Tama artikkeli kertoo kaupungista. Kolomna on myos
kaupunginosa Pietarissa
.
Kolomna
(
ven.
Коло?мна
) on kaupunki
Moskovan alueella
Keski-
Venajalla
. Kaupungissa on noin 144 000 asukasta (vuonna 2010).
[1]
Kolomna sijaitsee 113 kilometria
Moskovasta
kaakkoon
Moskvajoen
etelarannalla. Kaupungin historiallisessa keskustassa Moskvajokeen yhtyy pieni Kolomenkajoki, ja
Golutvinin
aseman lansipuolella Moskvajoki laskee
Okaan
.
Kaupunkia ymparoivat laajat peltoalueet. Tammikuun keskilampotila on ?10 °C ja heinakuun keskilampotila +18,5 °C.
Kolomnan kremlin muuria ja Marinkina-torni.
Kaupunki on saanut nimensa sen lapi virtaavasta Kolomenkajoesta, joka esiintyy joen nimena myos muualla Venajalla. Nimitykselle on esitetty useita
balttilaisiin
,
suomalais-ugrilaisiin
ja
slaavilaisiin kieliin
pohjautuvia
etymologioita
.
Arkeologisten
loytojen perusteella Kolomenkajoen suu on ollut asuttu jo
mesoliittikaudella
7.?6. vuosituhannella eaa. Varhaisella
rautakaudella
400?200 vuotta eaa. paikalla oli
suomalais-ugrilaisten
heimojen vakituinen asutus.
Slaaveja
alkoi siirtya seudulle 600-luvulta lahtien.
Kolomna mainitaan ensimmaisen kerran
Lavrentin kronikassa
vuonna 1177. Tuolloin se oli
Rjazanin
ruhtinaskunnan rajalinnoitus seka kaupan ja kasityolaisten keskus. Kaupungin synnysta kertovat arkeologiset loydot ajoittuvat 1100-luvun puolivaliin.
Puhtaaksi silattua turisti-Kolomnaa.
Vuonna 1301 kaupungin valtasi Moskovan ruhtinas
Daniil Aleksandrovit?
. Kolomnasta tuli ensimmainen alue, joka liitettiin laajentuvaan
Moskovan ruhtinaskuntaan
. 1300-luvulla Kolomna oli merkittava kaupan keskus ja 1400-luvun puolivalissa sinne perustettiin oma
hiippakunta
.
Kultainen orda
havitti kaupungin vuosina 1238, 1293, 1382 ja 1408. Vuonna 1440 sen tuhosivat
Kazanin
ja vuosina 1521 ja 1571
Krimin
kaanikunnan
joukot. Vuonna 1380
Dmitri Donskoi
kerasi Kolomnassa sotajoukkonsa
Kulikovon taisteluun
ja vuosina 1547 ja 1552
Iivana IV
:n armeija hyokkasi sielta Kazaniin.
Vuosina 1525?1531 Kolomnaan rakennettiin kivinen linnoitus eli
kreml
, jonka ansiosta kaupungin strateginen merkitys kasvoi huomattavasti. Aikaisemmin paikalla oli ollut vain puisia linnakkeita.
1600-luvun alun
sekasorron aikana
kaupunki oli jalleen sotatoimien nayttamona.
Ivan Bolotnikovin
talonpoikaisarmeija valtasi Kolomnan esikaupungin vuonna 1606 onnistumatta kuitenkaan paasemaan kremliin. Vuosina 1609 ja 1611 kaupunkia miehittivat
puolalaiset
.
Syrjakatujen vanhaa Kolomnaa.
Vuonna 1723 Kolomnaan perustettiin
pappisseminaari
.
Katariina II:n
aikana kaupungille laadittiin asemakaava, joka vahvistettiin vuonna 1784. Vuonna 1781 Kolomnasta tuli samannimisen, Moskovan laaniin kuuluneen kihlakunnan keskus.
1800-luvulla Kolomnaan syntyi kutomoteollisuutta. Vuonna 1862 se yhdistettiin rautatiella Moskovaan ja seuraavana vuonna perustettiin Kolomnan veturitehdas ja konepaja. Vuonna 1864 otettiin kayttoon Okajoen ylittava rautatiesilta, minka ansiosta rautatieyhteytta voitiin jatkaa Rjazaniin.
Kolomnan tehtaiden tyolaiset osallistuivat aktiivisesti
vuoden 1905 lakkotaisteluun
. Neuvostovalta julistettiin kaupunkiin 8. marraskuuta 1917 (uuden ajanlaskun mukaan). Vuosina 1918?1919
bol?evikit
takavarikoivat kaupungin lukuisten kirkkojen ja luostareiden omaisuutta. Vuoteen 1943 mennessa kaikki kirkot oli suljettu.
Neuvostoaikana Kolomnasta kehittyi huomattava teollisuuden, tieteen ja koulutuksen keskus. Vuonna 1960 siihen liitettiin Okan toisella rannalla sijaitseva
?t?urovon
kaupunki. 1960-luvun alusta lahtien rakennettiin laajoja kerrostalolahioita, jotka nykyaan ovat lahes kokonaan korvanneet 1900-luvun alun puutaloalueet. Samaan aikaan kaupungin historiallisen keskustan kauppiastalojen annettiin rappeutua, ja vasta viime vuosina niita on ryhdytty korjaamaan.
Vuodesta 2004 lahtien Kolomna on Moskovan alueeseen kuuluva itsehallinnollinen kaupunkipiirikunta (
gorodskoi okrug
). Se on myos sita ymparoivan
Kolomnan piirin
hallinnollinen keskus kuulumatta kuitenkaan piirin yhteyteen.
Kaupungin paamies on vuonna 2003 valittu Valeri ?uvalov.
Raitiovaunuja Kirovinkadulla.
Kolomnasta on paikallisjunayhteys Moskovaan (
Kazanin asema
) ja Rjazaniin. Kaupungissa toimii useita rautatieasemia, joista tarkeimmat ovat Golutvinin henkiloliikenne- ja tavara-asema seka rautatievarikko, Kolomnan henkiloliikenneasema seka ?t?urovon tavara-asema. Golutvinista haarautuu sivurata
Ozjoryn
kaupunkiin.
Kaupungin ohittaa Moskovasta
Uralille
kulkeva M5-valtatie. Golutvinissa sijaitsevalta linja-autoasemalta on bussiyhteys mm. Moskovaan, Rjazaniin ja Ozjoryin.
Kolomnassa on jokisatama, jonka kautta kuljetetaan hiekkaa ja rakennustarvikkeita. Okajoella on henkiloliikenteen laituri.
Kaupunkiliikenne perustuu toisen maailmansodan jalkeen rakennettuun laajaan raitiotieverkkoon. Kaupungin laajentumisen ja vanhentuneen kaluston takia osa sen tehtavista on siirtynyt linja-auto- ja reittitaksiliikennetta hoitavalle Mostransavtolle.
Nykyaan Kolomna on huomattava teollisuuskeskus. Kaupungissa toimii dieselveturitehdas, useita konepajoja, koysitehdas, ?urovon sementtitehdas seka muuta rakennustarviketeollisuutta. Elintarviketeollisuus valmistaa leipaa, jaateloa, makaroneja, konditoriatuotteita ja hunajaa. Lisaksi kaupungissa on huonekalutehdas ja ompelimo.
Kolomna on yksi Moskovan alueen tieteen ja tekniikan keskuksista. Siella toimii dieselveturien tieteellinen tutkimusinstituutti, maanparannusinstituutti seka sotateollisuuden tutkimus- ja kehittelylaitoksia, joiden takia kaupunki oli 1990-luvun alkuun saakka suljettu ulkomaalaisilta. Kaupungissa on koneenrakennus- ja maatalousteknikumi, laaketieteellinen ja musiikkiopisto. Korkeakouluopetusta antavat pedagoginen instituutti, tykistokorkeakoulu seka Moskovan avoimen yliopiston, Moskovan talous- ja oikeusakatemian ja Moskovan talous-, tilasto- ja atk-yliopiston osastot.
Uspenskin katedraali ja Novogolutvinin luostarin kellotorni.
Kolomnassa on yhteensa 420 rakennustaiteen muistomerkkia, ja viime vuosina siita on muodostunut suosittu matkailukohde.
Nikola Posadskin kirkko.
Tarkein nahtavyys on vuosina 1525?1531 rakennettu Kolomnan kreml. Linnoituksesta on sailynyt patka tiilimuuria ja kuusi tornia. Kremlin alueella sijaitsee mm. vuosina 1672?1682 rakennettu Uspenskin katedraali, 1300-luvun kirkon perustuksille 1600-luvun alussa rakennettu Voskresenskaja-kirkko, joka on vuonna 1786 muutettu
barokkityyliseksi
, arkkipiispan
residenssi
(vuodesta 1801 lahtien Novogolutvinin luostari), johon kuuluu 1680-luvulla rakennettu barokkityylinen pyhan kolminaisuuden kirkko, Brusnenskin luostarin rakennukset (mm. Uspenskaja-kirkko vuodelta 1552).
Kremlin esikaupungissa on 1600-luvun lopussa rakennettu Nikola Posadskin kirkko, barokkityylinen Nikitskaja-kirkko (1659), Bogojavlenskaja-kirkko (1680?1689), pyhan kolminaisuuden kirkko (1696) seka lukuisia
klassismia
edustavia kirkkoja. Esikaupungin keskusaukion vieressa sijaitsee 1800-luvun alussa rakennettu
empiretyylinen
kauppahalli, jonka keskella on vuonna 1756 rakennettu evankelista Johanneksen kirkko. Kymmenien kirkkojen lisaksi historialliselle keskustalle leimaa antavat monet 1700-luvun lopun ja 1800-luvun aatelis- ja kauppiastalot seka puiset asuintalot.
Kolomnan pikaluisteluareena.
Moskovajoen ja Okajoen yhtymapaikan lahella on
Sergei Radone?ilaisen
noin vuonna 1374 perustama Starogolutvinin luostari. Kremlia vastapaata Moskovajoen pohjoispuolella sijaitsee vuonna 1381 perustettu Bobrenevon luostari.
Kolomnassa toimii kotiseutumuseo, toisen maailmansodan tapahtumille omistettu museo seka kirjallisuus- ja taidemuseo. Lisaksi kaupungissa on kaksi nayttelysalia.
Vuonna 2007 kaupungissa vietettiin Slaavilaisen kirjallisuuden ja kulttuurin paivia, joita ennen korjattiin lukuisia kirkkoja ja muita rakennuksia. Vanhan Kolomnan ”suursiivouksen” yhteydessa menetettiin osa sen alkuperaisesta viehatyksesta. Historiallista maisemaa on muuttanut myos Kremlin viereen vuonna 2006 valmistunut valtava luisteluareena, jossa vuonna 2008 jarjestettiin pikaluistelun Euroopan-mestaruuskisat.