Konduktanssi (tunnus G ) kuvaa johtimen kykya johtaa sahkovirtaa. ^[1] Tasavirtapiirissa konduktanssi vastaa resistanssin kaanteisarvoa. Konduktanssin SI-jarjestelman mukainen yksikko on siemens (tunnus S), joka vastaa ohmin kaanteisarvoa (1 S = 1/Ω). Vaihtovirtapiirissa konduktanssi on admittanssin reaaliosa.

Ohmin laki voidaan ilmaista konduktanssin avulla muodossa

${\displaystyle I=GV}$,

missa I on elementin lapi kulkeva virta , G on elementin konduktanssi ja V on jannite sen yli.

Konduktanssille kaytetaan joskus nimityksia (sahkon)johtavuus tai johtokyky ^[2] . Nama voivat kuitenkin olla harhaanjohtavia nimityksia, silla niilla voidaan tarkoittaa myos konduktiivisuutta eli resistiivisyyden kaanteisarvoa, joka on piirielementin sijaan materiaalin ominaisuus. Konduktiivisuuden yksikko on siemens per metri (S/m).

Konduktanssi-kasitteen kehittaja Lordi Kelvin ehdotti vuonna 1883 konduktanssin yksikoksi kaanteista ohmia, jolle han antoi nimen ”mho” , eli ohm kirjoitettuna takaperin. Yksikon tunnuksena Lordi Kelvin kaytti ?-merkkia, eli ylosalaisin kirjoitettua Ω-kirjainta. Vuonna 1971 SI-jarjestelmaan otettu siemens vastaa mho:ta (1 S = 1 ?), joten kyseessa on nykyaan vain vaihtoehtoinen merkintatapa. Mho ei kuitenkaan ole SI-jarjestelman yksikko.

• Lampokonduktanssi
• Konduktiivisuus
• Sahkoisten suureiden analogiat
• Konduktanssikvantti

• Voipio, Erkki:  Sahko- ja magneettikentat . Moniste 381. Espoo: Otakustantamo, 1987. ISBN 951-672-038-2 .

Auktoriteettitunnisteet : Kansalliset T?ekki