Korporativismi
tai
korporatismi
on yhteiskuntajarjestelma, jossa
lainsaadantovaltaa
kayttavat
tyonantajaliittojen
ja
ammattiliittojen
muodostamat ammattikunnat eli
korporaatiot
(kuten metalliala ja tekstiiliala).
[1]
Korporativismissa on kyse
eturyhmien
vallasta.
[1]
Maanviljelijoiden, kasityolaisten, tehtailijoiden, tyolaisten, asianajajien, laakareiden ja papiston ammattijarjestot ovat itsehallinnollisia elimia, jotka toimivat jasentensa ja maan hallituksen valittajina. Ammatti ja ryhman jasenyys, eivatka
kansalaisuus
ja alueellinen edustavuus parlamentissa, maarittavat poliittiset asemat ja poliittiset oikeudet.
[2]
Korporativismi pohjautuu keskiajan
saaty
- ja
kiltajarjestelmaan
. Saksalaiset
romantiikan ajan
filosofit pitivat korporativismia 1800-luvulla hyvana keinona korjata teollistumisen ja luokkakonfliktien aiheuttamaa sosiaalista juurettomuutta. Korporativismista ottivat vaikutteita myos katolisen kirkon sosiaalinen liike seka monet
autoritaariset
hallinnot Euroopassa ja Etela-Amerikassa 1920- ja 1930-luvuilla, kuten
Mussolinin Italia
,
Hitlerin Saksa
,
Francon Espanja
,
Salazarin
Portugali,
Dollfussin
Itavalta,
Pilsudskin
Puola,
Vargasin
Brasilia,
Peronin
Argentiina ja
Callesin
Meksiko.
[2]
Fasistisessa Italiassa sovellettua jarjestelmaa kutsuttiin korporaatioiden jarjestelmaksi, jossa kukin yhtyma toteutti sille yhteiskunnallisessa tyonjaossa asetettua tehtavaa; nain korporaatiot korvasivat parlamentaarisen demokratian.
[1]
Toisaalta
totalitaristiset
, militaristiset ja
fasistiset
diktatuurit
pyrkivat soluttautumaan ja hallitsemaan yhteiskuntaelaman kaikkia lohkoja, mika on korporativismin vastaista. Taman vuoksi tutkijat eivat nykyaikana luekaan totalitaristista fasismia korporativismiksi vaan kokonaan omaksi hallintomuodokseen.
[2]
Kroatian parlamentissa
oli pitkaaikainen korporativistinen perinne, ja sen toisessa kamarissa oli ammattiliittojen ja muiden jarjestojen edustajia.
[2]
Nykyaikana
hyvinvointivaltioiden
yhteiskunnissa on sikali korporativistisia piirteita, etta voimakkaat liike-elaman jarjestot ja ammattiliitot verkostoituvat ja neuvottelevat valtion kanssa teollisuuden ja sosiaalipolitiikan aloilla.
[2]
Liberaalit
torjuvat korporativismin, silla he katsovat sen korvaavan yksilollisen edustuksen,
kansalaisvapaudet
,
vapaan kilpailun
ja
demokratian
kollektivistisilla yhtioorganisaatioilla politiikan ja talouden kulmakivina.
Sosialistien
ja
kommunistien
mukaan korporativismi edustaa
kapitalistista
luokkasortoa, joka eliminoi poliittisen vasemmiston ja hallitsee tyovakea kepilla ja porkkanalla.
[2]
- ↑
a
b
c
Wiberg, Matti:
Politiikan sanakirja
, s. 248. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Siltala, 2011.
ISBN 978-952-234-048-1
.
- ↑
a
b
c
d
e
f
Czada, Roland (toim. Badie, Bertrand & Berg-Schlosser, Dirk & Morlino, Leonardo): ”Corporativism”,
International Encyclopedia of Political Science
, s. 458?463. Sage, 2011.
ISBN 978-1-4129-5963-6
.