluisimman, rakkauden tayttaman yollisen rasa-tanssin. Naina vuosina Krishna kohtasi myos haran muotoisen Arishta-demonin, hevosena ilmestyneen Keshi-demonin ja paimenpojaksi naamioituneen Vyoma-demonin.
Pian kuitenkin, julman kohtalon myota, Vrajaan saapui Akrura, Krishnan eno, joka oli tullut tata noutamaan Mathuraan Kamsan kaskysta. Velvollisuudentuntoisena Krishna sinne lahtikin veljensa
Balaraman
kanssa, Vasudevasta ja Devakista huolissaan. Saavuttuaan Mathuraan veljekset kohtasivat suuren areenan keskella raivokkaan Kuvalayapida-elefantin seka hurjat painijat Chanuran ja Mushtikan, nama kaikki kukistaen ja sen jalkeen Kamsan surmaten. Taman jalkeen hyveellinen Ugrasena, Kamsan isa ja taman vallasta syoksema aiempi hallitsija, palautettiin valtaan rauhan ja hyvinvoinnin palatessa seudulle.
Kamsan kuoltua taman appi, Jarasandha, hyokkasi armeijansa kanssa Mathuran kaupunkiin vavynsa kuoleman kostaakseen. Krishnan johdolla Kamsan armeija kukistettiin kokonaista seitsemantoista kertaa. Taman jalkeen Krishna asettui rakennuttamaansa Dvarakan kaupunkiin Intian lansirannikolle, avioituen yhteensa 16108 kuningattaren kanssa, joista etummaisina Rukmini ja Satyabhama. Kerrotaan, etta Krishnalla oli joka kuningattarelle oma palatsi, ja jumalaisen mahtinsa avulla tama olikin jokaisen palatsissa yhta aikaa.
Mahabharata
-teoksesta tunnetussa suuressa Kurukshetran taistelussa selviteltiin Pandava- ja Kaurava-perheiden valeja. Viisi Pandun poikaa, Arjuna, Yudhisthira, Bhima, Nakula ja Sahadeva, kaikki Krishnan laheisia ystavia Dwarakan kaupungissa, olivat taistelun paaosissa. Sodan alkua odoteltaessa Krishna puhui kuuluisan
Bhagavad-gitan
Arjunan eparoinnin halventaakseen ja ihmiskuntaa opettaakseen.
Tarkeita henkiloita, jotka osallistuvat Krishnan paivittaisiin toimiin Vrajassa:
- Vrajan neitoja
- Radha - Krishnan ikuinen rakastettu, kaikista Vrajan tytoista etummaisin. Teologisesti, alkuperainen korkeimman energian ilmentyma.
- Lalita, Visakha, Citra, Indulekha, Champakalata, Rangadevi, Tungavidya, Sudevi - kahdeksan tarkeinta Radhan ystavatarta.
- Vrinda - Vrajan metsien jumalatar, Radhan ystavatar.
- Ananga Manjari - Radhan pikkusisko.
- Rupa Manjari - Radhan palvelijattarista etummaisin.
- Vanhempia
- Nanda - Krishnan isa, Vrajan paimentolaisyhteison johtaja.
- Yashoda - Krishnan aiti, Krishnan vanhempainrakkauden etummaisin esimerkki.
- Vrishabhanu - Radhan isa, Nandan ja Yashodan tuttava.
- Kirtida - Radhan aiti.
- Mukhara - Radhan isoaiti.
- Paurnamasi - Kylan tietajatar, joka toisinaan jarjestaa Radhan ja Krishnan tapaamisia.
- Jatila - Radhan pahantuulinen, alati epaileva anoppi.
- Ystavia
- Balarama - Krishnan isoveli.
- Subala - Krishnan ystavista laheisin.
- Madhumangala - Krishnan pulska bramiiniystava.
- Sridama - Krishnan ystava, Radhan veli.
- Elaimia
- Tungi - Radhan lemmikkivasikka
- Kakkhati - Radhan lemmikkiapina
- Mangala, Pingala - Krishnan suosikkilehmia
- Daksha ja Vicakshana - Krishnan kaksi lemmikkipapukaijaa
Tarkeita Krishnan leikkien paikkoja Vrajassa:
- Govardhan - Kukkula, jonka Krishna nosti ilmaan, ja jonka ymparilla han paimentaa lehmia ystaviensa kanssa paivittain.
- Radha-kunda - Radhan lampi, jossa Krishna ja Vrajan paimentytot uivat ja leikkivat paivittain, ja jonka ymparilla he viettavat keskipaivalla aikaansa. Vieressa Shyama-kunda, Krishnan lampi.
- Varshana - Radhan ja taman ystavattarien asuinkyla.
- Nanda-gram - Krishnan asuinkyla, vajaan kymmenen kilometrin paassa Radhan kylasta.
- Yavat - Radhan aviopuolison ja appivanhempien asuinpaikka, josta tama karkaa salaa Krishnaa tapaamaan.
- Vamshi-vat - Paikka, jossa Krishna kutsui huilunsa soinnuin Vrajan tyttoja tanssimaan.
- Yamuna - Vrajan lapi virtaava joki.
- Surya-kunda - Lampi, jonka rannalla on auringonjumala Suryan temppeli, jossa Radha paivittain tata palvoo.
- Gostha - Termi, jolla viitataan yleisesti Vrajan laitumiin, joissa Krishna vaeltelee ja paimentaa lehmiaan.
Parhaiten Krishna tunnetaan
Bhagavad G?tasta
, joka on osa
Mahabharataa
, Intian kirjallisen historian laajinta eeposta. Hindulaiset pitavat Bhagavad G?taa Krishnan sanelemana. Vanhat Purana-historiikit, naista erityisesti Srimad Bhagavatamina tunnettu Bhagavata-purana, kertovat lukuisia kertomuksia Krishnasta, usein omia nyanssejaan kertomuksiin lisaten. Myos Harivamsha on vanha, kuuluisa Krishnan tarinaa esitteleva eepos. Jayadevan kuuluisa Gita-govinda -runoelma kuvaa
Radhan
ja Krishnan rakkautta rasa-tanssin yhteydessa.
Yleisesti tunnettujen teosten ohella kullakin Vaishnava-perinteella on omat teoksensa, jotka ilmentavat naiden yksilollista lahestymista Krishnaan. Esimerkkina mainittakoon
Nimbarka
-perinteen Sanat-kumara-samhita seka
Gaudiya Vaishnavien
Govinda-lilamrita, jotka molemmat keskittyvat Krishnan iati toistuviin asta-kaliya-lilana tunnettuihin paivittaisiin leikkeihin.
Vaishnavismissa
eli Vishnulle omistautuneissa perinteissa erityisesti Krishnaan ovat keskittyneet Madhvan perinne, Vallabhan perinne, Nimbarkan perinne ja Sri
Chaitanyan
Gaudiya Vaishnava
perinne. Naista jalkimmaiset kaksi palvovat Krishnaa yhdessa
Radhan
kanssa, Vallabha keskittyy Krishnaan lapsena ja Madhva Krishnan majesteetilliseen hahmoon. Lisaksi on lukuisia pienempia Krishnalle omistautuneita traditioita. Uushindulainen
Krishna-liike
on Krishna-traditioista lansimaissa tunnetuin.
Palvonnan muotoja on monia. Yleisimmat metodit ovat Krishnasta kuuleminen, hanen nimiensa ja tekojensa ylistaminen ja niista laulaminen, taman meditointi ja taman palvelus archa-vigrahan eli jumalhahmon muodossa temppeleissa ja alttareilla. Krishnan palvontaa kutsutaan
bhaktiksi
, tai antaumukseksi. Bhakti-rasamrita-sindhu -nimisessa teoksessaan Rupa Goswami on esitellyt
64 paaasiallista
bhakti-palvonnan menetelmaa.
- Frith, Nigel:
Taru Kri?nasta
. (The legend of Krishna, 1975.) 2. painos. Suomentanut Paavo Lehtonen. Jyvaskyla Helsinki: Gummerus, 1995.
ISBN 951-20-4843-4
.
(Kaunokirjallinen teos, joka ei taysin pohjaa alkuperaiseen krishnataruun.)
- ↑
Terhart Franjo, Schulze Janina:
Nykymaailman uskonnot: alkupera, historia, usko, maailmankuva
, s. 143. Helsingin Kirjatukku, 2007.
ISBN 978-1-4075-1183-2
.