Koronavirukset
[1]
(
Orthocoronavirinae
, aik.
Coronavirinae
) on ihmisilla ja elaimilla tauteja aiheuttavien
RNA-virusten
heimo, joka muodostaa alaheimon
Coronaviridae
-heimossa.
[2]
Koronaviruksia tunnetaan kymmenia erilaisia, joista seitseman voi tarttua ihmisiin. Niista nelja aiheuttaa vain lievia flunssaoireita, mutta kolme, mahdollisesti neljakin on aiheuttanut vakavan epidemian.
[3]
SARSin
aiheuttajaksi paljastui vuonna 2003 ennestaan tuntematon koronavirus SARS-CoV. Vuonna 2012 tavattiin Lahi-idasta tata muistuttava koronaviruksen aiheuttama hengityselintulehdus
MERS
.
[4]
Vuonna 2019 Kiinan
Wuhanissa
tavattiin uusi
COVID-19
-tautia aiheuttava koronavirus
SARS-CoV-2
, joka leviaa myos ihmisista toisiin ja jonka
Maailman terveysjarjesto
julisti 11. maaliskuuta 2020 maailmanlaajuiseksi
pandemiaksi
. Lisaksi on arveltu, etta vuosina 1889?1890 esiintyneen niin sanotun
venalaisen influenssan
olisi aiheuttanut
koronavirus OC43
.
[5]
Koronaviruksiksi heimon viruksia kutsutaan, koska mikroskoopissa ne muistuttavat Auringon ulompaa kaasukehaa eli
koronaa
.
[6]
Koronavirukset muodostavat
Orthocoronavirinae
-alaheimon
Coronaviridae
-heimossa, joka kuuluu
Nidovirales
-lahkoon.
[7]
Koronavirukset ovat vaipallisia, positiivissaikeisia RNA-viruksia.
[8]
Niilla on
RNA-virusten
suurin genomi, joka sisaltaa noin 30 000
nukleotidia
. Koronaviruksen halkaisija on 125 nanometria, joten ne ovat melko suuria verrattuna muihin ihmisia tartuttaviin viruksiin.
[3]
Genomin ymparilla on proteiinista muodostunut
nukleokapsidi
, joka infektoituneessa solussa leviaa vaihtelevasti
solulimaan
ja
tumajyvaseen
.
SARS
-epidemian aiheuttaja nayttaa suosivan erityisesti solulimaan leviamista, mutta taman asian kliinista merkitysta ei tunneta.
[9]
Koronavirukset loydettiin 1960-luvulla, ja ne todettiin yleisiksi ihmisen
nuhakuumeen
aiheuttajiksi. Siihen aikaan arveltiin, etta ne aiheuttavat kliinisen taudin noin puolella tartunnan saaneista. Taudinkuvat olivat yleensa lievia, ja tauti tuntui olevan erityisesti teini-ikaisten muttei pikkulasten infektio. Eraan ensimmaisista 1900-luvun seurantatutkimuksista mukaan arveltiin noin kolmen prosentin nuhakuumeista aiheutuvan koronaviruksista, ja epidemioiden havaittiin esiintyvan lahinna kevattalvisin. Taudin itamisajaksi paateltiin hieman yli kolme vuorokautta.
[10]
[11]
Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan Ita-Aasiassa esiintyi noin 23 000 vuotta sitten alkanut koronavirusperainen tauti. Taudin mahdollisena seurauksena ita-aasialaisten keskuudessa esiintyy mutaatioita, jotka antoivat suojaa kyseiselta koronavirustaudilta.
[12]
Seitsemasta ihmiseen tarttuvasta koronaviruksesta nelja aiheuttaa lievia flunssaoireita:
OC43
,
HKU1
,
229E
ja
NL63
. Kolme taas voi aiheuttaa vakavan taudin: SARS-CoV, MERS-CoV seka SARS-CoV-2, jonka vuonna 2019 aiheuttama epidemia julistettiin pandemiaksi vuonna 2020.
[3]
SARS-CoV voi aiheuttaa SARS-nimisen hengityselintulehduksen, joka havaittiin ensimmaista kertaa
Ita-Aasiassa
helmikuussa 2003.
Maailman terveysjarjesto
WHO ilmoitti toukokuussa 2013, etta uudentyyppinen koronavirus voi siirtya ihmisesta toiseen. Taman MERS-CoV:ksi nimetyn viruksen tiedettiin siihen mennessa aiheuttaneen Euroopassa ja Lahi-idassa 18 ihmisen kuoleman. Uusi virus tavattiin ensi kerran syyskuussa 2012. Koronavirustartuntoja on Euroopassa ilmoitettu myos Saksassa ja Britanniassa. Yhteensa niita oli tuolloin loydetty maailmassa 34 kappaletta.
[13]
Vuonna 2019 raportoitiin
Kiinan
Wuhanissa
koronavirus
SARS-CoV-2
, joka leviaa myos ihmisista toisiin ja joka aiheutti
pandemian
vuonna 2020. Virus on tiettavasti kehittynyt jossakin
lepakkolajissa
ja siirtynyt niista mahdollisesti vali-isantaelaimen kautta ihmiseen. Vali-isantana on ehka ollut jokin
muurahaiskapylaji
, mutta tama ei ole varmaa.
[15]
Elainten koronavirukset on tunnettu paremmin. Hiiren
hepatiitin
aiheuttavan koronaviruksen tiedetaan tarttuvan herkasti.
Siipikarjan tarttuvan bronkiitin
aiheuttava koronavirus leviaa ulosteella saastuneesta rehusta. Muita tauteja ovat sioilla esiintyva
tarttuva gastroenteriitti
(TGE), porsaiden epideeminen ripulivirus ja porsaiden hemagglutinoiva enkefalomyeliitti,
nautojen talvidysenteria
ja kissan enteerinen suolistotulehdus (
FECV
) ja tarttuva vatsakalvontulehdus (
FIPV
).
[16]
Huhtikuussa 2020 raportoitiin Yhdysvalloissa koronaviruksesta Bronxin elaintarhan kissapedoilla. Uutinen ei kerro, mika virustyyppi on kyseessa.
[17]
New York Timesin
mukaan kyseessa on uusi koronavirus, mutta elaintarhan tilanne on sellainen, etta sita ei ole syyta verrata yleisesti ottaen taudin tarttuvuuteen ihmisten ja elainten valilla.
[18]
Samassa kuussa kerrottiin Hollannissa tarhattujen
minkkien
saaneen covid-19-tartunnan tyontekijoilta. Tarhat on eristetty.
[19]
- ↑
koronavirukset
TERO
. Finto. Viitattu 12.3.2020.
- ↑
Taxonomy
International Committee on Taxonomy of Viruses
. 6/2018. Viitattu 19.1.2020.
- ↑
a
b
c
Cyranoski, David: Profile of a killer: the complex biology powering the coronavirus pandemic.
Nature
, 4.5.2020, 581. vsk, s. 22?26.
doi
:
10.1038/d41586-020-01315-7
.
(englanniksi)
- ↑
Koronavirus
Infektiotaudit ja rokotukset
. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
Arkistoitu
15.10.2013. Viitattu 14.10.2013.
- ↑
Clinical evidence that the pandemic from 1889 to 1891 commonly called the Russian flu might have been an earlier coronavirus pandemic.
Wiley
, 13.7.2021, 14. vsk, nro 5.
Artikkelin verkkoversio
.
- ↑
Koronavirus voi olla muuntunut tartuttavammaksi ? syyna on yksi pienen pieni mutaatio
www.aamulehti.fi
.
Arkistoitu
22.9.2020. Viitattu 21.8.2020.
- ↑
Nidovirales: Evolving the largest RNA virus genome
(PDF)
idpublications.com
.
Arkistoitu
8.8.2017. Viitattu 25.9.2012.
(englanniksi)
- ↑
Tervo, Annukka:
Makrodomeeni-inhibiittorit antiviraalisina yhdisteina
(PDF)
(pro gradu)
helda.helsinki.fi
. Viitattu 25.9.2012.
- ↑
McBride, Ruth; Zyl, Marjorie van; Fielding, Burtram C.:
The Coronavirus Nucleocapsid Is a Multifunctional Protein: 3. Intracellular Localization of the Nucleocapsid Protein
US National Library of Medicine: Viruses
. 7.8.2014. National Institute of Health. Viitattu 16.3.2020.
(englanniksi)
- ↑
Caringly Yours ? Health and Wellness: What is Corona Virus
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Pertti Arstila ja Antti Vaheri: ”Akuuttien hengitysteiden etiologia”,
Laaketieteellinen mikrobiologia
, s. 537. Helsinki: Suomalainen Laakariseura Duodecim, 1975.
ISBN 951-99053-2-4
.
- ↑
Wallius, Anniina:
COVID-19:n sukulaistauti jyllasi ihmisissa tuhansia vuosia sitten ? epidemian arpi nakyy perimassa edelleen
Yle uutiset
. 4.7.2021. Viitattu 23.7.2021.
- ↑
WHO: Uusi koronavirus tarttuu todennakoisesti ihmisesta toiseen
Helsingin Sanomat
. 12.5.2013. Viitattu 12.5.2013.
- ↑
Kuva piikikkaasta koronaviruksesta on kaikille tuttu ? mutta virheellinen, silla tutkijat tekivat sen kiireessa vaarin ja sitten se lahti leviamaan
yle.fi
. Viitattu 19.1.2021.
- ↑
KG Andersen et al: The proximal origin of SARS-CoV-2.
Nature Medicine
, 2020, 26. vsk, nro 4, s. 450?452.
doi
:
10.1038/s41591-020-0820-9
.
ISSN 1546-170X
.
Artikkelin verkkoversio
.
- ↑
Jalava, Katri & Leinikki, Pauli:
Koronavirukset elaimilla yleisia
KTL.
Arkistoitu
26.3.2006.
- ↑
Mika Hentunen:
Kirjeenvaihtajalta: Tiikerikin sai tartunnan ? Korona saalistaa Yhdysvaltain laitoksissa pedon lailla
Yle Uutiset
. 7.4.2020. Viitattu 7.4.2020.
- ↑
James Gorman:
A Tiger Is Slightly Sick With the Coronavirus. Your Cats Are Probably OK.
New York Times
. 6.4.2020. Viitattu 7.4.2020
(englanniksi)
.
- ↑
26.4. klo 15.12 Hollannissa kaksi minkkitarhaa pantiin karanteeniin ? koko maassa kuolonuhreja jo 4475
YLE Uutiset/Reuters, AFP, kooste
. 26.4.2020/27.4.2020. Viitattu 27.4.2020.