Kolmoisliiton sota
Paivamaara: 1864?1870 Paikka: Etela-Amerikka Lopputulos: Kolmiliiton voitto
Osapuolet
Paraguay	Argentiina Brasilia Uruguay
Komentajat
Francisco Solano Lopez † Jose E. Diaz †	Venancio Flores Bartolome Mitre Pedro II Duque de Caxias Luis Filipe Gastao de Orleans
Vahvuudet
150 000	30 000 argentiinalaista 164 173 brasilialaista 5 583 uruguaylaista
Tappiot
noin 300 000 sotilasta ja siviilia	91 000?100 000 sotilasta ja siviilia

Kolmoisliiton sota ( esp. Guerra de la Triple Alianza , port. Guerra da Triplice Alianca ) tai Paraguayn sota kaytiin vuosina 1864?1870 Brasilian , Argentiinan ja Uruguayn muodostaman Kolmoisliiton seka Paraguayn valilla. Paraguay koki sodassa murskaavan tappion ja menetti yli puolet vaestostaan ja noin kolmasosan alueistaan.

Sodan taustat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paraguay oli itsenaistynyt vuonna 1811 ja tehnyt aluksi itanaapurinsa Brasilian kanssa paljon yhteistyota. Paraguay oli kuitenkin muista Etela-Amerikan maista poiketen alkanut pyrkia taloudelliseen omavaraisuuteen; se asetti korkeat tullimaksut ulkomaisille tuotteille, eika ottanut ulkomaista lainaa. ^[1]

Paraguayn vallankahvassa oli Lopezin suku: vuosista 1841?1862 Carlos Antonio Lopez ja vuodesta 1862 lahtien hanen poikansa Francisco Solano Lopez , joka kaynnisti maassa teollisuuden modernisoinnin. Teollistumisen kannalta tarkeaa ulkomaankauppaa haittasi kuitenkin meriyhteyden puuttuminen, ja sen tavoittelua Atlantille Brasilian kautta pidetaan yhtena syyna sodalle. ^[2] Lopez aloitti myos armeijansa varustelun; sotateollisuutta kasvatettiin, linnoituksia pystytettiin jokivarteen, sotalaivoja rakennettiin ja miehia kutsuttiin asepalvelukseen. ^[3]

Lopez pyrki aluksi liittoutumaan Uruguayn kanssa, mutta kun Brasilia miehitti Uruguayn vuonna 1864 maiden valisen rajakiistan seurauksena ja syrjaytti maan johtajan Atanasio Aguirren , Lopez julisti 13. joulukuuta sodan Brasilialle. ^[4]

Sodan alku [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paraguay saavutti sodan alussa menestysta, ja onnistui miehittamaan alueita ja linnakkeita Brasiliasta. Kun Argentiina ei sallinut maa-alueidensa kayttoa Paraguayn joukoille, Lopez julisti sodan Argentiinalle 18. maaliskuuta 1865. Argentiinan presidentti Bartolome Mitre aloitti neuvottelut Brasilian ja Uruguayn kanssa sotilasliiton muodostamiseksi sen jalkeen, kun Lopez aloitti sodan Brasiliaa vastaan. Kolmoisliitto julisti yhdessa sodan Paraguayta vastaan 1. toukokuuta 1865. ^[5]

Paraguay lahti sotaan suurella armeijalla, joka oli miesvoimaltaan vahvempi kuin Kolmoisliiton joukot. Paraguaylla oli 70 000?100 000 sotilasta, 28 sotalaivaa ja 400 tykkia. ^[6] Kolmoisliiton mailla oli aluksi yhteensa alle 30 000 sotilasta, mutta Brasilian etuna oli sen suuri laivasto ja tykisto. Kaikki osapuolet olivat melko huonosti valmistautuneita sotaan; joukkojen aseistus oli puutteellista ja koulutus usein huonoa. ^[7] Aluksi Paraguay onnistui valtaamaan alueita ja kaupunkeja myos Argentiinalta.

Kolmoisliitto saa yliotteen [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuoden 1865 kesakuussa Brasilia sai tuhottua Paraguayn laivaston ja torjui Paraguayn invaasion Argentiinassa. Koska joen hallinta oli teiden puutteessa tarkeaa, tama tappio oli Paraguayn havion alkua. Vuoden lopussa Lopezin armeija oli ajettu pakosalle Argentiinasta, ja sotatapahtumat olivat siirtymassa Paraguayn rajojen sisapuolelle. Vuoden 1866 syyskuussa Lopez oli valmis allekirjoittamaan rauhansopimuksen, mutta Kolmoisliiton asettamat rauhanehdot olivat hanelle liian kovat, silla ne edellyttivat Lopezin hallinnon taydellista lakkauttamista. ^[8]

Vuosien 1866 ja 1867 valilla sota laantui kun osapuolet huolsivat joukkojaan linjojen takana. Kolmoisliitto eteni kuitenkin vaihe vaiheelta komentajansa Caxiasin herttuan johdolla ja lahestyi paakaupunki Asuncionia . Vuonna 1868 Caxias saavutti useita voittoja ja Kolmoisliitto vaati taas Lopezin antautumista. Sita han ei tehnyt vaan pakeni paakaupungista Cerro Leoniin. Asuncion miehitettiin vuoden 1869 ensimmaisena paivana.

Sodan loppu ja seuraukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Brasilia asetti Asuncioniin uuden hallituksen. Lopezin joukot jatkoivat viela vuoden ajan sissisotaa koillisen vuoristoseudulta kasin, mutta 1. maaliskuuta 1870 hanen leiriinsa hyokattiin Cerro Corassa ja Lopez sai surmansa yritettyaan taistella haavoittuneena viimeiseen asti. ^[9]

Sodan loppuvuodet verottivat Paraguayn vaestoa ja taloutta ankarasti: paraguaylaisia arvioidaan kuolleen eri arvioissa 300 000 tai jopa yli miljoona henkea, ja 90 % maan miespuolisesta vaestosta menehtyi. ^{[10] [11]} Lopez ei saalinyt omia joukkojaan, vaan pakotti heidat taistelemaan kuolemaan asti. Niin sotilaita kuin siviilivaestoakin menehtyi suurin joukoin sodan aiheuttamissa koleraepidemioissa . Brasilialaisia sotilaita ja siviileja kuoli yhteensa noin 50 000, ja argentiinalaisia ja uruguaylaisia yhteensa kolmisenkymmenta tuhatta.

Paraguay maariteltiin rauhansopimuksessa yksin syylliseksi sotaan, ja se joutui maksamaan suuret sotakorvaukset, mika syoksi maan suuriin velkoihin. ^[12] Paraguay menetti rauhanehdoissa 140 000 neliokilometria alueistaan Brasilialle ja Argentiinalle. ^[5] Maan irtain omaisuuskin oli sodassa ryostetty ja myyty pois. Paraguayn maaseutu tyhjeni, kun vaki muutti tuhotuista kylista paakaupunkiin. Maan teollisuus taantui, talous oli raunioina ja maa joutui ottamaan ulkomaista lainaa.

Myos Brasilia ja Argentiina joutuivat sodan seurauksena suuriin velkoihin, mika aiheutti Brasiliassa talouskriisin. Sota vahvisti Brasilian armeijan asemaa maassa ja vahensi orjuutta. ^[13] Brasilia miehitti Paraguayta viela kuuden vuoden ajan ja joutui sina aikana torjumaan Argentiinan aluevaatimukset Chacon alueesta.

Uruguayssa colorados-puolue onnistui lujittamaan asemaansa ja pysyi vallassa aina vuoteen 1958 asti. ^[5]

Kaikki alueen maat, myos Paraguay, saivat rauhansopimuksessa oikeuden kayttaa Paraguay- ja Parana -jokia.

Sodan syista on yha erilaisia kasityksia. Solana Lopezin aggressiivista politiikkaa pidetaan sodan tarkeimpana syyna, mutta myos Ison-Britannian taloudellisia intresseja on esitetty yhdeksi sodan syntyyn vaikuttaneeksi tekijaksi etenkin Paraguayssa. ^[14] Aikoinaan Britannia oli kuitenkin sotaa vastaan, vaikka maan pankit hyotyivatkin sodan jalkeen lainoittaessaan sodan osapuolia. ^{[15] [16]}

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Scheina, Robert (2003): Latin America's Wars: The Age of the Caudillo , 1791?1899. Dulles, Virginia: Brassey's.
• Salles, Ricardo (2003): Guerra do Paraguai: Memorias & Imagens , Rio de Janeiro: Bibilioteca Nacional (portugaliksi)
• Vasconsellos, Victor N. Resumen de Historia del Paraguay. Delimitaciones Territoriales , Industria Grafica Comuneros S.A. Asuncion, Paraguay, 1970.

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kolmoisliiton sota Wikimedia Commonsissa

• Viimeiseen mieheen. Kappale eraan kansan sankaritarua , Hakkapeliitta, 13.09.1932, nro 37, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot

Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli: en:Paraguayan War