Kotor
(
serb.
Котор
,
kroatiaksi
Kotor
,
ital.
Cattaro
,
kreik.
Ασκρηβιον
,
Askrevion
ja
lat.
Acruvium
) on kaupunki ja kunta
Montenegron
lounaisosassa
Adrianmeren
ja siita tyontyvan
Kotorinlahden
rannalla. Kunta rajoittuu lannessa
Bosnia ja Hertsegovinaan
. Kotorin kuntaan kuuluvat
Dobrotan
,
Risanin
ja
Perastin
pikkukaupungit seka monia pienia asutuskeskuksia Kotorinlahden rannoilla. Dobrota ja Kotorin kaupunki muodostavat kuitenkin yhtenaisen kaupunkialueen.
Vuonna 2003 Kotorin alueella oli yhteensa 28 288 asukasta, joista asui varsinaisessa kaupungissa 5 341 (
Dobrota
mukaan luettuna 13 510) ja kunnassa 22 947.
Kansallisuudeltaan Kotorin asukkaista on
montenegrolaisia
46,8 prosenttia,
serbeja
30,91 prosenttia ja
kroaatteja
7,67 prosenttia.
Kotorin kaupungin asukasluvun kehitys (Dobrota mukaan luettuna):
- 10 780 (3. maaliskuuta 1981)
- 12 903 (3. maaliskuuta 1991)
- 13 510 (1. marraskuuta 2003)
Kotor mainitaan ensimmaisen kerran 168 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tuolloin se tunnettiin nimella Acruvium, Ascrivium, tai Ascruvium ja se kuului
Rooman
Dalmatian
provinssiin. Keisari Justinian rakennutti linnoituksen Acruviumin ylapuolelle vuonna 535. Taman linnoituksen ymparille kehittyi todennakoisesti uusi kaupunki, silla 900-luvulla
Konstantinos VII
mainitsee Alemman Cattaron.
Saraseenit
ryostivat kaupungin vuonna 840.
Vuonna 1002 kaupunki karsi vaurioita
Bulgarian
miehitettya sen ja seuraavana vuonna Bulgarian tsaari Samuil antoi kaupungin
Serbialle
. Paikalliset asukkaat kuitenkin nousivat kapinaan yhdessa
Ragusan
kaupungin kanssa. Kapinointi loppui vasta vuonna 1184, jolloin heille myonnettiin vapaavaltion arvo ja muita etuja kuten sailyttaa tasavaltalainen hallinto, oikeuteen tehda sopimuksia ja kayda sotia.
Dominikaani-
ja
fransiskaanimunkit
perustivat kaupunkiin luostarit 1200-luvulla.
1300-luvulla Cattaro (kuten kaupunkia tuolloin kutsuttiin) kilpaili kaupankaynnissa laheisen
Ragusan tasavallan
kanssa, mika arsytti
Venetsian tasavaltaa
.
Serbian
valtakunnan romahdettua 1389 ja jouduttua
Ottomaanien
haltuun Kotor jai ilman suojelijaa. Pian taman jalkeen sen valloitti ensin
Venetsian tasavalta
ja sitten
Unkarin
kuningaskunta. Vuonna 1420 kaupunki siirtyi uudelleen Venetsialle.
Kotor oli
ottomaanien
piirittama vuosina 1538 ja 1657, vuonna 1572 kaupungissa riehui
musta surma
ja vuosina 1563 ja 1667 kaupunki karsi vaurioita maanjaristyksissa.
Campo Formion sopimuksella
Kotor siirtyi Venetsialta
Habsburgien
hallitsemalle
Itavallalle
vuonna 1797. Mutta vuonna 1805 Kotor luovutettiin
Pressburgin sopimuksella
Italian
kuningaskunnalle, joka oli tuolloin
Ranskan
keisarikunnan
vasallivaltio
. Todellisuudessa Kotorissa piti tuolloin kuitenkin valtaa
Venajan
laivaston paallikko Dmitri Senjavin. Venalaisten lahdettya vuonna 1810 Kotor liitettiin Ranskan keisarikunnan
Illyrian
provinssiin.
Vuonna 1814 Kotor palautettiin uudelle
Itavallan
keisarikunnalle
Wienin kongressissa
. Kotorilaiset ja muut Itavallan vallan alla olevat montenegrolaiset yritettiin saada Itavallan armeijan palvelukseen, mika johti kahteen kapinaan vuosina 1869 ja 1881. Naista ensimmaisessa Itavalta joutui peraantymaan, mutta palautti valtansa jalkimmaisessa.
Ensimmaisessa maailmansodassa
Kotorissa kaytiin taisteluita
Itavalta-Unkarin
ja
montenegrolaisten
valilla. Vuonna 1918 kaupunki liitettiin
Jugoslavian
kuningaskuntaan ja tuolloin kaupungista alettiin kayttaa nimea Kotor. Vuonna 1945 alue tuli kuulumaan Jugoslavian kuuluvaan Montenegron sosialistiseen tasavaltaan ja Jugoslavian hajottua 1990-luvun alussa se tuli kuulumaan Serbian ja Montenegron valtioliittoon.
Aina 1900-luvun alkuun asti enemmisto Kotorin ja sen ympariston asukkaista oli
kroaatteja
ja toinen merkittava ryhma oli
serbit
. Nykyisin kroaattien maara on laskenut huomattavasti, ja enemmiston muodostavat
montenegrolaiset
. Kotor on kuitenkin edelleen
Kroatian
katolisen
kirkkoon kuuluvan Kotorin hiippakunnan paakaupunki.
Kotor on merkittava matkailukohde Montenegrossa. Kotorin vanhakaupunki on yksi
Adrianemeren
rannikon parhaiten sailyneista, ja se on kuulunut vuodesta 1979 ainakin toistaiseksi
Unescon
Maailmanperintoluetteloon
, mutta Unesco varoittaa, etta se voi pudota luettelosta viime aikojen rakennustoiminnan vuoksi.
[1]
Kaupungin nahtavyyksista mainittakoon Pyhan Tryphonin katolinen katedraali (rak. 1166) ja antiikin aikaisen linnoituksen jaanteet 4,5 kilometria kaupungista. Svetin đorđen ja Gospa od ?krpijelan pienet saaret
Perastin
pikkukaupungin edustalla Kotorin kunnan alueella ovat myos matkailijoiden suosiossa.
Myos kaupungin vilkas yoelama houkuttelee matkailijoita. Vanha kaupunki on taynna pubeja, ravintoloita ja kahviloita, ja Kotorissa on myos suosittuja yokerhoja. Myos
Kesakarnevaalit
keraavat tuhansittain matkailijoita. Rantalomakohteena Kotor ei kuitenkaan ole paras mahdollinen, silla rannat ovat huonoja, mutta
Budvan
rivieralle on kuitenkin vain puolen tunnin matka.
Kotorista paasee muihin Montenegron rantakaupunkeihin Adrian valtatieta pitkin, joka jatkuu Kroatian puolelle. Sisamaahan
Herceg Novin
suuntaan johtaa myos tie. Lisaksi
Cetinjen
kaupunkiin johtaa vanha tie.
Tivatin
lentokentta on vain viiden kilometrin paassa.
- Matkaopas aiheesta
Kotor
Wikivoyagessa
(englanniksi)