Kotor Котор Cattaro Acruvium Ασκρηβιον
lippu	vaakuna
Kotorin sijainti Montenegrossa
Koordinaatit: 42°25′48″N , 18°46′12″E
Valtio	Montenegro
Perustettu	400-luku eaa.
Hallinto
?  Pormestari	Marija ?atovi?
Pinta-ala
? Kokonaispinta-ala	335 km²
Vakiluku (2003)	5 341
? Metropolialue	22 947
? Vaestotiheys metropolialue	68,5 as./km²
Aikavyohyke	UTC+1
?  Kesaaika	UTC+2
Postinumero	85330
Suuntanumero(t)	+382 32
www.opstinakotor.com
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Kotor ( serb. Котор , kroatiaksi Kotor , ital. Cattaro , kreik. Ασκρηβιον , Askrevion ja lat. Acruvium ) on kaupunki ja kunta Montenegron lounaisosassa Adrianmeren ja siita tyontyvan Kotorinlahden rannalla. Kunta rajoittuu lannessa Bosnia ja Hertsegovinaan . Kotorin kuntaan kuuluvat Dobrotan , Risanin ja Perastin pikkukaupungit seka monia pienia asutuskeskuksia Kotorinlahden rannoilla. Dobrota ja Kotorin kaupunki muodostavat kuitenkin yhtenaisen kaupunkialueen.

Vuonna 2003 Kotorin alueella oli yhteensa 28 288 asukasta, joista asui varsinaisessa kaupungissa 5 341 ( Dobrota mukaan luettuna 13 510) ja kunnassa 22 947.

Kansallisuudeltaan Kotorin asukkaista on montenegrolaisia 46,8 prosenttia, serbeja 30,91 prosenttia ja kroaatteja 7,67 prosenttia.

Kotorin kaupungin asukasluvun kehitys (Dobrota mukaan luettuna):

• 10 780 (3. maaliskuuta 1981)
• 12 903 (3. maaliskuuta 1991)
• 13 510 (1. marraskuuta 2003)

Kotor mainitaan ensimmaisen kerran 168 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin se tunnettiin nimella Acruvium, Ascrivium, tai Ascruvium ja se kuului Rooman Dalmatian provinssiin. Keisari Justinian rakennutti linnoituksen Acruviumin ylapuolelle vuonna 535. Taman linnoituksen ymparille kehittyi todennakoisesti uusi kaupunki, silla 900-luvulla Konstantinos VII mainitsee Alemman Cattaron. Saraseenit ryostivat kaupungin vuonna 840.

Vuonna 1002 kaupunki karsi vaurioita Bulgarian miehitettya sen ja seuraavana vuonna Bulgarian tsaari Samuil antoi kaupungin Serbialle . Paikalliset asukkaat kuitenkin nousivat kapinaan yhdessa Ragusan kaupungin kanssa. Kapinointi loppui vasta vuonna 1184, jolloin heille myonnettiin vapaavaltion arvo ja muita etuja kuten sailyttaa tasavaltalainen hallinto, oikeuteen tehda sopimuksia ja kayda sotia. Dominikaani- ja fransiskaanimunkit perustivat kaupunkiin luostarit 1200-luvulla.

1300-luvulla Cattaro (kuten kaupunkia tuolloin kutsuttiin) kilpaili kaupankaynnissa laheisen Ragusan tasavallan kanssa, mika arsytti Venetsian tasavaltaa . Serbian valtakunnan romahdettua 1389 ja jouduttua Ottomaanien haltuun Kotor jai ilman suojelijaa. Pian taman jalkeen sen valloitti ensin Venetsian tasavalta ja sitten Unkarin kuningaskunta. Vuonna 1420 kaupunki siirtyi uudelleen Venetsialle.

Kotor oli ottomaanien piirittama vuosina 1538 ja 1657, vuonna 1572 kaupungissa riehui musta surma ja vuosina 1563 ja 1667 kaupunki karsi vaurioita maanjaristyksissa.

Campo Formion sopimuksella Kotor siirtyi Venetsialta Habsburgien hallitsemalle Itavallalle vuonna 1797. Mutta vuonna 1805 Kotor luovutettiin Pressburgin sopimuksella Italian kuningaskunnalle, joka oli tuolloin Ranskan keisarikunnan vasallivaltio . Todellisuudessa Kotorissa piti tuolloin kuitenkin valtaa Venajan laivaston paallikko Dmitri Senjavin. Venalaisten lahdettya vuonna 1810 Kotor liitettiin Ranskan keisarikunnan Illyrian provinssiin.

Vuonna 1814 Kotor palautettiin uudelle Itavallan keisarikunnalle Wienin kongressissa . Kotorilaiset ja muut Itavallan vallan alla olevat montenegrolaiset yritettiin saada Itavallan armeijan palvelukseen, mika johti kahteen kapinaan vuosina 1869 ja 1881. Naista ensimmaisessa Itavalta joutui peraantymaan, mutta palautti valtansa jalkimmaisessa.

Ensimmaisessa maailmansodassa Kotorissa kaytiin taisteluita Itavalta-Unkarin ja montenegrolaisten valilla. Vuonna 1918 kaupunki liitettiin Jugoslavian kuningaskuntaan ja tuolloin kaupungista alettiin kayttaa nimea Kotor. Vuonna 1945 alue tuli kuulumaan Jugoslavian kuuluvaan Montenegron sosialistiseen tasavaltaan ja Jugoslavian hajottua 1990-luvun alussa se tuli kuulumaan Serbian ja Montenegron valtioliittoon.

Aina 1900-luvun alkuun asti enemmisto Kotorin ja sen ympariston asukkaista oli kroaatteja ja toinen merkittava ryhma oli serbit . Nykyisin kroaattien maara on laskenut huomattavasti, ja enemmiston muodostavat montenegrolaiset . Kotor on kuitenkin edelleen Kroatian katolisen kirkkoon kuuluvan Kotorin hiippakunnan paakaupunki.

Kotor on merkittava matkailukohde Montenegrossa. Kotorin vanhakaupunki on yksi Adrianemeren rannikon parhaiten sailyneista, ja se on kuulunut vuodesta 1979 ainakin toistaiseksi Unescon Maailmanperintoluetteloon , mutta Unesco varoittaa, etta se voi pudota luettelosta viime aikojen rakennustoiminnan vuoksi. ^[1] Kaupungin nahtavyyksista mainittakoon Pyhan Tryphonin katolinen katedraali (rak. 1166) ja antiikin aikaisen linnoituksen jaanteet 4,5 kilometria kaupungista. Svetin đorđen ja Gospa od ?krpijelan pienet saaret Perastin pikkukaupungin edustalla Kotorin kunnan alueella ovat myos matkailijoiden suosiossa.

Myos kaupungin vilkas yoelama houkuttelee matkailijoita. Vanha kaupunki on taynna pubeja, ravintoloita ja kahviloita, ja Kotorissa on myos suosittuja yokerhoja. Myos Kesakarnevaalit keraavat tuhansittain matkailijoita. Rantalomakohteena Kotor ei kuitenkaan ole paras mahdollinen, silla rannat ovat huonoja, mutta Budvan rivieralle on kuitenkin vain puolen tunnin matka.

Kotorista paasee muihin Montenegron rantakaupunkeihin Adrian valtatieta pitkin, joka jatkuu Kroatian puolelle. Sisamaahan Herceg Novin suuntaan johtaa myos tie. Lisaksi Cetinjen kaupunkiin johtaa vanha tie. Tivatin lentokentta on vain viiden kilometrin paassa.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kotor Wikimedia Commonsissa

• Matkaopas aiheesta Kotor Wikivoyagessa (englanniksi)

Montenegron kunnat

• Andrijevica
• Bar
• Berane
• Bijelo Polje
• Budva
• Cetinje
• Danilovgrad
• Gusinje
• Herceg Novi
• Kola?in
• Kotor
• Mojkovac
• Nik?i?
• Petnjica
• Plav
• Pljevlja
• Plu?ine
• Podgorica
• Ro?aje
• ?avnik
• Tivat
• Tuzi
• Ulcinj
• ?abljak
• Zeta