Koronavirukset

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koronavirukset
Elektronimikroskooppikuva kahdesta koronaviruksesta.
Elektronimikroskooppikuva kahdesta koronaviruksesta.
Virusten luokittelu
Ryhma: Virukset
Kunta: Riboviria
Lahko: Nidovirales
Heimo: Coronaviridae
Alaheimo: Orthocoronavirinae
Suvut
Katso myos

  Koronavirukset Wikispeciesissa
  Koronavirukset Commonsissa

Koronaviruksia. Koronaviruksille on tyypillista niita elektronimikros­koopilla katsottaessa ”halo” tai kruunun kaltainen ( korona ) olemus.

Koronavirukset [1] ( Orthocoronavirinae , aik. Coronavirinae ) on ihmisilla ja elaimilla tauteja aiheuttavien RNA-virusten heimo, joka muodostaa alaheimon Coronaviridae -heimossa. [2] Koronaviruksia tunnetaan kymmenia erilaisia, joista seitseman voi tarttua ihmisiin. Niista nelja aiheuttaa vain lievia flunssaoireita, mutta kolme, mahdollisesti neljakin on aiheuttanut vakavan epidemian. [3] SARSin aiheuttajaksi paljastui vuonna 2003 ennestaan tuntematon koronavirus SARS-CoV. Vuonna 2012 tavattiin Lahi-idasta tata muistuttava koronaviruksen aiheuttama hengityselintulehdus MERS . [4] Vuonna 2019 Kiinan Wuhanissa tavattiin uusi COVID-19 -tautia aiheuttava koronavirus SARS-CoV-2 , joka leviaa myos ihmisista toisiin ja jonka Maailman terveysjarjesto julisti 11. maaliskuuta 2020 maailmanlaajuiseksi pandemiaksi . Lisaksi on arveltu, etta vuosina 1889?1890 esiintyneen niin sanotun venalaisen influenssan olisi aiheuttanut koronavirus OC43 . [5]

Koronaviruksiksi heimon viruksia kutsutaan, koska mikroskoopissa ne muistuttavat Auringon ulompaa kaasukehaa eli koronaa . [6]

Luokittelu ja rakenne [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koronavirukset muodostavat Orthocoronavirinae -alaheimon Coronaviridae -heimossa, joka kuuluu Nidovirales -lahkoon. [7] Koronavirukset ovat vaipallisia, positiivissaikeisia RNA-viruksia. [8] Niilla on RNA-virusten suurin genomi, joka sisaltaa noin 30 000 nukleotidia . Koronaviruksen halkaisija on 125 nanometria, joten ne ovat melko suuria verrattuna muihin ihmisia tartuttaviin viruksiin. [3]

Genomin ymparilla on proteiinista muodostunut nukleokapsidi , joka infektoituneessa solussa leviaa vaihtelevasti solulimaan ja tumajyvaseen . SARS -epidemian aiheuttaja nayttaa suosivan erityisesti solulimaan leviamista, mutta taman asian kliinista merkitysta ei tunneta. [9]

Ihmiseen tarttuvia koronaviruksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koronavirukset loydettiin 1960-luvulla, ja ne todettiin yleisiksi ihmisen nuhakuumeen aiheuttajiksi. Siihen aikaan arveltiin, etta ne aiheuttavat kliinisen taudin noin puolella tartunnan saaneista. Taudinkuvat olivat yleensa lievia, ja tauti tuntui olevan erityisesti teini-ikaisten muttei pikkulasten infektio. Eraan ensimmaisista 1900-luvun seurantatutkimuksista mukaan arveltiin noin kolmen prosentin nuhakuumeista aiheutuvan koronaviruksista, ja epidemioiden havaittiin esiintyvan lahinna kevattalvisin. Taudin itamisajaksi paateltiin hieman yli kolme vuorokautta. [10] [11] Vuonna 2021 julkaistun tutkimuksen mukaan Ita-Aasiassa esiintyi noin 23 000 vuotta sitten alkanut koronavirusperainen tauti. Taudin mahdollisena seurauksena ita-aasialaisten keskuudessa esiintyy mutaatioita, jotka antoivat suojaa kyseiselta koronavirustaudilta. [12]

Seitsemasta ihmiseen tarttuvasta koronaviruksesta nelja aiheuttaa lievia flunssaoireita: OC43 , HKU1 , 229E ja NL63 . Kolme taas voi aiheuttaa vakavan taudin: SARS-CoV, MERS-CoV seka SARS-CoV-2, jonka vuonna 2019 aiheuttama epidemia julistettiin pandemiaksi vuonna 2020. [3]

SARS-CoV [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: SARS

SARS-CoV voi aiheuttaa SARS-nimisen hengityselintulehduksen, joka havaittiin ensimmaista kertaa Ita-Aasiassa helmikuussa 2003.

MERS-CoV:n elektronimikroskooppikuva.

MERS-CoV [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: MERS

Maailman terveysjarjesto WHO ilmoitti toukokuussa 2013, etta uudentyyppinen koronavirus voi siirtya ihmisesta toiseen. Taman MERS-CoV:ksi nimetyn viruksen tiedettiin siihen mennessa aiheuttaneen Euroopassa ja Lahi-idassa 18 ihmisen kuoleman. Uusi virus tavattiin ensi kerran syyskuussa 2012. Koronavirustartuntoja on Euroopassa ilmoitettu myos Saksassa ja Britanniassa. Yhteensa niita oli tuolloin loydetty maailmassa 34 kappaletta. [13]

Alissa Eckertin ja Dan Higginsin tunnetuksi tullut (virheellinen [14] ) kolmiulotteinen havainnepiirros SARS-CoV-2-viruksesta

SARS-CoV-2 [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paaartikkeli: ? SARS-CoV-2

Vuonna 2019 raportoitiin Kiinan Wuhanissa koronavirus SARS-CoV-2 , joka leviaa myos ihmisista toisiin ja joka aiheutti pandemian vuonna 2020. Virus on tiettavasti kehittynyt jossakin lepakkolajissa ja siirtynyt niista mahdollisesti vali-isantaelaimen kautta ihmiseen. Vali-isantana on ehka ollut jokin muurahaiskapylaji , mutta tama ei ole varmaa. [15]

Elainten koronavirukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Elainten koronavirukset on tunnettu paremmin. Hiiren hepatiitin aiheuttavan koronaviruksen tiedetaan tarttuvan herkasti. Siipikarjan tarttuvan bronkiitin aiheuttava koronavirus leviaa ulosteella saastuneesta rehusta. Muita tauteja ovat sioilla esiintyva tarttuva gastroenteriitti (TGE), porsaiden epideeminen ripulivirus ja porsaiden hemagglutinoiva enkefalomyeliitti, nautojen talvidysenteria ja kissan enteerinen suolistotulehdus ( FECV ) ja tarttuva vatsakalvontulehdus ( FIPV ). [16]

Huhtikuussa 2020 raportoitiin Yhdysvalloissa koronaviruksesta Bronxin elaintarhan kissapedoilla. Uutinen ei kerro, mika virustyyppi on kyseessa. [17] New York Timesin mukaan kyseessa on uusi koronavirus, mutta elaintarhan tilanne on sellainen, etta sita ei ole syyta verrata yleisesti ottaen taudin tarttuvuuteen ihmisten ja elainten valilla. [18] Samassa kuussa kerrottiin Hollannissa tarhattujen minkkien saaneen covid-19-tartunnan tyontekijoilta. Tarhat on eristetty. [19]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ koronavirukset TERO . Finto. Viitattu 12.3.2020.
  2. ↑ Taxonomy International Committee on Taxonomy of Viruses . 6/2018. Viitattu 19.1.2020.
  3. ↑ a b c Cyranoski, David: Profile of a killer: the complex biology powering the coronavirus pandemic. Nature , 4.5.2020, 581. vsk, s. 22?26. doi : 10.1038/d41586-020-01315-7 . (englanniksi)
  4. ↑ Koronavirus Infektiotaudit ja rokotukset . Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Arkistoitu 15.10.2013. Viitattu 14.10.2013.
  5. ↑ Clinical evidence that the pandemic from 1889 to 1891 commonly called the Russian flu might have been an earlier coronavirus pandemic. Wiley , 13.7.2021, 14. vsk, nro 5. Artikkelin verkkoversio .
  6. ↑ Koronavirus voi olla muuntunut tartuttavammaksi ? syyna on yksi pienen pieni mutaatio www.aamulehti.fi . Arkistoitu 22.9.2020. Viitattu 21.8.2020.
  7. ↑ Nidovirales: Evolving the largest RNA virus genome (PDF) idpublications.com . Arkistoitu 8.8.2017. Viitattu 25.9.2012. (englanniksi)
  8. ↑ Tervo, Annukka: Makrodomeeni-inhibiittorit antiviraalisina yhdisteina (PDF)  (pro gradu) helda.helsinki.fi . Viitattu 25.9.2012.
  9. ↑ McBride, Ruth; Zyl, Marjorie van; Fielding, Burtram C.: The Coronavirus Nucleocapsid Is a Multifunctional Protein: 3. Intracellular Localization of the Nucleocapsid Protein US National Library of Medicine: Viruses . 7.8.2014. National Institute of Health. Viitattu 16.3.2020. (englanniksi)
  10. ↑ Caringly Yours ? Health and Wellness: What is Corona Virus ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  11. ↑ Pertti Arstila ja Antti Vaheri: ”Akuuttien hengitysteiden etiologia”,  Laaketieteellinen mikrobiologia , s. 537. Helsinki: Suomalainen Laakariseura Duodecim, 1975. ISBN 951-99053-2-4 .
  12. ↑ Wallius, Anniina: COVID-19:n sukulaistauti jyllasi ihmisissa tuhansia vuosia sitten ? epidemian arpi nakyy perimassa edelleen Yle uutiset . 4.7.2021. Viitattu 23.7.2021.
  13. ↑ WHO: Uusi koronavirus tarttuu todennakoisesti ihmisesta toiseen Helsingin Sanomat . 12.5.2013. Viitattu 12.5.2013.
  14. ↑ Kuva piikikkaasta koronaviruksesta on kaikille tuttu ? mutta virheellinen, silla tutkijat tekivat sen kiireessa vaarin ja sitten se lahti leviamaan yle.fi . Viitattu 19.1.2021.
  15. ↑ KG Andersen et al: The proximal origin of SARS-CoV-2. Nature Medicine , 2020, 26. vsk, nro 4, s. 450?452. doi : 10.1038/s41591-020-0820-9 . ISSN 1546-170X . Artikkelin verkkoversio .
  16. ↑ Jalava, Katri & Leinikki, Pauli: Koronavirukset elaimilla yleisia KTL. Arkistoitu 26.3.2006.
  17. ↑ Mika Hentunen: Kirjeenvaihtajalta: Tiikerikin sai tartunnan ? Korona saalistaa Yhdysvaltain laitoksissa pedon lailla Yle Uutiset . 7.4.2020. Viitattu 7.4.2020.
  18. ↑ James Gorman: A Tiger Is Slightly Sick With the Coronavirus. Your Cats Are Probably OK. New York Times . 6.4.2020. Viitattu 7.4.2020 (englanniksi) .
  19. ↑ 26.4. klo 15.12 Hollannissa kaksi minkkitarhaa pantiin karanteeniin ? koko maassa kuolonuhreja jo 4475 YLE Uutiset/Reuters, AFP, kooste . 26.4.2020/27.4.2020. Viitattu 27.4.2020.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]


Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Koronavirukset&oldid=21992166 ”