Ko?ciuszkon kapina
oli
Puolassa
vuonna
1794
syttynyt kapina, joka kohdistui
Venajan keisarikuntaa
vastaan. Kapinan taustalla oli
Puolan jako
ja sen heikentyminen valtiona, mika oli johtanut Venajan vaikutusvallan kasvuun. Nimensa kapina sai sen johtaja
Tadeusz Ko?ciuszkosta
. Kapina kukistettiin ja Puola lakkasi olemasta itsenaisena valtiona kapinan jalkeen suoritetussa uudessa jaossa.
Puolan toisen jaon jalkeen maa oli ajautunut voimakkaaseen Venajan vaikutusvaltaan. Venalaiset joukot liikkuivat maassa vapaasti ja antoivat maarayksia paikallisille viranomaisille. Lisaksi suuresti pienentynytta Puolaa ei enaa kansan keskuudessa pidetty elinkelpoisena, jakojen jalkeen Puolalla oli pinta-alaa 240 000 km² ja asukkaita siella oli 3,5 miljoonaa. Ko?ciuszko oli lahtenyt etsimaan tukea
Ranskasta
, mutta vallankumouksen terrorin aikaan siirtyneella Ranskalla ei ollut valmiuksia auttaa Puolaa. Maan tuki jai Ko?ciuszkon julistamiseen Ranskan kunniakansalaiseksi.
[1]
Avoin kapina syttyi vuoden 1794 kevaalla. Venalaiset olivat maaranneet kenraali
Antoni Madali?skin
hajottamaan varuskuntansa, mutta sen sijaan han marssi joukkojensa kanssa
Krakovaan
. Krakovassa Tadeusz Ko?ciuszko huudettiin diktaattoriksi ja han luki kapinanjulistuksen Krakovan torilla 24. maaliskuuta 1794. Samalla han vannoi miekkavalan.
[1]
Ko?ciuszko keskittyi kapinan sotilaalliseen johtoon ja hallintoon valittiin korkein kansallinen neuvosto. Puolassa julistettiin yleinen vaestonotto ja 7. toukokuuta 1794 vapautettiin kaikki talonpojat. Kansannousu levisi nopeasti Krakovasta
Varsovaan
ja
Vilnaan
. Talloin kapinaan liittyi myos silloinen Puolan kuningas, mutta kapinan johtoon tuli kapinaliikkeen aarisiiven vaikuttajia. Varsovassa kapinan johtoon nousi
Jan Kili?ski
ja Vilnassa
Jakob Jasi?ski
. Kapinalliset ottivat vangeiksi osan
Targowican konfederation
johtajista ja nama teloitettiin. Kapinan loppu tuli Varsovan kaakkoispuolella venalaisia joukkoja vastaan 10. lokakuuta 1794 kaydyn
Maciejowicen taistelun
seurauksena. Ko?ciuszko haavoittui ja jai venalaisten vangiksi. Ko?ciuszkon kerrotaan huudahtaneen, etta tama oli Puolan loppu (
finis Polanie
). Tarinan todenperaisyytta ei tiedeta.
[2]
Kapinan jalkeen venalaisia johtanut
Aleksandr Suvorov
jarjesti Varsovan kaupunginosassa
Pragassa
veriloylyn, joka kauhistutti puolalaisia ja ulkomaalaisia tarkkailijoita. Puolan kuningas siirrettiin Puolan itaosaan. Ko?ciuszko ja kapinan muut johtajat vietiin
Pietari-Paavalin linnoitukseen
Pietariin
. Lokakuussa 1795 pantiin toimeen Puolan viimeinen jako.
Itavalta
sai jaljella olevan osan Lansi-
Galitsiasta
Venajan saadessa lopun Ita-Puolan suurin piirtein myohemman
Curzonin linjan
mukaisesti.
Preussi
sai loput Puolasta.
[3]
Noin 500 kapinan kukistamisen yhteydessa vangittua puolalaista vankia laivattiin vuonna 1794
Riiasta
Suomeen rakentamaan
Ruotsinsalmen merilinnoitusta
Kymijoen
suistoon. Vangit vapautettiin vuonna 1796.
[4]
- Hovi, Kalervo:
Puolan historia
. Otava, 1993.
ISBN 951-1-11207-4
.
- Vangonen, Galina:
Aarteita arkistosta ? Ruotsinsalmi kartoissa ja piirustuksissa.
Teoksessa
Rakennettu ranta ? Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan.
Toimittanut Vesa Alen, Elvi Ikonen, Marita Kykyri, Ari Ryokkynen & Galina Vangonen. Kymenlaakson museo, Kotka 2013; s. 7?37.
- ↑
a
b
Hovi 1993, s. 64.
- ↑
Hovi 1993, s. 65.
- ↑
Hovi 1993, s. 66.
- ↑
Vangonen 2013, s. 13.