Koivulahden lentoturma
Aeron lento 311
|
|---|
Koivulahden lento-onnettomuuden muistomerkki
|
| Yhteenveto
|
|---|
| Paivamaara
|
3. tammikuuta
1961
|
| Onnettomuustyyppi
|
Sakkaus
ohjaajan tekeman virheen johdosta maahansyoksy
|
| Tapahtumapaikka
|
Koivulahti
|
| Lahtopaikka
|
Kruunupyy
|
| Maaranpaa
|
Vaasa
|
| Kuolleita
|
25
|
| Eloonjaaneita
|
0
|
| Lentokone
|
|---|
| Konetyyppi
|
Douglas DC-3
C
|
| Lentoyhtio
|
Aero O/Y
|
| Rekisteritunnus
|
OH-LCC
|
| Matkustajia
|
22
|
| Miehistoa
|
3
|
| Infobox OK
|
Koivulahden lentoturma
tapahtui
3. tammikuuta
1961
, kun
Kruunupyysta
Vaasaan
matkalla ollut
Aeron
Douglas DC-3
-lentokone syoksyi maahan
Koivulahdessa
(nykyisin
Mustasaaren
kunnan alueella) kymmenen kilometrin paassa Vaasasta. Onnettomuudessa kuolivat kaikki koneessa olleet 22 matkustajaa ja kolme miehiston jasenta, yhteensa 25 henkea.
[1]
Onnettomuus on pahin Suomessa koskaan tapahtunut siviililento-onnettomuus. Samalle konetyypille sattuivat Suomessa koneessa olleiden kuolemaan johtaneet onnettomuudet
Maarianhaminassa vuonna 1963
ja
Siilinjarvella vuonna 1978
.
Koneen peraosa metsassa onnettomuuden jalkeen.
Aero O/Y:n (nyk.
Finnair
) aikataulunmukaisella reittilennolla AY311 olleen koneen aikataulunmukainen lahtoaika
Kruununkylan lentoasemalta
oli 7.00, mutta lahto myohastyi hieman. Lentokone syoksyi metsaan noin kello 7.40 Koivulahden alueella, noin 10,5 kilometria
Vaasan lentoasemasta
.
[2]
Tutkimuksissa ilmeni, etta liian matalalla lentanyt kone oli joutunut jyrkan kaarron aikana
ylivedettyyn tilaan
ja alkavaan syoksykierteeseen.
[3]
Oikeuslaaketieteellisen tutkimuksen mukaan koneen kapteeni
Lars Hattinen
ja peramies Veikko Halme olivat onnettomuuden aikaan viela aamullakin juovuksissa. Kapteenin veren alkoholipitoisuus oli ainakin kaksi promillea ja peramiehen 1,56.
[4]
Halmeen velvollisuus olisi ollut estaa Hattista lentamasta. Kukaan kenttahenkilokunnasta ei kuitenkaan ollut havainnut miesten kaytoksessa mitaan poikkeavaa. Molemmat lentajat olivat entisia taistelulentajia ja sodassa tottuneet ottamaan vaarallisiakin riskeja.
Monen silminnakija havaintojen mukaan kone lensi huomattavasti alempana kuin normaalisti, ja ilmeisesti myos alempana kuin mita Vaasan lennonjohdolle ilmoitettiin.
Tuona paivana lentosaa oli kehno ja nakyvyys erittain huono.
[5]
DC-3:lla on siipensa muodon vuoksi paha taipumus karkisakkaamiseen jyrkassa kaarrossa.
[6]
On todennakoista, etta lentajat ovat alentuneen harkintakykynsa vuoksi ottaneet riskin, joka olisi onnistunut hyvassa lentosaassa, mutta osoittautui tuhoisaksi huonossa.
Koneen hylysta loydettiin ohjaamon ja matkustamon valisesta osasta miehen ruumis. Hanet tunnettiin tarpeen vaatiessa asioihin puuttuvana miehena. On mahdollista, etta han oli ennen onnettomuutta siirtynyt ohjaamoon ottamaan selkoa matalasta lentokorkeudesta. Miehen mahdollisen toiminnan vaikutus onnettomuuteen jai epaselvaksi.
[7]
Numero AY311 on edelleen vuonna
2024
kaytossa Finnairin Helsinki?Vaasa-reitilla.
[8]
Joidenkin lentoyhtioiden kaytantona on, etta uhreja vaatineen lento-onnettomuuden jalkeen ao. reittinumero poistetaan kaytosta. Mikaan maarays ei kuitenkaan tahan kaytantoon pakota.
- Hoglund, Bo-Sanfrid:
Planet har stortat! Flygolyckan i Kvevlax 1961
. Vasa: Scriptum, 2015.
ISBN 978-952-7005-28-6
.
