Osa artikkelisarjaa
Sosialismi
Historia Valistus Ranskan suuri vallankumous Euroopan hullu vuosi
Paasuuntaukset Reformismi Demokraattinen sosialismi Kommunismi Marxilaisuus Sosiaalidemokratia Syndikalismi
Alasuuntaukset Afrikkalainen Agraarisosialismi Anarkososialismi Anarkismi Arabi Autonominen Blanquismi Ekososialismi Deleonismi Kiinalainen Kristillinen Islamilainen Markkinat Vasemmistolainen Valtio Utopistinen
Kasitteet Ammattiliitto Egalitarismi Jakamistalous Kansallistaminen Kansainvalisyys Kollektivismi Kommuuni Luokkataistelu Mutualismi Osallisuustalous Osuustoiminta Reaalisosialismi Solidaarisuus Sosialistinen markkinatalous Suunnitelmatalous Talousdemokratia Tyopaikkademokratia Tyovaenliike Tyolaisneuvosto
Henkilot Ali Allende Attlee Babeuf Bakunin Barone Bernstein Blanc Blum Bookchin Cabet Chomsky Corbyn Craxi Debs Dewey Douglas Du Bois Einstein Engels Erlander Fourier Gerhardsen Goldman Herzen Ho Hoxha Jaures Kastoriadis Kautsky Keller Kreisky Kropotkin Lavrov Lassalle Lenin Luxemburg Mahno Mao Malatesta Markievicz Marx Mitterrand Morris Mouffe Nagy Nasser Neurath Orwell Owen Pannekoek Pertini Plehanov Polanyi Proudhon Russell Saint-Simon Suslov E. Thompson W. Thompson Trotski West Zinn ?i?ek Aiti Jones
Organisaatiot Euroopan vasemmistopuolue Euroopan sosiaalidemokraattinen puolue DNML Kansainvalinen tyovaenliitto IUSY Progressiivinen allianssi Sosialistinen internationaali Suomen Kansan Demokraattinen Liitto Suomen Sosialidemokraattinen Puolue Toinen internationaali Vasemmistoliitto Luettelo sosialistista puolueista
Lisaa aiheesta Anarkismi Marxilainen filosofia Progressivismi Talousjarjestelma Talouslaskennan ongelma Vasemmistolibertarismi
n k m

Osa artikkelisarjaa
Yhteiso
Kasitteet
Harrastusyhteiso Kaytantoyhteiso Kollektivismi Kommunitarismi Kuviteltu yhteiso Organisaatio Ryhma Sobornost Solidaarisuus Sosiaalinen paaoma Sosialisaatio Tyoyhteiso Yhteisollisyys Yhteenkuuluvuus
Tutkimus
Yhteiskuntatiede Yhteisotutkimus Yhteisotyo Yhteisopsykologia Sosiaalityo Kulttuuriantropologia Internet-tutkimus Yhteiskuntatieteiden filosofia Maaseutuyhteison sosiologia Yhteiskuntamaantiede Yhteiskuntafilosofia Kulttuurievoluutio Kaupunkisuunnittelu
n k m

Kollektivismi on yhteisollisyytta , yhteisollisyyslahtoisyytta ja yhteison korostamista yksilon kustannuksella. Kollektivismi on individualismin eli yksilokeskeisyyden vastakohta, ja naiden yhdistelma on organisaatio .

Poliittista kollektivismia edustavat muun muassa sosiaalidemokratia seka ja kommunismi . Kollektivismia ovat myos Jean-Jacques Rousseaun vaatimus yksiloiden alistumisesta ”yleistahdolle” ja G.W.F. Hegelin vaatimus yksilon alistumisesta kansallisvaltion instituutioille . ^[1]

Anarkokollektivismi on sosialistinen aate , jonka perustajana pidetaan Mihail Bakuninia , kun taas osa anarkisteista on anarkoindividualisteja . Kollektivismiin voidaan laskea myos muun muassa kansallissosialismi seka islamismin kaltaiset teokraattiset aatteet.

Kollektivismin katsotaan tukahduttavan yksilollisyytta ja moniarvoisuutta vaatimalla yhteista identiteettia kuten nationalismia tai rotua . Lisaksi, kun poliittista valtaa kaytetaan kollektivististen paamaarien edistamiseksi, ihmisten itsemaaraamisoikeutta rajoitetaan ja statismia edistetaan. ^[2]

Tunnetuimpia kollektivismin kritiikkeja on Friedrich von Hayekin kirja Tie orjuuteen (1944).

Ludwig von Mises kirjoitti:

” Kollektivismin perusajatukset johtavat vaistamatta sosiaaliseen hajaannukseen ja jatkuvaan aseelliseen konfliktiin. On totta, etta kaikki kollektivismin haarat lupaavat ikuista rauhaa siita hetkesta alkaen, kun kyseinen haara saavuttaa lopullisen voiton ja tuhoaa kaikki muut ideologiat kannattajineen. … Heti kun jokin kollektivismin faktio voittaa haltuunsa valtiovallan, se voi kieltaa muilta kaikki ne demokraattiset oikeudet, joiden avulla se aiemmin kamppaili itsensa valtaan. ” ^[3]

Demokraattinen sosialisti ^[4] George Orwell katsoi kollektivismin johtavan siihen, etta jokin ihmisten vahemmisto saa oikeutuksen sortaa enemmistoa vapauden tai jonkin muun ihanteen nimissa.

” Ei voida sanoa liian usein ? mikaan sanomisen taajuus ei ole laheskaan tarpeeksi usein ? etta kollektivismi ei ole luonnostaan demokraattista vaan painvastoin antaa tyrannimaiselle vahemmistolle sellaisen vallan, josta Espanjan inkvisitio ei edes haaveillut. ” ^[5]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kollektivismi Wikimedia Commonsissa