Ko?ciuszkon kapina
Kartta Ko?ciuszkon kapinasta.
Paivamaara: 1794 Paikka: Entiset Puola-Liettuan alueet. Lopputulos: Kapina kukistettiin.
Osapuolet
Puolalaiset kapinalliset.	Venajan keisarikunta
Komentajat
Tadeusz Ko?ciuszko	Aleksandr Suvorov

Ko?ciuszkon kapina oli Puolassa vuonna 1794 syttynyt kapina, joka kohdistui Venajan keisarikuntaa vastaan. Kapinan taustalla oli Puolan jako ja sen heikentyminen valtiona, mika oli johtanut Venajan vaikutusvallan kasvuun. Nimensa kapina sai sen johtaja Tadeusz Ko?ciuszkosta . Kapina kukistettiin ja Puola lakkasi olemasta itsenaisena valtiona kapinan jalkeen suoritetussa uudessa jaossa.

Puolan toisen jaon jalkeen maa oli ajautunut voimakkaaseen Venajan vaikutusvaltaan. Venalaiset joukot liikkuivat maassa vapaasti ja antoivat maarayksia paikallisille viranomaisille. Lisaksi suuresti pienentynytta Puolaa ei enaa kansan keskuudessa pidetty elinkelpoisena, jakojen jalkeen Puolalla oli pinta-alaa 240 000 km² ja asukkaita siella oli 3,5 miljoonaa. Ko?ciuszko oli lahtenyt etsimaan tukea Ranskasta , mutta vallankumouksen terrorin aikaan siirtyneella Ranskalla ei ollut valmiuksia auttaa Puolaa. Maan tuki jai Ko?ciuszkon julistamiseen Ranskan kunniakansalaiseksi. ^[1]

Avoin kapina syttyi vuoden 1794 kevaalla. Venalaiset olivat maaranneet kenraali Antoni Madali?skin hajottamaan varuskuntansa, mutta sen sijaan han marssi joukkojensa kanssa Krakovaan . Krakovassa Tadeusz Ko?ciuszko huudettiin diktaattoriksi ja han luki kapinanjulistuksen Krakovan torilla 24. maaliskuuta 1794. Samalla han vannoi miekkavalan. ^[1] Ko?ciuszko keskittyi kapinan sotilaalliseen johtoon ja hallintoon valittiin korkein kansallinen neuvosto. Puolassa julistettiin yleinen vaestonotto ja 7. toukokuuta 1794 vapautettiin kaikki talonpojat. Kansannousu levisi nopeasti Krakovasta Varsovaan ja Vilnaan . Talloin kapinaan liittyi myos silloinen Puolan kuningas, mutta kapinan johtoon tuli kapinaliikkeen aarisiiven vaikuttajia. Varsovassa kapinan johtoon nousi Jan Kili?ski ja Vilnassa Jakob Jasi?ski . Kapinalliset ottivat vangeiksi osan Targowican konfederation johtajista ja nama teloitettiin. Kapinan loppu tuli Varsovan kaakkoispuolella venalaisia joukkoja vastaan 10. lokakuuta 1794 kaydyn Maciejowicen taistelun seurauksena. Ko?ciuszko haavoittui ja jai venalaisten vangiksi. Ko?ciuszkon kerrotaan huudahtaneen, etta tama oli Puolan loppu ( finis Polanie ). Tarinan todenperaisyytta ei tiedeta. ^[2]

Kapinan jalkeen venalaisia johtanut Aleksandr Suvorov jarjesti Varsovan kaupunginosassa Pragassa veriloylyn, joka kauhistutti puolalaisia ja ulkomaalaisia tarkkailijoita. Puolan kuningas siirrettiin Puolan itaosaan. Ko?ciuszko ja kapinan muut johtajat vietiin Pietari-Paavalin linnoitukseen Pietariin . Lokakuussa 1795 pantiin toimeen Puolan viimeinen jako. Itavalta sai jaljella olevan osan Lansi- Galitsiasta Venajan saadessa lopun Ita-Puolan suurin piirtein myohemman Curzonin linjan mukaisesti. Preussi sai loput Puolasta. ^[3]

Noin 500 kapinan kukistamisen yhteydessa vangittua puolalaista vankia laivattiin vuonna 1794 Riiasta Suomeen rakentamaan Ruotsinsalmen merilinnoitusta Kymijoen suistoon. Vangit vapautettiin vuonna 1796. ^[4]

• Hovi, Kalervo:  Puolan historia . Otava, 1993. ISBN 951-1-11207-4 .
• Vangonen, Galina: Aarteita arkistosta ? Ruotsinsalmi kartoissa ja piirustuksissa. Teoksessa Rakennettu ranta ? Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan. Toimittanut Vesa Alen, Elvi Ikonen, Marita Kykyri, Ari Ryokkynen & Galina Vangonen. Kymenlaakson museo, Kotka 2013; s. 7?37.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ko?ciuszkon kapina Wikimedia Commonsissa