Korporativismi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Osa artikkelisarjaa
Talousjarjestelmat

Paasuuntaukset

Korporativismi tai korporatismi on yhteiskuntajarjestelma, jossa lainsaadantovaltaa kayttavat tyonantajaliittojen ja ammattiliittojen muodostamat ammattikunnat eli korporaatiot (kuten metalliala ja tekstiiliala). [1]

Korporativismissa on kyse eturyhmien vallasta. [1] Maanviljelijoiden, kasityolaisten, tehtailijoiden, tyolaisten, asianajajien, laakareiden ja papiston ammattijarjestot ovat itsehallinnollisia elimia, jotka toimivat jasentensa ja maan hallituksen valittajina. Ammatti ja ryhman jasenyys, eivatka kansalaisuus ja alueellinen edustavuus parlamentissa, maarittavat poliittiset asemat ja poliittiset oikeudet. [2]

Korporativismi pohjautuu keskiajan saaty - ja kiltajarjestelmaan . Saksalaiset romantiikan ajan filosofit pitivat korporativismia 1800-luvulla hyvana keinona korjata teollistumisen ja luokkakonfliktien aiheuttamaa sosiaalista juurettomuutta. Korporativismista ottivat vaikutteita myos katolisen kirkon sosiaalinen liike seka monet autoritaariset hallinnot Euroopassa ja Etela-Amerikassa 1920- ja 1930-luvuilla, kuten Mussolinin Italia , Hitlerin Saksa , Francon Espanja , Salazarin Portugali, Dollfussin Itavalta, Pilsudskin Puola, Vargasin Brasilia, Peronin Argentiina ja Callesin Meksiko. [2] Fasistisessa Italiassa sovellettua jarjestelmaa kutsuttiin korporaatioiden jarjestelmaksi, jossa kukin yhtyma toteutti sille yhteiskunnallisessa tyonjaossa asetettua tehtavaa; nain korporaatiot korvasivat parlamentaarisen demokratian. [1] Toisaalta totalitaristiset , militaristiset ja fasistiset diktatuurit pyrkivat soluttautumaan ja hallitsemaan yhteiskuntaelaman kaikkia lohkoja, mika on korporativismin vastaista. Taman vuoksi tutkijat eivat nykyaikana luekaan totalitaristista fasismia korporativismiksi vaan kokonaan omaksi hallintomuodokseen. [2]

Kroatian parlamentissa oli pitkaaikainen korporativistinen perinne, ja sen toisessa kamarissa oli ammattiliittojen ja muiden jarjestojen edustajia. [2]

Nykyaikana hyvinvointivaltioiden yhteiskunnissa on sikali korporativistisia piirteita, etta voimakkaat liike-elaman jarjestot ja ammattiliitot verkostoituvat ja neuvottelevat valtion kanssa teollisuuden ja sosiaalipolitiikan aloilla. [2]

Liberaalit torjuvat korporativismin, silla he katsovat sen korvaavan yksilollisen edustuksen, kansalaisvapaudet , vapaan kilpailun ja demokratian kollektivistisilla yhtioorganisaatioilla politiikan ja talouden kulmakivina. Sosialistien ja kommunistien mukaan korporativismi edustaa kapitalistista luokkasortoa, joka eliminoi poliittisen vasemmiston ja hallitsee tyovakea kepilla ja porkkanalla. [2]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b c Wiberg, Matti:  Politiikan sanakirja , s. 248. Toimittanut Kalevi Koukkunen. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Siltala, 2011. ISBN 978-952-234-048-1 .
  2. ↑ a b c d e f Czada, Roland (toim. Badie, Bertrand & Berg-Schlosser, Dirk & Morlino, Leonardo): ”Corporativism”,  International Encyclopedia of Political Science , s. 458?463. Sage, 2011. ISBN 978-1-4129-5963-6 .
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Korporativismi&oldid=21038283 ”